Kaardiiwwan Barnoota Hawaasummaa kutaa 7 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 17: Amala Fiizikaalaa Lafaa, Tirannaa Namaafi Baay'ina Ummata Addunyaa, Qabeenya Namaafi Uumamaa, Qaroommawwan Durii fi Bara Giddugaleessaa, Seenaa Durii Afrikaa, Mootummootaafi Ummattoota Itoophiyaa Bara Duriifi Giddugaleessaa fi Dhimmoota Addunyaa Yeroo Ammaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 7 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 7 Social Studies irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Barnoota Hawaasummaa kutaa 7

Barnoota Hawaasummaa kutaa 7 Temari irratti kaardii qayyabannaa 17 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

17
Kaardii: 7
Boqonnaawwan: 15
Gabatee wabii: Grade 7 Social Studies
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda17Gabatee wabii15Dogoggora baratame2

Amala Fiizikaalaa Lafaa

Sochiiwwan Lafaa: Naanna'uu fi MarfannaaGabatee wabiiRotation · Revolution

Sochii	Siiqqee ykn Marsiitii	Yeroo Fudhatu	Bu'aawwan Ijoo
Rotation	Axis ishee dabe ( $23.5^\circ$ ) irratti	Sa'aatii 24 (guyyaa 1)	Guyyaa fi halkan, high fi low ocean tides
Revolution	Aduu naanna'uun elliptical orbit irratti	Guyyoota $365\frac{1}{4}$ (waggaa 1)	Waqtiiwwan afuran, dheerinni guyyaa fi halkan garaagara ta'uu, solstices fi equinoxes

Yoom akka itti fayyadamtu

Sochiiwwan lafaa lamaan, yeroo isaan fudhatanii fi bu'aawwan qilleensaa fi heddummina yeroo fidan walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Bu'aawwan isaanii walitti hin makhinaa: naanna'uun lafaa guyyaa fi halkan kan fidu yoo ta'u, marfannaan ammoo jijjiirama waqtiilee fida.

Grade 7 Social Studies, fuula 2-32 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Caasaa Keessoo LafaaGabatee wabiiCrust (Continental / Oceanic) · Mantle · Core (Outer / Inner)

Baqaana	Furrina ykn Qabiyyee	Qabiyyee Ijoo	Haala fi Amala
Crust (Continental / Oceanic)	30 hanga 40 km / 5 hanga 6 km	SIAL (Silica, Aluminum) / SIMA (Silica, Magnesium)	Jabaataa, layer Dachee isa alaa fi hundarra qal'oo ta'e
Mantle	2900 km (hammayyaa keessaa 84%)	SIMA (Silicon fi Magnesium)	Layer isa furdaa: upper mantle jabaataa, lower mantle baqe (magma)
Core (Outer / Inner)	Hammayyaa Dachee keessaa 15%	NIFE (Nickel fi Iron)	Layer isa keessaa: outer core dhangala'aa, inner core dhiibbaa cimaa jalatti jabaataa ta'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Baqaanota keessoo lafaa sadan, qabiyyee isaaniitii fi amala isaanii adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qolli lafaa ardii SIAL yoo ta'u, qolli garbaa fi maantiliin SIMA dha. Kooriin keessoo dhiibbaa guddaarraa kan ka'e jabaataa dha.

Grade 7 Social Studies, fuula 2-32 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosa Dhagootaa fi Faca'iinsa Isaanii Itoophiyaa KeessattiGabatee wabiiIgneous · Sedimentary · Metamorphic

Gosa Dhagaa	Haala Uumamaa	Fakkeenya fi Faayidaa	Faca'iinsa Itoophiyaa Keessatti
Igneous	Magma (intrusive) yookiin lava (extrusive) qabbanaa'uu fi jabaachuu	Basalt, granite (ijaarsa gamoo fi daandiif)	Kutaa gidduugaleessa Itoophiyaa
Sedimentary	Sediments dhiqaman baqqaanaan kuusamuu fi walitti dhiibamuu	Coal, limestone, rock salt (bobaa'aa anniisaa, albuudota, cement)	Kutaa baha Itoophiyaa
Metamorphic	Dhagoonni duraan turan ho'a fi dhiibbaa cimaadhaan jijjiiramuu	Marble, gold, metallic minerals (faaya, miidhagina, shiboo)	Qarqara kaabaa, dhihaa fi kibbaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Gosoota dhagaa sadan uumama isaanii, faayidaa diinagdee fi faca'iinsa isaanii Itoophiyaa keessatti adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Dhagoonni kuusaa (sedimentary) qofatu baqaana qabaachuu fi boba'aa akka cilaattii of keessaa qaba. Dhagoonni jijjiiramaa ho'aa fi dhiibbaadhaan dhagoota duraaniirraa jijjiiramu.

Grade 7 Social Studies, fuula 2-32 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tirannaa Namaafi Baay'ina Ummata Addunyaa

Safartuuwwan Baay'ina Ummataa fi FoormulaawwanGabatee wabiiYeroo Baay'inni Ummataa Dachaa Ta'u · Reetii Guddina Uumamaa · Reeshiyoo Saalaa · +2

Safartuu Baay'ina Ummataa	Foormulaa
Yeroo Baay'inni Ummataa Dachaa Ta'u	$\frac{70}{\text{growth rate}}$
Reetii Guddina Uumamaa	$\text{Birth rate} - \text{Death rate}$
Reeshiyoo Saalaa	$\frac{\text{Male population}}{\text{Female population}} \times 100$
Reeshiyoo Hirkattummaa Umurii	$\frac{\text{Population (0-14)} + \text{Population (65+)}}{\text{Population (15-64)}} \times 100$
Reetii Godaansa Qulqulluu	$\frac{\text{Immigrants} - \text{Emigrants}}{\text{Total population}} \times 1000$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo baay'inni ummataa dachaa ta'u, guddina uumamaa, reeshiyoo saalaa, hirkattummaa umurii ykn godaansa qulqulluu shallagduutti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Reeshiyoo hirkattummaa umurii keessatti hiramtoon ummata hojii danda'u (umurii 15 hanga 64) qofa malee ummata waliigalaa miti.

Grade 7 Social Studies, fuula 33-79 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkalee Jijjiirama Tirannaa NamaaGabatee wabiiAustralopithecus afarensis · Homo habilis · Homo erectus · +1

Gosa	Amala Ijoo	Bakkeewwan Fosiliin Itoophiyaa Keessatti Itti Argaman
Australopithecus afarensis	Abbaa dhiyoo nama durii (Luusii ykn Dinqinash)	Hadaar (Afaar)
Homo habilis	Nama meeshaa tolchuu danda'u isa jalqabaa	Sulula Oomoo
Homo erectus	Ol qajeelee deemu, ibidda to'achuu kan danda'e, Afrikaa ba'ee kan godaane	Sulula Oomoo, Malkaa Kunturee, Koonsoo Gaarduulaa, Giddugaleessa Awaash
Homo sapiens	Nama ogeessa, sammuu guddaa qabu, qooqa fi aadaa kan dagaagse	Sulula Awaash, Sulula Oomoo, Dirre Dawaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Gosoota hominid fi Homo, amaloota isaanii fi bakkeewwan fosiliin isaanii Itoophiyaa keessatti itti argame walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Luusiin (Australopithecus afarensis) hominid durii ti malee miseensa qomoo Homo miti. Qomoo Homo keessaa inni durii Homo habilis dha.

Grade 7 Social Studies, fuula 33-79 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabeenya Namaafi Uumamaa

Sababoota Qabeenya Uumamaa Itoophiyaa MiidhanGabatee wabiiDhiibbaa baay'ina ummataa · Qubsumsa · Baballina qonnaa · +1

Dhiibbaa Geessisaa	Adeemsa Miidhaa	Miidhaalee Gurguddoo
Dhiibbaa baay'ina ummataa	Balfa hedduu uumuu, qonna hin suphamin, barbaannaan lafaa fi bishaanii dabaluu	Biyyoon gabbina dhabuu, lubbu-qabeeyyiin baduu, faalama bishaanii
Qubsumsa	Ummata gara bakka haaraatti geessuuf bosona ciruu	Bakka qubannaa haaraatti mancaatiin bosonaa fi lafaa babal'achuu
Baballina qonnaa	Bosona gara lafa qonnaatti jijjiiruu, xaa'oo fi qoricha aramaa garmalee fayyadamuu	Bosona ciruu, biyyoo fi bishaan keemikaalaan faalamuu
Magaaleffamuu saffisaa	Godaansa baadiyyaa gara magaalaa, ijaarsa bu'uuraalee, cirracha fi dhagaa qotuu	Magaalaan karoora malee baballachuu, lafaa fi bosonni manca'uu

Yoom akka itti fayyadamtu

Gochoota namaa afran qabeenya uumamaa Itoophiyaa miidhan fi miidhaa isaanii xiinxaluuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Quubsummaan wabii nyaataa mirkaneessuuf yaadus bakka qubannaa haaraatti mancaatii bosonaa hamaa fida.

Grade 7 Social Studies, fuula 80-94 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walitti Dhufeenya Baay'ina Ummataa fi QabeenyaaGabatee wabiiOverpopulation · Underpopulation · Optimum population

Yaadrimee	Ummata fi Qabeenya	Amaloota Ijoo	Imaammata Ummataa
Overpopulation	$P > R$	Galii dhuunfaa gadi aanaa, hojii dhabdummaa guddaa, godaansa gara alaa	Anti-natalist: dhaloota hir'isuu (fkn. Chaayinaa, Itoophiyaa)
Underpopulation	$P < R$	Qabeenya hin qusatamne, hojii dhabdummaa gadi aanaa, godaansa gara keessaa	Pro-natalist: dhaloota dabaluu (fkn. Faransaay, Iswiidin)
Optimum population	$P = R$	Walitti dhufeenya madaalawaa, qabeenyi ummata gahaatti deggaru	Imaammata madaallii eegu

Yoom akka itti fayyadamtu

Walitti dhufeenya baay'ina ummataa fi qabeenya akkasumas imaammata ummataa adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Underpopulation keessatti hojii dhabdummaan gadi aanaadha, godaansis gara biyya keessaatti ta'a.

Grade 7 Social Studies, fuula 80-94 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabeenya Haaromfamuu fi Haaromfamuu Hin DandeenyeGabatee wabiiBakka bu'uu · Dhiyeessii · Kaarboonii fi naannoo · +1

Amala	Qabeenya Haaromfamuu Danda'u	Qabeenya Haaromfamuu Hin Dandeenye
Bakka bu'uu	Erga itti fayyadamanii booda uumamaan of bakka buusu	Erga itti fayyadamanii booda of bakka hin buusan
Dhiyeessii	Hangi isaanii hin daangeffamne	Hangi isaanii daangeffamaadha
Kaarboonii fi naannoo	Dhangala'aa kaarboonii gadi aanaa, miidhaa naannoo xiqqaadha	Dhangala'aa kaarboonii olka'aa, miidhaa naannoo guddaadha
Fakkeenyota	Qilleensa, bishaan, aduu, bubbee, bosona	Pee tirooliyeemii, gaazii uumamaa, cilaattii, ooppaala

Yoom akka itti fayyadamtu

Qabeenya uumamaa dandeettii haaromfamuu fi dhiibbaa naannoo irratti qabaniin addaan baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Ooppaaliin fi boba'aan qabeenya haaromfamuu hin dandeenyedha. Bosonni kan haaromfamu yoo kunuunfame qofaadha.

Grade 7 Social Studies, fuula 80-94 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qaroommawwan Durii fi Bara Giddugaleessaa

Taateewwan Ijoo Kiristaanummaa fi IslaamummaaGabatee wabiiEdict of Milan · Amantii Mootummaa Idilee · Hejira · +1

Taatee Seenaa	Bara / Waggaa	Namoota Ijoo yookiin Bakka	Barbaachisummaa
Edict of Milan	Jaarraa 4ffaa AD	Emperor Constantine	Roman Empire keessatti Christians tiif obsa amantii kenne
Amantii Mootummaa Idilee	392 AD	Emperor Theodosius	Christianity amantii idilee Roman Empire ta'uu labse
Hejira	622 AD	Prophet Mohammed (Mecca gara Medina)	Gara Medina godaanuu, kunis jalqaba Islamic calendar kan taasisudha
Bara Four Caliphs	632 hanga 661 AD	Abu Bakar, Umar, Othman, Ali	Bakka bu'oota Islam guutuu Middle East fi North Africa keessatti babal'isan

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaardii kanatti guyyoota ijoo, bulchitootaa fi taateewwan babal'ina Kiristaanummaa fi Islaamummaa bara durii fi giddu-galeessaa keessatti ilaaluuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Mootichi Qosxanxiinoos wal-danda'uu amantii yoo hayyamu, Mootichi Teewudoosiyoos ammoo Kiristaanummaa amantii seeraa godhe. Akkasumas Buudizimiitu Hinduuizimii keessaa ba'e malee faallaa isaa miti.

Grade 7 Social Studies, fuula 95-124 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seenaa Durii Afrikaa

Magaalota Gurguddoo Afriikaa DuriiGabatee wabiiOld Kingdom of Egypt · Middle and New Kingdoms · Nubia / Kush (Early) · +1

Mootummaa yookiin Bara	Magaalaa Guddoo	Qabxii Ijoo Seenaa
Old Kingdom of Egypt	Memphis	Magaalaa guddoo siyaasaa qaroma durii Egypt isa jalqabaa
Middle and New Kingdoms	Thebes	Bara Middle fi New Kingdom keessatti wiirtuu siyaasaa kan turte
Nubia / Kush (Early)	Napata	Hanga bara 670 BC tti barbadooftutti magaalaa guddoo Egypt fi Nubia waloo kan turte
Kingdom of Meroe	Meroe	Wiirtuu sibiila hojjechuu ta'uun kan badhaadhte, bara 350 AD keessa kan barbadoofte

Yoom akka itti fayyadamtu

Magaalota gurguddoo fi giddugala siyaasaa mootummoota durii Gibxii, Nuubiyaa fi Meeroowee adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Meemfisiin magaalaa guddoo Mootummaa Durii qofa yoo taatu, Theebis immoo kan Mootummaa Giddugaleessaa fi Haaraati.

Grade 7 Social Studies, fuula 125-141 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tartiiba Seenaa Nuubiyaa fi MeerooweeGabatee wabiic. 1500 BC · 750 BC hanga 670 BC · 670 BC · +2

Bara yookiin Yeroo	Taatee Seenaa Ijoo	Bu'aa
c. 1500 BC	Egypt Nubia qabachuu	Nubians art, architecture fi afaan Egyptian fudhatan
750 BC hanga 670 BC	Nubians Egypt qabatanii bulchan	Napata magaalaa guddoo naannoo walitti makamee taate
670 BC	Assyrian Egypt weeraruu	Assyrians Kushites ari'anii Napata barbadeessan
6th Century BC hanga 1st Century BC	Bara ol'aantummaa qaroomina Meroetic	Industry sibilaa, meeshaalee waraanaa fi daldala Horn of Africa guddisan
c. 350 AD	Mootiin Aksumite Ezana Meroe weerare	Meroe saamamtee barbadoofte, kunis dhuma qaroomina Meroetic ta'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Seenaa mootummaa Nuubiyaa (Kuush) fi Meeroowee keessatti taateewwan gurguddoo fi waggoota isaanii hubachuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Nappaataa kan balleessan Asoorota (670 BC) yoo ta'an, Meeroowee kan balleesse garuu mootii Aksum Eezaanaadha (350 AD).

Grade 7 Social Studies, fuula 125-141 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Jechoota Ijoo Siivilayizeeshinii Gibxi DuriiGabatee wabiiPharaoh · Vizier · Nome and Nomarch · +4

Jecha	Hiika fi Gahee
Pharaoh	Bulchaa olaanaa fi mootii Egypt durii
Vizier	Ministira muummee Pharaoh akka bulchu gargaaru
Nome and Nomarch	Kutaalee biyyaa 42 (nomes) fi bulchitoota isaanii muudaman (nomarchs)
Hieroglyphics	Sirna barreessaa fakkii durii dhagaa fi dallaa irratti bocamu
Papyrus	Waraqaa barreessaa waraqaa fakkaatu kan biqiltoota lagaa irraa tolfame
Mummification	Adeemsa reeffa osoo hin manca'in jireenya du'a boodaatiif tursiisuu
Pyramid	Awaalcha mootummaa dhagaa guddaa Pharaohs tiif ijaarame

Yoom akka itti fayyadamtu

Caasaa bulchiinsaa, aadaa fi amantii Gibxi durii keessatti jechoota bu'uuraa fi hiika isaanii adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Haayiroogilifiksii (sirna barreeffamaa) fi mamiifikeeshinii (tooftaa reeffa goguun akka hin banne gochuu) walitti hin makhinaa.

Grade 7 Social Studies, fuula 125-141 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Mootummootaafi Ummattoota Itoophiyaa Bara Duriifi Giddugaleessaa

Jechoota Ijoo Daldala Dheeraa Jaarraa 19ffaaGabatee wabiiJabarti · Afkala · Negadras · +2

Jecha	Ramaddii	Hiika fi Hojii
Jabarti	Daldaltoota Kaabaa	Daldaltoota Musliimaa Kaaba Ethiopia kanneen daldala fageenyaa irratti hirmaatan
Afkala	Daldaltoota Kibba Lixaa	Daldaltoota Musliima Oromoo kanneen daandii daldalaa kibba lixaa to'atan
Negadras	Moggaasa Daldalaa	Hogganaa daldaltoota karawaanaa fi daarektara daldalaa
Amole	Qarshii Aadaa	Cabbii soogiddaa akka meeshaa jijjiirraa biyya keessaa isa ijootiitti tajaajilu
Maria Theresa	Qarshii Biyya Alaarraa Galfame	Qarshii birrii Austrian dhuma jaarraa 18 ffaa irraa eegalee bal'inaan tajaajilaarra oolaa ture

Yoom akka itti fayyadamtu

Gareewwan daldaltootaa, hooggana daldala daldaltoota furguggoo fi mi'oota daldalaa jaarraa 19ffaa keessatti tajaajilan adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Jabartiin daldaltoota kaabaa yoo ta'an, Afkalaan ammoo daldaltoota kibba-dhihaati. Bakkeewwan isaanii walitti hin makiin.

Grade 7 Social Studies, fuula 142-180 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Mootummoota fi Baroota Seenaa ItoophiyaaGabatee wabiiAksum (naannoo jaarraa 2ffaa BC hanga naannoo 1150 AD) · Zagwe (naannoo 1150 hanga 1270 AD) · Gondar (1636 hanga 1769 AD) · +1

Bara yookiin Mootummaa	Wiirtuu yookiin Hundeeffama	Dhaala Ijoo yookiin Taatee
Aksum (naannoo jaarraa 2ffaa BC hanga naannoo 1150 AD)	Aksum / Port of Adulis	Siidaawwan monolithic, saantima qotame, Kiristaanummaan fudhatamuu (naannoo 330 AD)
Zagwe (naannoo 1150 hanga 1270 AD)	Marra Takla Haymanot (Adefa / Lalibela)	Manni sagadaa monolithic dhagaa irraa bocaman 11, bakka bu'aa Jerusalem
Gondar (1636 hanga 1769 AD)	King Fasiledes (Gondar)	Castles dhagaa, guddina magaalaa, kutaalee addaa akka Addis Alem
Zemene Mesafint (1769 hanga 1855 AD)	Ras Michael Sehul / Yejju Dynasty (Debre Tabor)	Abbootii waraanaa naannootiin bulfame, mootota puppet Gondar keessatti, Tewodros II tiin xumurame

Yoom akka itti fayyadamtu

Tartiiba yeroo, wiirtuu siyaasaa, hundeessitootaa fi bu'aawwan gurguddoo mootummoota Itoophiyaa Aksumii hanga Zemene Mesaafintiitti jiran walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Aksum mootummaa isa jalqabaa akka hin taane (Puntii fi Da'amaat dura turan), akkasumas bara Zemene Mesaafintitti mootonni maqaa qofaan buraa akka turan yaadadhu.

Grade 7 Social Studies, fuula 142-180 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaa Gadaa fi Gaheewwan HawaasummaaGabatee wabiiDabale · Gamme · Folle · +4

Sadarkaa	Umrii (Waggaa)	Gahee fi Ittigaafatamummaa
Dabale	0 hanga 8	Hawaasummaa
Gamme	9 hanga 16	Barnoota fi leenjii bu'uuraa
Folle	17 hanga 24	Leenjii waraanaa fi hojii qonnaa
Qondala	25 hanga 32	Tajaajila waraanaa
Raba-Dori	33 hanga 40	Kaadhimamtoota aangoo siyaasaa
Luba	41 hanga 48	Hoggantoota mootummaa Gadaa
Yuba	49 hanga 80	Gorsitoota olaanoo, barsiisota fi geggeessitoota sirnaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaalee Gadaa waggaa saddeet saddeetiin qoodaman, umurii isaanii fi gahee hawaasummaa, waraanaa fi bulchiinsaa isaanii adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Lubni (waggaa 41 hanga 48) sadarkaa hooggana Gadaa itti fudhatamu yoo ta'u, Raaba-Dooriin kaadhimamtoota qofa ta'uu fi Yubni ammoo gorsitoota ta'uu isaanii yaadadhu.

Grade 7 Social Studies, fuula 142-180 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dhimmoota Addunyaa Yeroo Ammaa

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Kutaa 8Kaardii 21

Barnoota kutaa 7 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Barnoota Hawaasummaa kutaa 7 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 17: Amala Fiizikaalaa Lafaa, Tirannaa Namaafi Baay'ina Ummata Addunyaa, Qabeenya Namaafi Uumamaa, Qaroommawwan Durii fi Bara Giddugaleessaa, Seenaa Durii Afrikaa, Mootummootaafi Ummattoota Itoophiyaa Bara Duriifi Giddugaleessaa fi Dhimmoota Addunyaa Yeroo Ammaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 7 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 7 Social Studies irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi