Kaardiiwwan Diinagdee kutaa 11 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 31: Yaadrimee Amala Fayyadamaa fi Fedhii, Caasaa Gabaa fi Murtee Dhaabbilee, Herreega Galii Biyyooleessaa, Fayyadama, Qusannaa fi Invastimantii, Daldala fi Faayinaansii, Guddina Diinagdee fi Dameelee Gurguddoo, Imaammatoota fi Tarsiimoowwan Itoophiyaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 11 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 11 Economics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Diinagdee kutaa 11

Diinagdee kutaa 11 Temari irratti kaardii qayyabannaa 31 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

31
Kaardii: 7
Boqonnaawwan: 17
Foormulaa: 9
Gabatee wabii: Grade 11 Economics
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda31Foormulaa17Gabatee wabii9Dogoggora baratame4Seera1

Yaadrimee Amala Fayyadamaa fi Fedhii

Hojii Sarara BaajataaFoormulaa

M = P_X X + P_Y Y

M = P_X X + P_Y Y

$M$: Galii maallaqa fayyadamaa $\text{Birr}$
$P_X$: Gatii meeshaa X $\text{Birr}$
$X$: Hamma meeshaa X $\text{units}$
$P_Y$: Gatii meeshaa Y $\text{Birr}$
$Y$: Hamma meeshaa Y $\text{units}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Fayyadamaan galii isaa guutuu yeroo fayyadamu walnyaatinsa oomishootaa argachuu danda'u shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Jijjiiramni galii sararicha walsimsiisee sochoosa, jijjiiramni gatii oomisha tokkoo garuu slope jijjiiruun sararicha naannessa.

Grade 11 Economics, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qixxeeffama Fayyadamaa Yaada KaardinaaliiFoormulaa

\frac{MU_X}{P_X} = \frac{MU_Y}{P_Y}

\frac{MU_X}{P_X} = \frac{MU_Y}{P_Y}

$MU_X$: Fayyadamummaa daangaa meeshaa X $\text{utils per unit}$
$MU_Y$: Fayyadamummaa daangaa meeshaa Y $\text{utils per unit}$
$P_X$: Gatii meeshaa X $\text{Birr}$
$P_Y$: Gatii meeshaa Y $\text{Birr}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo yaada kaardinaal yuutilitii keessatti itti quufinsi lakkoofsaan safaramu qindoomina itti quufinsa olaanaa kennu argachuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yuutilitii dabalataa gatii qarshiitiin walqixxeessuun qofti gahaa miti. Galiin jiru hundi guutummaatti baasii ta'uu qaba.

Grade 11 Economics, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Maarjinaal Reetii BakkabuuftuuFoormulaa

MRS_{X,Y} = \frac{MU_X}{MU_Y}

MRS_{X,Y} = \frac{MU_X}{MU_Y}

$MRS_{X,Y}$: Reetii bakka bu'iinsa daangaa meeshaa X meeshaa Y tiin $\text{units of Y per unit of X}$
$MU_X$: Fayyadamummaa daangaa meeshaa X $\text{utils per unit}$
$MU_Y$: Fayyadamummaa daangaa meeshaa Y $\text{utils per unit}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo fayyadamaan tokko sadarkaa itti quufinsaa utuu hin jijjiirin oomisha X dabalataa argachuuf oomisha Y meeqa akka dhiisu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Reeshoo jijjiiramaa irratti jijjiiramni Y gubbaa ta'a, garuu reeshoo marginal utility irratti MU_X tu gubbaa ta'a.

Grade 11 Economics, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qixxeeffama Fayyadamaa Yaada OordinaaliiFoormulaa

MRS_{X,Y} = \frac{P_X}{P_Y}

MRS_{X,Y} = \frac{P_X}{P_Y}

$MRS_{X,Y}$: Reetii bakka bu'iinsa daangaa $\text{units of Y per unit of X}$
$P_X$: Gatii meeshaa X $\text{Birr}$
$P_Y$: Gatii meeshaa Y $\text{Birr}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Bakka sararri baajataa kurfii quubsumsaa isa olaanaa tuttuqu irratti qixxeeffama fayyadamaa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Ulaagaan kun kan hojjetu yoo kurfiin quubsumsaa konveeksii ta'ee fi galiin guutummaatti baasii ta'e qofaadha.

Grade 11 Economics, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosa Kurfii QuubsumsaaGabatee wabiiStandard Goods · Perfect Substitutes · Perfect Complements

Gosa Oomishaa	Boca Kurfii Quubsumsaa	Amala MRS	Faankishinii Yuutilitii
Standard Goods	Gara origin tti convex kan ta'e	Hir'ataa kan deemu (Diminishing)	$U = f(X, Y)$
Perfect Substitutes	Sarara qajeelaa gara gadiitti gadi bu'u	Dhaabbataa (Constant)	$U = aX + bY$
Perfect Complements	Boca L kan qabu right angle	Zeeroo	$U = \min(aX, bY)$

Yoom akka itti fayyadamtu

Walitti dhufeenya oomishoota lamaan irratti hundaa'uun boca kurfii, amala bakka bu'insaa fi foormulaa adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Oomishoota perfect complements ta'aniif MRSn zeeroo ta'a, sababiin isaas oomisha tokko qofa dabaluun yuutilitii dabalataa hin kennu.

Grade 11 Economics, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Caasaa Gabaa fi Murtee Dhaabbilee

Sadarkaawwan Gargar Baasuu GatiiGabatee wabiiFirst degree · Second degree · Third degree

Sadarkaa	Tooftaa Murtee Gatii	Fakkeenya
First degree	Consumer tokkoon tokkoof reservation price isa olaanaa kaffalchiisa	Ogeessi fayyaa qabeenya dhukkubsataa irratti hundaa'ee kaffalchiisuu
Second degree	Gatiin akkaataa quantity bitamee yookiin sadarkaa quality tiin garaagarummaa qabaata	Hir'ifama gatii bulk purchase, sadarkaalee teessoo airline
Third degree	Elasticity garee consumer irratti hundaa'uun market segmentation gaggeessuu	Barattootaafi maanguddootaaf hir'ifama gatii taasifamu

Yoom akka itti fayyadamtu

Monopoly keessatti gurguraan akkamitti gatii adda addaa baasee bu'aa dabalataa akka argatu adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Sadarkaa tokkoffaa keessatti gurguraan consumer surplus hundumaa waan fudhatuuf deadweight loss hin jiru.

Grade 11 Economics, fuula 35-69 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seera Bu'aa GuddisuuFoormulaa

MR = MC

MR = MC

$MR$: Galii daangaa $\text{ETB}$
$MC$: Baasii daangaa $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dhaabbanni kamiyyuu sadarkaa oomishaa bu'aa guddaa itti argatu murteessuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

MR = MC ta'uun qofti gahaa miti. Sararri MC sarara MR jalaan kutee ol darbuu qaba.

Grade 11 Economics, fuula 35-69 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Murtee Oomishaa fi Cufiinsaa Yeroo GabaabaaGabatee wabiiP > ATC · P = ATC · AVC P < ATC · +1

Haala Gatii	Bu'aa Diinagdee	Murtee Yeroo Gabaabaa
$P > ATC$	Bu'aa olaanaa (Supernormal profit)	Oomisha itti fufuu
$P = ATC$	Bu'aa zeeroo (Break-even)	Oomisha itti fufuu
$AVC \le P < ATC$	Kisaaraa diinagdee (Economic loss)	fixed cost uwwisuuf oomisha itti fufuu
$P < AVC$	Kisaaraa hamaa fixed cost ol ta'e	Battalumatti cufuu (Shut down)

Yoom akka itti fayyadamtu

Dhaabbanni dorgommii keessa jiru kisaaraan oomishuu itti fufuu moo oomisha dhaabuu akka qabu murteessuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qabxiin cufiinsaa kan murtaa'u AVC isa gadi aanaaniin malee ATC dhaan miti. Gatiin AVC irra yoo caale oomishuun kisaaraa hir'isa.

Grade 11 Economics, fuula 35-69 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dogoggora Yeroo Gabaabaatti Kisaaraaf Hojii DhaabuuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Dhaabbanni kisaaraa keessa jiru yeroo gabaabaa keessatti hojii dhaabuu akka qabu yeroo madaaltan itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Gatiin average total cost gadi yoo ta'e dhaabbanni yeruma sana hojii dhaaba jettee hin yaadin. Gatiin average variable cost yoo haguuge ( $P \ge AVC$ ), baasii dhaabbataa kaffaluuf oomishni itti fufa.

Grade 11 Economics, fuula 35-69 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tarree Caasaalee GabaaGabatee wabiiPerfect competition · Monopolistic competition · Oligopoly · +1

Caasaa Gabaa	Baayyina Gurgurtootaa	Gosa Oomishaa	To'annoo Gatii
Perfect competition	Baay'ee hedduu	Homogeneous	Price taker ( $P = MR$ )
Monopolistic competition	Hedduu	Differentiated	Murtee hamma tokkoo
Oligopoly	Gurgurtoota olaantummaa qaban muraasa	Homogeneous yookiin differentiated	Walirratti kan hundaa'an (Interdependent)
Pure monopoly	Gurguraa tokkicha	Bakka bu'aa dhihoo kan hin qabne adda (Unique)	Price setter

Yoom akka itti fayyadamtu

Indastiriiwwan caasaa gabaa isaaniitiin gargar baasuu fi dorgommii gabaa afran walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Monopolistic competition fi monopoly walitti hin makiinaa. Monopolistic competition keessa gurgurtoota baayyeetu jira.

Grade 11 Economics, fuula 35-69 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Herreega Galii Biyyooleessaa

Oomishaalee Giddugaleessaa Irra Deebiin Lakkaa'uuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

GDP mala baasiin yookiin gatii dabalameen yeroo shallagdu dogoggora kana hambisi.

Of eeggadhu

Gatii galteewwan giddugaleessaa gatii oomisha dhumaa irratti hin idain. Gatii dhumaa yookiin gatii dabalame qofa lakkaa'i.

Grade 11 Economics, fuula 70-90 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

GDP Deflator ShallaguuFoormulaa

\text{GDP Deflator} = \frac{\text{Nominal GDP}}{\text{Real GDP}} \times 100

\text{GDP Deflator} = \frac{\text{Nominal GDP}}{\text{Real GDP}} \times 100

$\text{GDP Deflator}$: Indeksii hir'isaa gatii GDP $1$
$\text{Nominal GDP}$: GDP gatii yeroo ammaa $\text{ETB}$
$\text{Real GDP}$: GDP gatii waggaa bu'uuraa dhaabbataa $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Jijjiirama sadarkaa gatii waliigalaa waggaa bu'uuraa waliin walbira qabuun safaruuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Real GDP gatii waggaa bu'uuraatti fayyadama, Nominal GDP immoo gatii waggaa ammaatti fayyadama.

Grade 11 Economics, fuula 70-90 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Shallaggii GDP Mala BaasiinFoormulaa

\text{GDP} = C + I + G + (X - M)

\text{GDP} = C + I + G + (X - M)

$\text{GDP}$: Oomisha waliigalaa biyya keessaa $\text{ETB}$
$C$: Baasii fayyadamaa $\text{ETB}$
$I$: Baasii invastimantii $\text{ETB}$
$G$: Baasii mootummaa $\text{ETB}$
$X$: Al-ergii $\text{ETB}$
$M$: Al-galii $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Baasii sekteroota dinagdee hunda walitti ida'uudhaan Gross Domestic Product shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Baasiin oomisha biyya alaa oomisha biyya keessaa keessatti akka hin lakkaawamneef yeroo hunda galii alaa irraa baasii galteewwanii hir'isi.

Grade 11 Economics, fuula 70-90 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

GNP GDP Irraa ShallaguuFoormulaa

\text{GNP} = \text{GDP} + \text{NFFI}

\text{GNP} = \text{GDP} + \text{NFFI}

$\text{GNP}$: Oomisha waliigalaa biyyaalessaa $\text{ETB}$
$\text{GDP}$: Oomisha waliigalaa biyya keessaa $\text{ETB}$
$\text{NFFI}$: Galii qulqulluu faaktara alaa $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Galii qulqulluu abbootii qabeenyaa biyya alaa fayyadamuun GDP gara GNP tti jijjiiruuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Galiin lammiileen biyya alaa biyya keessatti argatan ni hir'ifama, galiin lammiilee biyya alaa jiran immoo ni ida'ama.

Grade 11 Economics, fuula 70-90 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Reetii Hir'ina Gatii CPI IrraaFoormulaa

\text{Inflation Rate} = \frac{\text{CPI}_{2} - \text{CPI}_{1}}{\text{CPI}_{1}} \times 100

\text{Inflation Rate} = \frac{\text{CPI}_{2} - \text{CPI}_{1}}{\text{CPI}_{1}} \times 100

$\text{Inflation Rate}$: Reetii infileeshinii $\%$
$\text{CPI}_{2}$: Indeksii gatii fayyadamaa yeroo 2ffaa keessatti $1$
$\text{CPI}_{1}$: Indeksii gatii fayyadamaa yeroo 1ffaa keessatti $1$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo lamaan gidduutti dhibbeentaa jijjiirama gatii shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Yeroo hunda CPI isa duraatiin qodi malee CPI isa haaraatiin miti.

Grade 11 Economics, fuula 70-90 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Fayyadama, Qusannaa fi Invastimantii

Hojii GubaaFoormulaa

C = C_0 + c Y_d

C = C_0 + c Y_d

$C$: Baasii Consumption waliigalaa $\text{ETB}$
$C_0$: Consumption of danda'aa $\text{ETB}$
$c$: Fedhii daangaa fayyadamuu $1$
$Y_d$: Galii Disposable $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Galii disposable fi gubaa of danda'aa irraa baasii gubaa waliigalaa herreeguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Galiin disposable zeeroo yoo ta'ellee gubaan of danda'aan yeroo hunda zeeroo ol ta'a.

Grade 11 Economics, fuula 91-114 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Net InvestmentFoormulaa

\text{Net Investment} = \text{Gross Investment} - \text{Depreciation}

\text{Net Investment} = \text{Gross Investment} - \text{Depreciation}

$\text{Net Investment}$: Invastimantii qulqulluu $\text{ETB}$
$\text{Gross Investment}$: Invastimantii waliigalaa $\text{ETB}$
$\text{Depreciation}$: Depreciation Kaappitaalaa $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dabalata qabatamaa kaappitaala oomishaa diinagdee tokkoo shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Meeshaa moofaa bakka buusuun Depreciation waan ta'eef dandeettii oomishaa haaraa hin dabalu.

Grade 11 Economics, fuula 91-114 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Propensities Gubaa fi QusannaaGabatee wabiiAverage · Marginal

Safartuu	Consumption	Saving	Walitti dhufeenya
Average	$\text{APC} = \frac{C}{Y_d}$	$\text{APS} = \frac{S}{Y_d}$	$\text{APC} + \text{APS} = 1$
Marginal	$\text{MPC} = \frac{\Delta C}{\Delta Y_d}$	$\text{MPS} = \frac{\Delta S}{\Delta Y_d}$	$\text{MPC} + \text{MPS} = 1$

Yoom akka itti fayyadamtu

Qooda gubaa fi qusannaa galii waliigalaa ykn jijjiirama galii waliin walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

APC fi APS ida'amanii 1 ta'u, MPC fi MPS ida'amaniis 1 ta'u. Safartuu giddu galeessaa fi kan dabalataa walitti hin makin.

Grade 11 Economics, fuula 91-114 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Reetii Dhala DhugaaFoormulaa

r = i - \pi

r = i - \pi

$r$: Reetii dhala dhugaa $\%$
$i$: Reetii dhala noominaalaa $\%$
$\pi$: Reetii Infileeshinii $\%$

Yoom akka itti fayyadamtu

Baasii liqii dhugaa ykn bu'aa qusannaa kan inflaashiniin sirreeffame shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Nominal interest rate kan jijjiirama gatii hin ilaallanne yoo ta'u, Real interest rate garuu infileeshinii irraa hir'isa.

Grade 11 Economics, fuula 91-114 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hojii QusannaaFoormulaa

S = -C_0 + (1 - c)Y_d

S = -C_0 + (1 - c)Y_d

$S$: Qusannoo $\text{ETB}$
$-C_0$: Qusannaa dhabuu yeroo galii zeeroo $\text{ETB}$
$1 - c$: Fedhii daangaa qusachuu $1$
$Y_d$: Galii Disposable $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa galii disposable kamiyyuu irratti qusannaa maatii waliigalaa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Tuqaan ka'umsaa negaatiivii dha, kunis yeroo galiin zeeroo ta'u qusannaa durii fayyadamuu agarsiisa.

Grade 11 Economics, fuula 91-114 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Daldala fi Faayinaansii

Balance of Payments EquationFoormulaa

\text{BoP} = \text{CA} + \text{KA}

\text{BoP} = \text{CA} + \text{KA}

$\text{BoP}$: Waliigala Balance of Payments $\text{ETB}$
$\text{CA}$: Madaallii Current Account $\text{ETB}$
$\text{KA}$: Madaallii Capital Account $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Ida'ama madaallii Current account fi Capital account irraa waliigala Balance of Payments shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Current Account (CA) madaallii daldalaa, tajaajila qulqulluu fi daddabarsa qulqulluu of keessaa qaba. Madaallii daldala meeshaa qofa bakka CA hin buusinaa.

Grade 11 Economics, fuula 115-145 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Classical Trade Theories ComparisonGabatee wabiiAbsolute Advantage · Comparative Advantage

Theory	Key Economist	Bu'uura Daldalaa
Absolute Advantage	Adam Smith	Good tokko oomishuu keessatti labor hours yookiin direct cost gadi aanaa
Comparative Advantage	David Ricardo	Good tokko oomishuu keessatti opportunity cost gadi aanaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Yaadrimee Absolute advantage kan Adam Smith fi Comparative advantage kan David Ricardo gidduu jiru adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Biyyi tokko oomisha hunda irratti Absolute advantage yoo qabaatellee, Opportunity cost gadi aanaa irratti hundaa'uun Comparative advantage jalatti daldalli bu'aa qaba.

Grade 11 Economics, fuula 115-145 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Devaluation versus DepreciationDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sirna Fixed fi Flexible exchange rate keessatti jechoota gatii sharafaa gadi bu'uu ibsan adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Devaluation fi Depreciation walitti hin makin. Devaluation sirna Fixed exchange rate keessatti murtoo mootummaatiin raawwatama, Depreciation garuu sirna Floating exchange rate keessatti humnoota gabaatiin uumama.

Grade 11 Economics, fuula 115-145 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Real Exchange RateFoormulaa

\text{RER} = e \cdot \frac{P^*}{P}

\text{RER} = e \cdot \frac{P^*}{P}

$\text{RER}$: Reetii jijjiirraa dhugaa $dimensionless$
$e$: Nominal exchange rate gatii sharafa biyya keessaa sharafa alaa tokkoof $\text{ETB}\,\text{USD}^{-1}$
$P^*$: Sadarkaa gatii biyya alaa (Foreign Price) $\text{USD}$
$P$: Sadarkaa gatii biyya keessaa (Domestic Price) $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Nominal exchange rate fi sadarkaa gatii fayyadamuun gatii wal-bira qabamee fi humna bittaa biyyoota lamaan gidduu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Nominal exchange rate e gatii sharafa biyya keessaa kan sharafa alaa tokkoon ta'uu qaba. Faallaa kanaan yoo kenname dura garagalchaa.

Grade 11 Economics, fuula 115-145 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Guddina Diinagdee

Guddina Diinagdee fi Misooma DiinagdeeGabatee wabiiUumama · Agarsiiftuu Ijoo · Bal'ina

Amala	Guddina Diinagdee	Misooma Diinagdee
Uumama	Daballii quantitative kan output	Jijjiirama qualitative fi quantitative kan multidimensional
Agarsiiftuu Ijoo	Real GDP yookaan GDP per capita	Human Development Index (HDI)
Bal'ina	Xiyyeeffannoo dhiphaa aggregate production irratti	Xiyyeeffannoo bal'aa poverty, institutions, fayyaa fi barnoota irratti

Yoom akka itti fayyadamtu

Garaagarummaa daballii oomishaa fi jijjiirama hawaas-diinagdee bal'aa adda baasuuf gabatee kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Guddinni diinagdee misooma diinagdeetiif barbaachisaa dha, garuu guddinni qofaan ofumaan misooma hin mirkaneessu.

Grade 11 Economics, fuula 146-167 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ratii Guddina GDPFoormulaa

\text{GDP growth} = \frac{G_t - G_{t-1}}{G_{t-1}} \times 100

\text{GDP growth} = \frac{G_t - G_{t-1}}{G_{t-1}} \times 100

$\text{GDP growth}$: Dhibbeentaa ratii guddina oomisha biyya keessaa waliigalaa $\%$
$G_t$: GDP qabatamaa yeroo ammaa $\text{USD}$
$G_{t-1}$: GDP qabatamaa yeroo darbee $\text{USD}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Jijjiirama dhibbeentaa GDP qabatamaa yeroo lamaan walitti aanan gidduu jiru shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yeroo hunda herrega hiruu keessatti GDP yeroo darbee fayyadamaa malee GDP yeroo ammaa hin fayyadaminaa.

Grade 11 Economics, fuula 146-167 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Safartuu OomishtummaaFoormulaa

P = \frac{O}{I}

P = \frac{O}{I}

$P$: Reeshiyoo oomishtummaa $\text{output per input unit}$
$O$: Hamma oomisha waliigalaa $\text{units produced or USD}$
$I$: Hamma galtee fayyadame $\text{hours worked or units}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Galtewwan oomishaa hammam haala gaariin gara oomishaatti akka jijjiiraman safaruuf foormulaa kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Oomishtummaa guddisuun galtee osoo hin jijjiirin oomisha dabaluun yookiin oomisha osoo hin hir'isin galtee hir'isuun ta'uu danda'a.

Grade 11 Economics, fuula 146-167 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dameelee Gurguddoo, Imaammatoota fi Tarsiimoowwan Itoophiyaa

Indastirii Hirkattummaa Misooma Qonnaa (ADLI)Seera

Yoom akka itti fayyadamtu

Yaada bu'uuraa misooma Itoophiyaa bara 1983 asitti qonna fi indastirii walqunnamsiisu ibsuuf fayyada.

Of eeggadhu

ADLI'n qonna akka damee gargaaraatti osoo hin taane, akka humna dursaa galteewwan biyya keessaa fi gabaa indastiriif dhiyeessutti ilaala.

Grade 11 Economics, fuula 168 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Garaagarummaa Pirojektii Paakeejii Bal'aa fi XiqqaaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Moozela eksteenshinii qonnaa bara mootummaa Hayila Sillaasee keessa ture adda baasuuf gargaara.

Of eeggadhu

Pirojektiin paakeejii bal'aan (CADU, WADU) baasii guddaa waan gaafateef biyya guututti babal'isuun hin danda'amne; Pirojektiin paakeejii xiqqaan baasii xiqqeessuuf booda dhufe.

Grade 11 Economics, fuula 168 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Imaammatawwan Damee Itoophiyaa Sirnoota SadaniittiGabatee wabiiImpeeriyaalii (Bara 1974 dura) · Dargii (1974 hanga 1991) · Bara 1991 booda

Sirna Mootummaa	Tarsiimoo Damee Qonnaa	Tarsiimoo Damee Indastirii
Impeeriyaalii (Bara 1974 dura)	Qonna daldalaa, pirojektoota paakeejii (CADU, WADU)	Industriilee meeshaalee dhumataa salphaa galtee bakka buusan, kaappitaala alaa
Dargii (1974 hanga 1991)	Lafa gara qabeenya mootummaatti jijjiiruu, qonna mootummaa, waldaalee hojii gamtaa dirqisiisaa	Giddugaleessaan kan karoorfame, abbummaa mootummaa, daangaa kaappitaala dhuunfaa
Bara 1991 booda	ADLI, ekisteenshinii PADETES, gabaa bilisa gochuu	Gara alaatti erguu irratti kan xiyyeeffatan, industriilee humna namaa bal'inaan fayyadaman, paarkoota industirii

Yoom akka itti fayyadamtu

Jijjiirama imaammata qonnaa fi indastirii Itoophiyaa bara Hayila Sillaasee, Dargii fi 1983 as jiru ibsuuf fayyada.

Of eeggadhu

Dargiin kaka'umsa gabaa hin hordofne; to'annoo gatii kaa'ee, qabeenya dhuunfaa daangessee, indastirii fi qonna daldalaa mootummaa jalatti galche.

Grade 11 Economics, fuula 168 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tarsiimoo Qonnaa Yuunii-moodaala fi Baayii-moodaalaGabatee wabiiXiyyeeffannoo Ijoo · Xiyyeeffannoo Oomishaa · Lafaa fi Humna Namaa · +1

Amala	Tarsiimoo Yuunii-moodaala	Tarsiimoo Baayii-moodaala
Xiyyeeffannoo Ijoo	Qonna qonnaan bultoota xixxiqqoo cimsuu (intensification)	Dualistic: qonna qonnaan bultoota xixxiqqoo fi qonna daldalaa (commercial farms)
Xiyyeeffannoo Oomishaa	Wabii nyaataaf midhaan nyaataa	Commercialization fi midhaan gabaa alaaf ta'an kan gatii guddaa qaban
Lafaa fi Humna Namaa	Qonnaan bultoonni lafa qabatanii hafu, buqqa'uu hir'isa	Land concentration ni eeyyama, qonnaan bultoonni akka buqqa'an balaa uuma
Fakkeenya Biyyootaa	Japan, Thailand, China	Mexico, Colombia

Yoom akka itti fayyadamtu

Garaagarummaa tarsiimoowwan qonnaa addunyaa fi dhiibbaa isaan qonnaan bultoota irratti qaban walbira qabuuf gargaara.

Of eeggadhu

Tarsiimoon yuunii-moodaala qonnaan bultoota buqqa'uu irraa kan eegu fi wabii nyaataa irratti kan xiyyeeffatu yoo ta'u, baayii-moodaalli immoo daldala bal'aa jajjabeessee qonnaan bultoota lafa dhabdummaaf saaxiluu danda'a.

Grade 11 Economics, fuula 168 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 11 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Diinagdee kutaa 11 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 31: Yaadrimee Amala Fayyadamaa fi Fedhii, Caasaa Gabaa fi Murtee Dhaabbilee, Herreega Galii Biyyooleessaa, Fayyadama, Qusannaa fi Invastimantii, Daldala fi Faayinaansii, Guddina Diinagdee fi Dameelee Gurguddoo, Imaammatoota fi Tarsiimoowwan Itoophiyaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 11 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 11 Economics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi