Kaardiiwwan Diinagdee kutaa 9 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 31: Seensa Ikonomiksii, Rakkoolee Bu'uuraa Ikonomiksii fi Sirnoota Ikonomiksii, Qabeenya Ikonomiksii fi Gabaawwan, Seensa Fedhii fi Dhiyeessii, Seensa Oomishaa fi Baasii, Seensa Maallaqaa, Seensa Maakroo'ikonomiksii fi Bu'uura Hojii Uumuu. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Economics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Diinagdee kutaa 9

Diinagdee kutaa 9 Temari irratti kaardii qayyabannaa 31 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

31
Kaardii: 8
Boqonnaawwan: 7
Foormulaa: 17
Gabatee wabii: Grade 9 Economics
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda31Gabatee wabii17Foormulaa7Dogoggora baratame5Seera2

Seensa Ikonomiksii

Qaamolee Murtee Dabarsan Ikonomiksii KeessattiGabatee wabiiHouseholds · Business Firms · Government

Qaama Murtee Dabarsu	Gahee Ijoo	Madda Galii
Households	Factors of production dhuunfachuu fi goods consume gochuu	Rent, wages, interest, profit
Business Firms	Factor services qacaruu fi commodities oomishuu	Gurgurtaa goods fi services irraa revenue argamu
Government	Public services dhiyeessuu fi regulate gochuu	Direct fi indirect taxes

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamolee ikonomiksii sadan, gahee isaanii, fi madda galii isaanii adda baasuuf fayyada.

Of eeggadhu

Dhaabbileen mootummaa oomisha gabaaf oomishan garee dhaabbilee daldalaa jalatti ramadamu malee mootummaa waliigalaa jalatti miti.

Grade 9 Economics, fuula 1-12 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Mala Deductive fi InductiveSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Mala yaada dhiyeessuu yaaxina ikonomiksii ijaaruuf oolu adda baasuuf fayyada.

Of eeggadhu

Malli deductive yaada waliigalaa irraa gara dhugaa murtaa'etti deema. Malli inductive immoo hubannoo murtaa'aa irraa gara qajeeltoo waliigalaatti deema.

Grade 9 Economics, fuula 1-12 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Microeconomics fi MacroeconomicsGabatee wabiiDaangaa · Rakkoo ijoo · Meeshaalee ijoo · +1

Amala	Microeconomics	Macroeconomics
Daangaa	Kutawwan dhuunfaa (households, firms)	Dinagdee akka waliigalaatti (aggregates)
Rakkoo ijoo	Murteessuu gatii fi resource allocation	Sadarkaa galii fi employment
Meeshaalee ijoo	Demand fi supply meeshaalee murtaa'anii	Aggregate demand fi aggregate supply
Fakkeenyoota	Gatii xaafii, galii dhuunfaa	GDP Itoophiyaa, sadarkaa gatii waliigalaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Bal'ina, meeshaalee xiinxalaa, yookiin rakkoo bu'uuraa haala ikonomiksii adda baasuuf fayyada.

Of eeggadhu

Microeconomics gabaa dhuunfaa fi murtee gatii qorata, Macroeconomics immoo waligala biyyaalessaa fi hojii qabachuu qorata.

Grade 9 Economics, fuula 1-12 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Positive fi Normative EconomicsDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Ibsa dhugaa irratti hundaa'e yaada dhuunfaa yookiin murtoo gatii irraa adda baasuuf fayyada.

Of eeggadhu

Himni positive ragaan mirkanaa'uu danda'a, soba ta'us. Himni normative jechoota akka should yookiin ought to jedhan fayyadama, ragaadhaan mirkaneessuun hin danda'amu.

Grade 9 Economics, fuula 1-12 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Rakkoolee Bu'uuraa Ikonomiksii fi Sirnoota Ikonomiksii

Walbira Qabinsa Sirnoota DiinagdeeGabatee wabiiTraditional economy · Capitalist economy · Command economy · +1

Sirna Diinagdee	Abbummaa Qabeenyaa	Mala Hirmaannaa Qabeenyaa
Traditional economy	Maatii yookiin gosa	Aadaa, duudhaa fi barter
Capitalist economy	Abbummaa dhuunfaa (Private ownership)	Price mechanism, dorgommii fi kaka'umsa bu'aa
Command economy	Mootummaa yookiin gamtaa	Central economic planning
Mixed economy	Kutaalee dhuunfaa fi mootummaa (public)	Market forces karoora mootummaa wajjin walitti qindaa'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Sirnoonni diinagdee adda addaa abbummaa qabeenyaa fi hirama qabeenyaa akkamitti akka murteessan walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Command economy keessatti qabeenyi dhuunfaa hin jiru, Mixed economy keessatti garuu qabeenyi dhuunfaa fi mootummaa waliin jiru.

Grade 9 Economics, fuula 13-28 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Shallaggii Opportunity CostFoormulaa

\text{Opportunity Cost} = \left| \frac{\Delta \text{Sacrificed Output}}{\Delta \text{Gained Output}} \right|

\text{Opportunity Cost} = \left| \frac{\Delta \text{Sacrificed Output}}{\Delta \text{Gained Output}} \right|

$\Delta \text{Sacrificed Output}$: Hamma oomisha aarsaa ta'ee dhabame $units$
$\Delta \text{Gained Output}$: Hamma oomisha dabalataa argame $units$

Yoom akka itti fayyadamtu

PPF irratti oomisha dabalataa tokko argachuuf jecha oomisha aarsaa ta'e shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Opportunity cost kan safaramu lakkoofsa oomisha dhabameen malee maallaqaan miti. Yeroo hunda gatii absolute value fayyadamaa.

Grade 9 Economics, fuula 13-28 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabxilee Production Possibilities FrontierGabatee wabiiCurve irra · Curve keessa · Curve ala

Iddoo	Haala	Hiika Diinagdee
Curve irra	Qaqqabamaa (Attainable) fi efficient	Full employment fi fayyadama resources optimal ta'e
Curve keessa	Qaqqabamaa (Attainable) garuu inefficient	Resources underutilised ta'an yookiin unemployment
Curve ala	Qaqqabamuu kan hin dandeenye (Unattainable)	Dandeettii resources fi technology ammaa ol

Yoom akka itti fayyadamtu

Giraafii PPF irratti gahumsaa fi dandeettii oomishaa adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qabxiileen sararicha keessatti argaman oomishamuu danda'u, garuu qabeenyi akka qisaasame ykn hojii dhabdummaa agarsiisu.

Grade 9 Economics, fuula 13-28 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Scarcity fi Shortage Wal-makaa GochuuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Rakkoo diinagdee isa hundaa fi hanqina gabaa isa yeroo giddutti adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Scarcity rakkoo dhaabbataa fi gatii zeeroo irrattillee kan jiruudha. Shortage garuu gatii gabaa jiru irratti hanqina yeroo qofaadha.

Grade 9 Economics, fuula 13-28 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Rakkoolee Diinagdee Ijoo SadaniGabatee wabiiQoodiinsa qabeenyaa (Allocation of resources) · Filannoo teeknikaa (Choice of technique) · Qoodiinsa oomishaa (Distribution of output)

Rakkoo	Gaaffii Ijoo	Xiyyeeffannoo Murtoo
Qoodiinsa qabeenyaa (Allocation of resources)	Maaltu oomishamuu qaba? (What to produce?)	Gosa fi baay'ina miyaalee (capital vs consumption)
Filannoo teeknikaa (Choice of technique)	Akkamitti oomishamuu qaba? (How to produce?)	Malleen oomishaa labour-intensive vs capital-intensive
Qoodiinsa oomishaa (Distribution of output)	Eenyuuf oomishamuu qaba? (For whom to produce?)	Qoodiinsa miyaalee miseensota hawaasaa gidduutti

Yoom akka itti fayyadamtu

Sababa hanqina qabeenyaatiin gaaffilee bu'uuraa diinagdeen kamiyyuu deebisuu qabu adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

How to produce kan ilaallatu filannoo teeknikaa (labour fi capital) malee raabsa oomishaa miti.

Grade 9 Economics, fuula 13-28 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabeenya Ikonomiksii fi Gabaawwan

Gosoota Biyyee Hojii Qonnaa Tulluuwwan ItoophiyaaGabatee wabiiBiyyee diimaa hanga magaala diimaa · Biyyee magaala hanga daalattii fi gurraachaa

Gosa Biyyee	Amaloota	Dandeettii Qonnaa
Biyyee diimaa hanga magaala diimaa	Salphaatti kan hurraa'uu fi drainage gaarii qabu	Midhaaniif albuudotaan kan badhaadhe
Biyyee magaala hanga daalattii fi gurraachaa	Qabiyyee clay ol aanaa	Drainage sirrii wajjin dandeettii baay'ee gaarii kan qabu

Yoom akka itti fayyadamtu

Tulluuwwan Itoophiyaa keessatti gosoota biyyee qonnaaf oolan gurguddoo lamaan adda baasuuf kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Biyyeen gurraachi suphee of keessaa qabu akka biyyee diimaatti salphaatti dhangala'aa bishaanii waan hin qabneef, dandeettii guutuu kennuuf sirna yaa'a bishaanii sirrii barbaada.

Grade 9 Economics, fuula 29-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Moodeela Circular Flow Keessatti Kallattii YaatooDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Moodeela circular flow keessatti hariiroo maatii (households) fi dhaabbilee daldalaa (firms) gidduu jiru yeroo xiinxaltan kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Real flows fi money flows kallattii faallaa ta'een yaatu. Meeshaaleef real flow dhaabbilee irraa gara maatiitti yoo deemu, money flow garuu maatii irraa gara dhaabbileetti yaata.

Grade 9 Economics, fuula 29-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabeenya Oomishaa fi Kaffaltii QabeenyaaGabatee wabiiLand · Labour · Capital · +1

Qabeenya Oomishaa (Factor of Production)	Kaffaltii Qabeenyaa (Factor Payment)	Ibsa
Land	Rent	Kennaawwan uumamaa fi qabeenya uumamaa
Labour	Wage	Tattaaffii namaa kan qaamaa fi sammuu
Capital	Interest	Galteewwan oomishaman kanneen akka machinery
Entrepreneurship	Profit	Galteewwan qindeessuu fi business risk fudhachuu

Yoom akka itti fayyadamtu

Qabeenya diinagdee tokkoon tokkoo isaanii kaffaltii isaanii yookiin ibsa isaanii wajjin walqabsiisuuf kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Bu'aan Capital kaffaltii Interest dha malee Profit miti. Profit kaffaltii Entrepreneurship qofaadha.

Grade 9 Economics, fuula 29-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seensa Fedhii fi Dhiyeessii

Stock fi Supply Wal-makaa GochuuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Supply ibsuuf yeroo yaaltan akka inni kuusaa oomisha walii-galaa wajjin wal hin makanneef kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Stock oomisha walii-galaa kuufameedha. Supply garuu hamma murtaa'aa gatii kennameen gabaaf dhiyaachuu danda'u qofaadha.

Grade 9 Economics, fuula 45-61 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Demand Function fi Seera DemandFoormulaa

Q_d = f(P)

Q_d = f(P)

$Q_d$: Hamma Barbaadame $kg$
$P$: Gatii $Birr$

Yoom akka itti fayyadamtu

Haala ceteris paribus jalatti akkaataa Quantity Demanded gatii Price wajjin faallaan itti jijjiiramu xiinxaluuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Demand fedhii fi dandeettii kaffaluu lamaan isaanii barbaada. Dandeettii kaffaluu malee fedhiin qofti Demand hin jedhamu.

Grade 9 Economics, fuula 45-61 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Market Equilibrium fi Wal-dhabdeeGabatee wabiiEquilibrium · Excess Demand · Excess Supply

Haala Gabaa	Haala	Kallattii Price
Equilibrium	$Q_d = Q_s$	Stable
Excess Demand	$Q_d > Q_s$	Rises
Excess Supply	$Q_s > Q_d$	Falls

Yoom akka itti fayyadamtu

Gatii kenname tokkotti gabaan madaalamaa ta'uu, hanqinni jiraachuu, yookiin dhangala'aan jiraachuu adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Excess Demand yeroo uumamu, dorgommiin bittota gidduu jiru gatii Price gara oliitti dhiiba malee hin hir'isu.

Grade 9 Economics, fuula 45-61 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Supply Function fi Seera SupplyFoormulaa

Q_s = f(P)

Q_s = f(P)

$Q_s$: Hamma Dhihaate $kg$
$P$: Gatii $Birr$

Yoom akka itti fayyadamtu

Haala ceteris paribus jalatti walitti dhufeenya kallattii Price fi Quantity Supplied gidduu jiru ibsuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Supply curve gara mirgaatti ol ka'aa deema, kunis gatiin Price dabaluun oomishitoonni caalaatti akka dhiyeessan waan kakaasuufi.

Grade 9 Economics, fuula 45-61 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seensa Oomishaa fi Baasii

Baasii DiinagdeeFoormulaa

\text{Economic Cost} = \text{Explicit Cost} + \text{Implicit Cost}

\text{Economic Cost} = \text{Explicit Cost} + \text{Implicit Cost}

$\text{Economic Cost}$: Baasii diinagdee waliigalaa (Economic Cost) $Birr$
$\text{Explicit Cost}$: Baasii ifaa kan kaffaltii qabatamaa maallaqaan raawwatamu (Explicit Cost) $Birr$
$\text{Implicit Cost}$: Baasii dhokataa kan qabeenya ofiitti fayyadamuun shallagamu (Implicit Cost) $Birr$

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaffaltii kallattii fi gatii qabeenya ofii dabaluun baasii diinagdee waliigalaa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Baasiin herregaa baasii ifaa qofa kan ilaallatu yoo ta'u, baasiin diinagdee garuu baasii dhokataas of keessatti qabata.

Grade 9 Economics, fuula 62-76 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walitti Dhufeenya Sarara OomishaaGabatee wabiiMP > AP · MP = AP · MP < AP · +2

Haala	Amala Sarara Oomishaa
$MP > AP$	$AP$ is rising
$MP = AP$	$AP$ is at its maximum
$MP < AP$	$AP$ is falling
$MP = 0$	$TP$ is at its maximum
$MP < 0$	$TP$ is declining

Yoom akka itti fayyadamtu

Oomishni waliigalaa fi oomishni giddu-galeessaa gatii oomisha dabalataa irratti hundaa'anii akkamitti akka jijjiiraman beekuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Oomishni giddu-galeessaa kan baay'ee olka'u yeroo oomishni dabalataa isa wajjin qixxee ta'u qofaadha.

Grade 9 Economics, fuula 62-76 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waliigala Baasii Yeroo GabaabaaFoormulaa

TC = TFC + TVC

TC = TFC + TVC

$TC$: Waliigala baasii oomishaa (Total Cost) $Birr$
$TFC$: Baasii dhaabbataa kan hamma oomishaan hin jijjiiramne (Total Fixed Cost) $Birr$
$TVC$: Baasii jijjiiramaa kan hamma oomishaa wajjin jijjiiramu (Total Variable Cost) $Birr$

Yoom akka itti fayyadamtu

Baasii waliigalaa dhaabbanni tokko yeroo gabaabaa keessatti baasii dhaabbataa fi jijjiiramaa irraa baasu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Oomishni eeroo yeroo ta'utti baasiin dhaabbataan waan jiruuf, baasiin waliigalaa baasii dhaabbataa wajjin qixxee ta'a.

Grade 9 Economics, fuula 62-76 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seensa Maallaqaa

Qabiyyee Dhiyeessii MaallaqaaGabatee wabiiCurrency ummata bira jiru · Deposit money ummata bira jiru · Total Money Supply

Qaama	Kan Of Keessaa Qabu	Kan Hir'ifamu
Currency ummata bira jiru	Nootota currency naanna'aa jiran, nootota birrii fi saantimoota, saantimoota xixiqqoo	Cash harka baankotaa jiru
Deposit money ummata bira jiru	Hafeewwan baankii current accounts keessatti qabaman (chequable deposits)	Homaa
Total Money Supply	Currency with the public + Deposit money with the public	Homaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Waliigala maallaqa diinagdee keessa jiru shallaguuf yookiin maallaqa ummata harka jiru adda baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Maallaqa ummata harka jiru shallaguuf maallaqni callaan baankota harka jiru waliigala irraa hir'ifamuu qaba.

Grade 9 Economics, fuula 77-92 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ulaagaalee Meeshaan Tokko Akka Maallaqaatti Fudhatamuuf Guutuu QabuGabatee wabiiStandardization · Acceptability · Divisibility · +2

Ulaagaa	Ulaagaa Barbaachisu
Standardization	Gatii beekuun salphaa akka ta'uuf salphaatti standardize ta'uu danda'uu qaba
Acceptability	Akka medium jijjiirraa dinagdeetti bal'inaan fudhatama kan qabu ta'uu qaba
Divisibility	Jijjiirraa deebisuun salphaa akka ta'uuf qoodamuu danda'uu qaba
Portability	Salphaa fi bakkarraa bakkatti baachuuf kan mijatu ta'uu qaba
Durability	Yeroo waliin dafee kan hin mancaane yookiin hin badne ta'uu qaba

Yoom akka itti fayyadamtu

Amaloota meeshaan tokko akka maallaqaatti tajaajiluuf guutuu qabu adda baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Meeshaan tokko sirriitti akka maallaqaatti tajaajiluuf ulaagaalee shananuu walfaana guutuu qaba.

Grade 9 Economics, fuula 77-92 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hojiiwwan Bu'uuraa Faayidaa Maallaqaa AfuranGabatee wabiiMedium of exchange · Unit of account · Store of value · +1

Hojii	Gahee Diinagdee
Medium of exchange	Double coincidence of wants ni hambisa, transaction costs ni xiqqeessa
Unit of account	Gatii goods and services safara akkasumas ibsa
Store of value	Purchasing power yeroo ammaa irraa gara fuulduraatti dabarsa
Standard of deferred payments	Liqeessuu, liqeeffachuu fi kaffaltiiwwan gara fuulduraa kaffaluu ni mijeessa

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo maallaqni diinagdee keessatti akkamitti akka hojjetu xiinxaltu yookiin hojiiwwan isaa adda baaftu fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qabeenyi akka lafaa fi boondii gatii waan kuusaniif maallaqni kuusaa gatii ta'uun qofti adda miti, garuu maallaqni dandeettii saffisaan dhimma baasuu (liquidity) olaanaa qaba.

Grade 9 Economics, fuula 77-92 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sababoota Maallaqa Harkatti Qabachuuf BarbaadamuGabatee wabiiSababa galii (Transaction motive) · Sababa daldalaa (Transaction motive) · Sababa of eeggannoo (Precautionary motive) · +1

Sababa	Kaayyoo Guddaa	Murteessaa
Sababa galii (Transaction motive)	Garaagarummaa galii argachuu fi baasii guyyaa guyyaa gidduu jiru dhiphisuuf	Sadarkaa galii fi deddeebii kaffaltii
Sababa daldalaa (Transaction motive)	Mindaa, meeshaalee fi baasiiwwan hojii yeroo ammaa kaffaluuf	Hanga naannawa daldalaa (business turnover)
Sababa of eeggannoo (Precautionary motive)	Balaawwan hin eegamnee fi wantoota tasa mudataniif qarshii callaa qabachuuf	Amala dhuunfaa fi haala jireenyaa
Sababa tilmaamaa (Speculative motive)	Jijjiirama reetii dhalaa fi gatii boondii fuulduraa irraa fayyadamuuf	Reetii dhala gabaa kan eegamu (expected market interest rates)

Yoom akka itti fayyadamtu

Namoonnii fi dhaabbileen maaliif maallaqa callaa harkatti akka qabatan (liquidity preference) ibsuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Sababni transaction motive fedhii galii maamiltootaa fi fedhii daldalaa dhaabbilee lamaan isaanii iyyuu of keessatti qabata.

Grade 9 Economics, fuula 77-92 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hanqinoota Sirna Gurguraa fi Bittaa BarterGabatee wabiiLack of double coincidence of wants · Lack of a common measure of value · Indivisibility of commodities · +2

Hanqina	Ibsa
Lack of double coincidence of wants	Nama waan ati qabdu barbaadu fi waan ati barbaaddu qabu argachuu barbaada
Lack of a common measure of value	Reeshiyoo waljijjiirraa meeshaalee gidduu jiru murteessuuf ulaagaan waliigalaa dhabamuu
Indivisibility of commodities	Meeshaaleen tokko tokko waljijjiirraa raawwachuuf yeroo qoodaman gatii yookiin eenyummaa isaanii dhabu
Difficulty in storing and transferring wealth	Meeshaaleen yeroo wajjin manca'u, baasii kuusaa guddaa barbaadu, yookiin geejjibuuf baasii guddaa gaafatu
Difficulty in deferred payments	Kaffaltiiwwan gara fuulduraa meeshaadhaan raawwataman tasgabbii dhabuu gatii fi garaagarummaa qulqullinaatiin gufatu

Yoom akka itti fayyadamtu

Diinagdeen barter maaliif akka hin hojjennee fi jijjiirraan maallaqaa maaliif akka dhufe ibsuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Addaan qoodamuu dhabuu mi'aa fi rakkina qabeenya kuusuu walitti hin mihin.

Grade 9 Economics, fuula 77-92 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seensa Maakroo'ikonomiksii

Demand-Pull fi Cost-Push Daballii GatiiGabatee wabiiDemand-pull inflation · Cost-push inflation

Gosa Daballii Gatii	Sababa Ijoo	Amala Ijoo
Demand-pull inflation	Daballii aggregate demand	Hojii guutuu (full capacity) biratti qarshiin baay'een oomisha muraasa hordofuu
Cost-push inflation	Hir'ina aggregate supply	Daballii baasii galtee (input costs), mindaa olaanaa, yookiin gufuuwwan oomishaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Gabatee kanatti fayyadamuun daballii gatii fedhii dabaluun dhufu fi dhiyeessiin hir'achuun dhufu adda baasaa.

Of eeggadhu

Demand-pull fedhii waliigalaa dabaluu irraa kan ka'u yoo ta'u, Cost-push immoo gatiin oomishaa dabaluu irraa dhufa.

Grade 9 Economics, fuula 93-104 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walitti Dhufeenya GNP fi GDPFoormulaa

\text{GNP} = \text{GDP} + \text{NFI}

\text{GNP} = \text{GDP} + \text{NFI}

$\text{GNP}$: Oomisha Waliigalaa Biyyoolessaa $\text{ETB}$
$\text{GDP}$: Oomisha Waliigalaa Biyya Keessaa $\text{ETB}$
$\text{NFI}$: Galii qulqulluu maddoota biyya alaa irraa argame $\text{ETB}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanatti fayyadamuun NFI gara GDPtti dabaluudhaan GNP herreguuf gargaara.

Of eeggadhu

Galiin lammiilee biyya alaaf kaffalame galii biyya alaa irraa dhufe yoo caale NFI nagaatiivii ta'a, kunis GNPn GDP irra akka xiqqaatu taasisa.

Grade 9 Economics, fuula 93-104 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Intermediate Goods Herrega GDP KeessattiDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Oomishaalee fi tajaajiloota herrega GDP keessatti hammataman adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Intermediate Goods herrega GDP keessatti hin dabalinaa. Lammata lakkaa'uu ittisuuf oomishaalee fi tajaajiloota xumuraa daangaa biyyaa keessatti oomishaman qofatu lakkaa'ama.

Grade 9 Economics, fuula 93-104 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Real GDPFoormulaa

\text{Real GDP} = \frac{\text{Nominal GDP}}{\text{Price Index}} \times 100

\text{Real GDP} = \frac{\text{Nominal GDP}}{\text{Price Index}} \times 100

$\text{Real GDP}$: Gross Domestic Product gatii dhaabbataadhaan safarame $\text{ETB}$
$\text{Nominal GDP}$: Gross Domestic Product gatii ammaatiin safarame $\text{ETB}$
$\text{Price Index}$: Safartuu giddu galeessaa jijjiirama gatii $\text{dimensionless}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanatti fayyadamuun dhiibbaa jijjiirama gatii Nominal GDP keessaa baasuun oomisha dhugaa gatii dhaabbataan herreguuf gargaara.

Of eeggadhu

Yeroo hunda jalqaba Nominal GDP Price Indexf qoodaa, sana booda 100n baay'isaa.

Grade 9 Economics, fuula 93-104 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosa Hojii DhabdummaaGabatee wabiiFrictional unemployment · Structural unemployment · Cyclical unemployment

Gosa Hojii Dhabdummaa	Sababa Ijoo
Frictional unemployment	Ce'umsa hojii yeroo, seasonality, yookiin warra haaraa gara hojiitti seenuuf barbaadan
Structural unemployment	Dandeettii hojjetaa yookiin bakka jireenyaafi ulaagaalee qaxaraa gidduu walsimannaa dhabamuu
Cyclical unemployment	Yeroo economic recessions yookiin gadi bu'iinsa dinagdeetti hanqina aggregate demand uumamu

Yoom akka itti fayyadamtu

Gabatee kanatti fayyadamuun gosa hojii dhabdummaa sababa isaanii irratti hundaa'uun adda baasaa.

Of eeggadhu

Structural unemployment (walsimannaa dhabuu dandeettii) fi Cyclical unemployment (hir'ina fedhii waliigalaa yeroo kisaaraa) walitti hin makhinaa.

Grade 9 Economics, fuula 93-104 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Bu'uura Hojii Uumuu

Adeemsa Yaada Uumuu irraa gara EntrepreneurshipSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Yaanni haaraan akkamitti gara daldala qabatamaatti akka jijjiiramu ibsuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Creativity jechuun yaada haaraa maddisiisuu dha, Innovation furmaata hojiirra oolchuu dha, Entrepreneurship immoo balaa fudhachuun daldala hundeessuu dha.

Grade 9 Economics, fuula 105 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ulaagaalee Baajata FaayinaansiiGabatee wabiiPermanent Capital (Kaappitaala Dhaabbataa) · Working Capital (Kaappitaala Hojii) · Asset Finance (Faayinaansii Qabeenyaa)

Gosa Kaappitaalaa	Yeroo	Kaayyoo Guddaa
Permanent Capital (Kaappitaala Dhaabbataa)	Yeroo dheeraa	Baasiiwwan jalqabaa, misooma gurguddoo fi babal'ina
Working Capital (Kaappitaala Hojii)	Yeroo gabaabaa	Meeshaalee dheedhii, baasiiwwan soochii hojii fi qabeenya yeroo gabaabaa
Asset Finance (Faayinaansii Qabeenyaa)	Yeroo giddu-galeessaa hanga dheeraa	Qabeenya qabatamaa akka maashinarii fi gamoolee bituu

Yoom akka itti fayyadamtu

Daldala haaraa yookiin guddachaa jiru keessatti fedhii kaappitaalaa adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Working capital baasiiwwan guyyaa guyyaa yeroo gabaabaatiif oola malee maashinaroota dhaabbataa bituuf miti.

Grade 9 Economics, fuula 105 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 9 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Diinagdee kutaa 9 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 31: Seensa Ikonomiksii, Rakkoolee Bu'uuraa Ikonomiksii fi Sirnoota Ikonomiksii, Qabeenya Ikonomiksii fi Gabaawwan, Seensa Fedhii fi Dhiyeessii, Seensa Oomishaa fi Baasii, Seensa Maallaqaa, Seensa Maakroo'ikonomiksii fi Bu'uura Hojii Uumuu. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Economics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi