Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 9 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 37: Fiiziksii fi Hawaasa Namaa, Hammaalee Fiizikaalaa, Sosochii Sarara Qajeelaa, Humna, Hojii, Inarjii fi Paawarii, Maashinoota Salphaa, Oosileeshinii Meekaanikaalaa fi Sagalee fi Teempireechara fi Teermoomeetirii. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Fiizikii kutaa 9

Fiizikii kutaa 9 Temari irratti kaardii qayyabannaa 37 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

37
Kaardii: 7
Boqonnaawwan: 19
Foormulaa: 11
Gabatee wabii: Grade 9 Physics
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 6 Fulbaana 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda37Foormulaa17Gabatee wabii11Dogoggora baratame5Seera4

Fiiziksii fi Hawaasa Namaa

Dameewwan FiiziksiiGabatee wabiiMechanics · Acoustics · Optics · +4

Damee	Qorannoo
Mechanics	Sochii wantootaa humnoota waliin yookiin humnoota malee
Acoustics	Sagalee, uumama isaa, daddarbinsa isaa fi dhiibbaawwan isaa
Optics	Amala fi amaloota ifaa
Thermodynamics	Hoo'a, thermal energy fi daddarbaa hoo'aa
Electromagnetism	Electric fi magnetic fields fi humnoota
Nuclear physics	Caasaa, amaloota fi reactions kan atomic nuclei
Astrophysics	Qaamolee astiroonoomii fi ta'iitiiwwan samii

Yoom akka itti fayyadamtu

Taateewwan uumamaa gara dameewwan fiiziksii sirrii ta'anitti ramaduuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Makaaniksii fi teermoodaayinaamiksii walitti hin makuinaa. Makaaniksiin waa'ee soochii fi humnaa yoo ta'u, teermoodaayinaamiksiin waa'ee daddarboo oo'aa qofa qorata.

Grade 9 Physics, fuula 2-11 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Fiiziksii Kilaasikaalaa fi AmmayyaaSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Bara fiiziksiin itti guddates fi garaagarummaa yaad-rimee isaanii adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Fiiziksiin kilaasikaalaa bara haaromsaa irraa eegalee hanga dhuma jaarraa 19ffaatti kan jiruudha. Argannoowwan jaarraa 20ffaa jalqabaa irraa kaasee jiran ammoo fiiziksii ammayyaa jedhamu.

Grade 9 Physics, fuula 2-11 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Saayintistoota Fiiziksii BeekamooGabatee wabiiGalileo Galilei · Isaac Newton · Michael Faraday · +3

Saayintistii	Gumaacha Ijoo
Galileo Galilei	Telescopic astronomy fi scientific method
Isaac Newton	Laws of motion fi universal gravitation
Michael Faraday	Electromagnetic induction fi electrolysis
James Prescott Joule	Mechanical equivalent of heat fi conservation of energy
Marie Curie	Radioactivity, polonium fi radium
Albert Einstein	Theory of relativity fi quantum theory

Yoom akka itti fayyadamtu

Saayintistoota fiiziksii gurguddoo fi seerota saayinsii isaan argatan walitti firoomsuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Jeemsi Juul oo'a fi hojii makaanikaalaa walqabsiise. Elektiroomaagneetik induukshinii kan argate Faraadaayi malee Juul miti.

Grade 9 Physics, fuula 2-11 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hammaalee Fiizikaalaa

Dursitoota YuunitiiGabatee wabiitera · giga · mega · +6

Dursaa	Mallattoo	Baay'isaa
tera	T	$10^{12}$
giga	G	$10^9$
mega	M	$10^6$
kilo	k	$10^3$
centi	c	$10^{-2}$
milli	m	$10^{-3}$
micro	$\mu$	$10^{-6}$
nano	n	$10^{-9}$
pico	p	$10^{-12}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Safartuuwwan baay'ee gurguddoo yookiin baay'ee xixinnoo gara humnoota 10tti jijjiiruuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

micro mallattoo $\mu$ fayyadamee $10^{-6}$ agarsiisa, milli immoo m ta'ee $10^{-3}$ agarsiisa. Mallattoolee hin walfaallessinaa.

Grade 9 Physics, fuula 12-35 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qaamolee Scalar fi VectorSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamolee fiizikaalaa hamma qofa yookiin hamma fi kallattii qabaachuu isaaniitiin ramaduuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

distance fi speed scalar dha, displacement fi velocity garuu vector dha. mass scalar yoo ta'u force immoo vector dha.

Grade 9 Physics, fuula 12-35 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qaamolee Bu'uuraa SI TorbaGabatee wabiiDheerina · Hanga · Yeroo · +4

Physical quantity	Mallattoo	SI Unit	Mallattoo yuunitii
Dheerina	$l$	meter	m
Hanga	$m$	kilogram	kg
Yeroo	$t$	second	s
Ho'ina (Tempirature)	$T$	kelvin	K
Yaa'a elektirikii (Current)	$I$	ampere	A
Hamma wantaa	$n$	mole	mol
Jabina ifaa (Luminous intensity)	$I_v$	candela	cd

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamolee fiizikaalaa bu'uuraa torban fi yuunitiiwwan isaanii kanneen idilee SI adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qaamoleen akka speed, force fi density qaamolee dhuftuu dha. Kanneen birootiin ibsamuu kan hin dandeenye torban kana qofa.

Grade 9 Physics, fuula 12-35 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dogoggora Qabxii Eelaa Ho'aaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Safartuuwwan interval fi ratio irratti shallaggiiwwan heeyyamaman adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Celsius fi Fahrenheit safartuu interval waan ta'aniif eelaa dhugaa hin qaban, kanaaf walitti baay'isuu fi walhiruun hin danda'amu. Kelvin qofatu eelaa dhugaa qaba.

Grade 9 Physics, fuula 12-35 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sosochii Sarara Qajeelaa

Average AccelerationFoormulaa

\vec{a}_{av} = \frac{\vec{v}_f - \vec{v}_i}{t_f - t_i} = \frac{\Delta \vec{v}}{\Delta t}

\vec{a}_{av} = \frac{\vec{v}_f - \vec{v}_i}{t_f - t_i} = \frac{\Delta \vec{v}}{\Delta t}

$\vec{a}_{av}$: Saffisiisa giddu-galeessaa $m\,s^{-2}$
$\vec{v}_f$: Velositi dhumaa $m\,s^{-1}$
$\vec{v}_i$: Velositi jalqabaa $m\,s^{-1}$
$\Delta \vec{v}$: Jijjiirama velositi $m\,s^{-1}$
$\Delta t$: Garaagarummaa yeroo $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo murtaa'e keessatti saffisa jijjiirama velocity herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Qaamni tokko yoo saffisa hir'ise, velocity xumuraa isa jalqabaa gadi waan ta'uuf acceleration negatiivii (deceleration) ta'a.

Grade 9 Physics, fuula 36-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Average SpeedFoormulaa

v_{av} = \frac{s_{tot}}{t_{tot}}

v_{av} = \frac{s_{tot}}{t_{tot}}

$v_{av}$: Saffisa giddu-galeessaa $m\,s^{-1}$
$s_{tot}$: Fageenya waliigalaa $m$
$t_{tot}$: Yeroo waliigalaa $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Fageenya waliigalaa imalame yeroo waliigalaa fudhatameen qooduun herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Herreguu dura yuunitiiwwan jijjiiri. km/h gara m/s jijjiiruuf 10/36 tiin baay'isi.

Grade 9 Physics, fuula 36-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Average VelocityFoormulaa

\vec{v}_{av} = \frac{\Delta \vec{S}}{\Delta t} = \frac{\vec{S}_f - \vec{S}_i}{t_f - t_i}

\vec{v}_{av} = \frac{\Delta \vec{S}}{\Delta t} = \frac{\vec{S}_f - \vec{S}_i}{t_f - t_i}

$\vec{v}_{av}$: Velositi giddu-galeessaa $m\,s^{-1}$
$\Delta \vec{S}$: Qaxxaamura $m$
$\vec{S}_f$: Iddoo dhumaa $m$
$\vec{S}_i$: Iddoo jalqabaa $m$
$\Delta t$: Garaagarummaa yeroo $s$
$t_f$: Yeroo dhumaa $s$
$t_i$: Yeroo jalqabaa $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Kallattii murtaa'e keessatti yeroo kennameef saffisa jijjiirama iddoo herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Displacement kan murtaa'u bakka jalqabaa fi xumuraa qofaan. Fageenya waliigalaa daandii irra imalame miti.

Grade 9 Physics, fuula 36-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hiika Giraafota MotionGabatee wabiiS-t · v-t

Giraafii	Slope	Bal'ina Giraafii Jalaa
$S-t$	velocity	Hiika fiizikaalaa hin qabu
$v-t$	acceleration	distance yookiin displacement

Yoom akka itti fayyadamtu

Giraafota position-time fi velocity-time irraa velocity, acceleration, yookiin distance argachuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Slope giraafii v-t acceleration yoo ta'u, bal'inni giraafichaa jalaa distance yookiin displacement kenna. Slope fi area walitti hin makiinaa.

Grade 9 Physics, fuula 36-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Displacement Imala DeebiiDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamni tokko erga imalee bakka ka'umsa isaatti yommuu deebi'u itti fayyadami.

Of eeggadhu

Qaamni tokko gara bakka ka'umsaatti yoo deebi'e, displacement fi average velocity zeeroo ta'u, garuu total distance fi average speed zeeroo ol ta'u.

Grade 9 Physics, fuula 36-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Humna, Hojii, Inarjii fi Paawarii

Gravitational Potential EnergyFoormulaa

E_p = m g h

E_p = m g h

$E_p$: Inarjii kuusaa harkisaa $\text{J}$
$m$: Hamma maatarii $\text{kg}$
$g$: Saffisiisa harkisa lafaa $\text{m}\,\text{s}^{-2}$
$h$: Olka'iinsa $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Energy kuufamaa qaamni tokko lafa irraa olka'iinsa irratti qabu baruuf fayyadami.

Of eeggadhu

Olka'iinsi h fageenya vertical qofa, dheerina daandii dacha'aa miti.

Grade 9 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kinetic EnergyFoormulaa

E_k = \frac{1}{2} m v^2

E_k = \frac{1}{2} m v^2

$E_k$: Inarjii sochii $\text{J}$
$m$: Hamma maatarii $\text{kg}$
$v$: Saffisa $\text{m}\,\text{s}^{-1}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Energy qaamni tokko sochii isaatiin qabu herreguuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Speed v qofa isquweerii godhi, mass miti. Speed dachaa yoo ta'e kinetic energy dachaa afur ta'a.

Grade 9 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Newton's Second LawFoormulaa

F = m a

F = m a

$F$: Humna bu'a-qabeessa $\text{N}$
$m$: Hamma maatarii $\text{kg}$
$a$: Saffisiisa $\text{m}\,\text{s}^{-2}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Acceleration, net force yookiin mass qaama socho'u tokkoo herreguuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Mass yeroo hunda gara kg jijjiiramuu qaba. Acceleration kan fidu unbalanced force qofa.

Grade 9 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

PowerFoormulaa

P = \frac{W}{t}

P = \frac{W}{t}

$P$: Humnawaa $\text{W}$
$W$: Hojii hojjetame yookiin inarjii darbe $\text{J}$
$t$: Yeroo fudhate $\text{s}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Saffisa work itti hojjetame yookiin energy itti daddarbu herreguuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Yeroon t hiruun dura gara seconds jijjiiramuu qaba. Watt tokko joule per second tokko.

Grade 9 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Work DoneFoormulaa

W = F_{\parallel} S

W = F_{\parallel} S

$W$: Hojii $\text{J}$
$F_{\parallel}$: Humna kallattii qaxxaamuraatiin jiru $\text{N}$
$S$: Qaxxaamura $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Humni tokko kallattii displacement irratti yeroo qaama tokko sochoosu work hojjetame herreguuf fayyadami.

Of eeggadhu

Wanta tokko baattanii dirree diriiraa irra deemuun gravity irratti work hin hojjetu, sababiin isaas humna fi displacement perpendicular dha.

Grade 9 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Maashinoota Salphaa

Efficiency: Mechanical Advantage fi Velocity Ratio MaashiniiFoormulaa

\eta = \frac{\text{MA}}{\text{VR}} = \frac{\text{Work output}}{\text{Work input}}

\eta = \frac{\text{MA}}{\text{VR}} = \frac{\text{Work output}}{\text{Work input}}

$\eta$: Efficiency maashinii $\text{dimensionless}$
$\text{MA}$: Mechanical Advantage: reeshiyoo Load fi Effort $\text{dimensionless}$
$\text{VR}$: Velocity Ratio: fageenya Effort deeme qooduuf fageenya Load deeme $\text{dimensionless}$
$\text{Work output}$: Hojii faayida-qabeessa maashiniin Load irratti hojjete $\text{J}$
$\text{Work input}$: Hojii humna Effort tiin maashinicha keessa gale $\text{J}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Efficiency maashinii salphaa kamiyyuu shallaguuf yookiin hojii bahee fi hojii seene Mechanical Advantage fi Velocity Ratio waliin walqabsiisuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Mechanical Advantage, Velocity Ratio fi Efficiency reeshiyoo waan ta'aniif yuuniitii hin qaban. Efficiency maashinii qabatamaa keessatti yeroo hunda 1 yookiin dhibbeentaa 100 gadi ta'a.

Grade 9 Physics, fuula 82-113 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Maashinonni Hojii Yookiin Annisaa Hin Baay'isanDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Gaaffilee yaadaa maashiniin annisaa uuma yookiin hojii hir'isa jedhan deebisuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Maashiniin hojii yookiin annisaa hin baay'isu. Humni baay'achuu danda'a yookiin fageenyi baay'achuu danda'a, garuu lamaanuu al tokkotti hin danda'amu. Rukkittaa irraa kan ka'e, work output yeroo hunda work input gadi ta'a, kanaafuu AMA yeroo hunda IMA gadi ta'a.

Grade 9 Physics, fuula 82-113 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kilaasota Sadanyaa LeverGabatee wabii1st Class · 2nd Class · 3rd Class

Kilaasii	Qaama Gidduu	Amala IMA	Fakkeenya
1st Class	Fulcrum	$\text{IMA} > 1$ , $\text{IMA} = 1$ , yookiin $\text{IMA} < 1$	Siisoo (seesaw), maqasii, kuroobaarii (crowbar)
2nd Class	Load	$\text{IMA} > 1$	Gaarii harkaa (wheelbarrow), cabsaa firii (nutcracker), banituu qaruuraa
3rd Class	Effort	$\text{IMA} < 1$	Qabduu rifeensaa (tweezers), haritii, ulee kiyyoessaa qurxummii, qabduu ibiddaa (tongs)

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaama gidduu jiru (Fulcrum, Load, yookiin Effort) irratti hundaa'uun gosa lever adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Tartiba qaama gidduu jiru yaadadhu: Kilaasiin 1ffaan Fulcrum gidduutti qaba, kilaasiin 2ffaan Load gidduutti qaba, kilaasiin 3ffaan ammoo Effort gidduutti qaba.

Grade 9 Physics, fuula 82-113 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Velocity Ratio fi IMA Maashinoota SalphaaGabatee wabiiInclined Plane · Wedge · Screw · +2

Maashinii Salphaa	Foormulaa Velocity Ratio (VR)	Mallattoolee
Inclined Plane	$\text{VR} = \frac{l}{h}$	$l = \text{dheerina slope},\; h = \text{olka'iinsa (height)}$
Wedge	$\text{VR} = \frac{l}{t}$	$l = \text{dheerina penetration},\; t = \text{furdina (thickness)}$
Screw	$\text{IMA} = \frac{2\pi r}{p} = \frac{\pi d}{p}$	$r = \text{radius},\; d = \text{diameter},\; p = \text{pitch}$
Wheel and Axle	$\text{VR} = \frac{R}{r}$	$R = \text{radius wheel},\; r = \text{radius axle}$
Sirna Pulley (Pulley System)	$\text{VR} = N$	$N = \text{baay'ina damee haadaa load baatan}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Hammamtaalee maashinichaa fayyadamuun Velocity Ratio yookiin Ideal Mechanical Advantage shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Screw keessatti pitch jechuun fageenya booltota walduraa duubaa gidduu jiruudha. Wheel and axle keessatti raadiyaasii effort isa load tiif qooduu kee mirkaneeffadhu.

Grade 9 Physics, fuula 82-113 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Oosileeshinii Meekaanikaalaa fi Sagalee

Echo and Sonar DistanceDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo sagaleen gara waan tokkootti deemee gara burqaatti deebi'u (echo ykn sonar) fageenya shallaguuf fayyadami.

Of eeggadhu

Yeroon kenname t deebii waliigalaati. Fageenyi gara wantichaatti jiru d = v times t / 2 dha. 2f qooduu irraanfachuun fageenya dachaa godha.

Grade 9 Physics, fuula 114-139 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Period of a Mass Spring SystemFoormulaa

T = 2\pi \sqrt{\frac{m}{k}}

T = 2\pi \sqrt{\frac{m}{k}}

$T$: Piriyeedii $s$
$m$: Hamma maatarii $kg$
$k$: Dhaabbataa ispiiriingii $N\,m^{-1}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanatti fayyadamuun period sochii mass spring irratti rarra'ee herregi.

Of eeggadhu

Mass kilograms fi spring constant k immoo N/m ta'uu qaba. Period kan murtaa'u mass fi k qofaan malee amplitude irratti miti.

Grade 9 Physics, fuula 114-139 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Period of a Simple PendulumFoormulaa

T = 2\pi \sqrt{\frac{L}{g}}

T = 2\pi \sqrt{\frac{L}{g}}

$T$: Piriyeedii $s$
$L$: Dheerina peendulamii $m$
$g$: Saffisiisa harkisa lafaa $m\,s^{-2}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanatti fayyadamuun period pendulum salphaa yookiin dheerina fi period irraa acceleration due to gravity herregi.

Of eeggadhu

Mass bob fi amplitude period irratti dhiibbaa hin qaban. Dheerini (L) centimeters irraa gara meters tti jijjiiramuu qaba.

Grade 9 Physics, fuula 114-139 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Speed of Sound in AirFoormulaa

v = 331 \sqrt{1 + \frac{T_c}{273}}

v = 331 \sqrt{1 + \frac{T_c}{273}}

$v$: Saffisa sagalee $m\,s^{-1}$
$T_c$: Tempiricha qilleensaa $^\circ\text{C}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanaan saffisa sagalee qilleensa keessaa ho'a Celsius kenname kamiyyuu irratti shallagi.

Of eeggadhu

Ho'a kallattiin degree Celsius galchi malee gara Kelvin tti hin jijjiirin. Ho'a 0 degree Celsius irratti saffisni sagalee 331 m/s dha.

Grade 9 Physics, fuula 114-139 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Wave Speed EquationFoormulaa

v = f \lambda

v = f \lambda

$v$: Saffisa dambalii $m\,s^{-1}$
$f$: Firiikuweensii $Hz$
$\lambda$: Dheerina dambalii $m$

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa kanatti fayyadamuun saffisa wave kamiyyuu frequency fi wavelength waliin walqabsiisi.

Of eeggadhu

Wavelength yeroo hunda meetiraan (m) ta'uu qaba. Yoo frequency mannaa period T kenname f = 1/T fayyadami.

Grade 9 Physics, fuula 114-139 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dambalii transverse fi longitudinalGabatee wabiiKallattii qaamoleen xixiqqaan itti raafaman · Wanti fakkiin agarsiisu · Kutaalee moggaaftu · +2

Wanti wal bira qabamu	Transverse wave	Longitudinal wave
Kallattii qaamoleen xixiqqaan itti raafaman	Kallattii dambaliin itti deemu irratti rogaan qajeelaa.	Sarara dambaliin irra deemu irratti duraa duubatti.
Wanti fakkiin agarsiisu	Goggogaa saayinii crest fi trough qabu; xiyyi kallattii deemsaa qaccee dalgaa irratti ka'a.	Sararoota dhaabbatoo walitti dhi'aatanii fi wal irraa fagaatan; C R C R C jedhamanii moggaafamu; xiyyi kallattii deemsaa sararoota sana irratti ka'a.
Kutaalee moggaaftu	Crest fiixee goggogaa irra jiru; trough immoo kan gadi bu'e.	Compression, C, iddoo qaamoleen xixiqqaan walitti dhi'aatanii dhiibbaan olka'u; rarefaction, R, iddoo isaan wal irraa fagaatanii dhiibbaan gadi bu'u.
Fakkeenyota	Dambalii bishaanii; yeroo dambaliin darbu fuulli bishaanii ol fi gadi socho'a. Ifa.	Sagalee qilleensa keessaa; wanti raafamu qilleensa cinaa isaa jiru dhiibee harkisuun erga.
Wanti dhugumatti deemu	Anniisaan gara fuulduraatti deema. Qaamoleen xixiqqaan garuu naannoo iddoo boqonnaa ofii isaanii qofa raafamu.	Anniisaan gara fuulduraatti deema. Qaamoleen xixiqqaan garuu naannoo iddoo boqonnaa ofii isaanii qofa raafamu.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin dambaliin tokko gosa kam akka ta'e gaafatu yookaan fakkii dambalii akka moggaaftu si gaafatu fayyadami. Kallattii lama wal bira qabi: kallattii qaamoleen xixiqqaan itti raafamanii fi kallattii dambaliin mataan isaa itti deemu. Rogaan qajeelaa yoo ta'e transverse dha; sarara tokko irra yoo ta'e immoo longitudinal dha.

Of eeggadhu

Barattoonni sochii osoo hin taane fakkii qofa waan yaadataniif, yeroo sagaleen oscilloscope irratti goggogaa lallaafaa ta'ee kaafamu sagaleen transverse dha jedhanii deebisu. Goggogaan sun giraafii sochii yookaan dhiibbaa fageenya yookaan yeroo wajjin agarsiisu dha. Fakkii waan qilleensi hojjetu agarsiisu miti. Qilleensa keessatti qaamoleen xixiqqaan sarara sagaleen irra deemu sana irratti duraa duubatti socho'u, kanaafuu sagaleen akkamitti iyyuu yoo kaafame longitudinal ta'ee hafa. Kallattii qaamoleen xixiqqaan itti raafamaniin murteessi malee boca fakkiitiin hin murteessin.

Dambalii mechanical fi electromagneticGabatee wabiiWanti inni keessa darbu · Wanti sochoosu · Ariitii · +4

Wanti wal bira qabamu	Mechanical wave	Electromagnetic wave
Wanti inni keessa darbu	Ni barbaachisa. Jajjaboo, dhangala'aa yookaan gaasii ta'uu qaba.	Hin barbaachisu. Of baatee bakka duwwaa keessa darba, ifni urjiis karaa kanaan nu bira ga'a. Birilleefi bishaan keessas darbuu danda'a.
Wanti sochoosu	Qaamoleen xixiqqaan wal duraa duubaan wal dhiibanii wal harkisu.	Electric field fi magnetic field raafaman kan yeroo hunda walitti deebi'anii wal uuman.
Ariitii	Wanti inni keessa darbu murteessa. Sagaleen ho'a kutaa keessatti qilleensa keessa gara 340 m/s deema.	Hundinuu vaakiyeemii keessa gara 300 000 000 m/s deemu.
Transverse moo longitudinal	Lachanuu ta'uu danda'a. Dambaliin funyoo irraa transverse dha; sagaleen qilleensa keessaa longitudinal dha.	Yeroo hunda transverse dha.
Fakkeenyota	Sagalee, dambalii bishaanii, dambalii funyoo diriirfame irraa, dambalii sochii lafaa.	Ifa, dambalii raadiyoo, X-ray. Mallattoon raadiyoo, televizhinii fi mobaayilaa karaa kanaan deema.
Suuraa yaalaa keessatti	Sakatta'a ultrasound, kunis sagalee 20 kHz ol ta'e dha.	Suuraa X-ray.
Yaaliin murteessu	Sa'aatii iyyu qodaa keessa kaa'ii qilleensa keessaa baasi. Sagaleen laafee bada.	Ifni sa'aatii sanaa garuu ammallee ija kee bira ga'a.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin dambaliiwwan kamtu vaakiyeemii keessa darbuu danda'a gaafatu yookaan tarree dambaliiwwanii kennee gareewwan lamatti akka qoodduu si gaafatu fayyadami. Wanti hunda murteessu tokko: dambaliin mechanical deemuuf wanta barbaada, dambaliin electromagnetic garuu hin barbaadu.

Of eeggadhu

Barattoonni X-ray fi ultrasound suuraa yaalaa jalatti walitti barreeffamanii yeroo argan lachanuu electromagnetic jedhanii galmeessu. Ultrasound sagalee dha. Deemuuf hancufa qaamaa kan barbaadu dambalii mechanical dha, ogeessi sunis sababuma kanaaf meeshaa sakatta'aa fi gogaa gidduutti jeelii dibee dha: qilleensi haphiin sagalicha deebisee waan calaqqisiisuuf sakatta'ichi homaa hin agarsiisu. X-ray garuu wanta keessa darbu tokkollee hin barbaadu. Gaaffiin qormaataa kana qabu yeroo hunda tokkuma, dambaliiwwan tarreeffaman keessaa kamtu vaakiyeemii keessa deemuu danda'a jedhee gaafata. Ifni, raadiyoon fi X-ray ni danda'u. Sagaleen, ultrasound, dambaliin bishaanii fi dambaliin sochii lafaa hin danda'an.

Node fi antinode standing wave keessaaSeera

\text{node to node} = \dfrac{\lambda}{2}, \; \text{node to antinode} = \dfrac{\lambda}{4}

\text{node to node} = \dfrac{\lambda}{2}, \; \text{node to antinode} = \dfrac{\lambda}{4}

$\lambda$: wavelength dambalii deeman lamaan bocicha uuman keessaa tokkoon tokkoo isaanii $\mathrm{m}$
$A$: amplitude dambalii lamaan sana keessaa tokkoo kophaa isaa $\mathrm{m}$
$2A$: amplitude antinode irratti, kunis dachaa dambalii tokkoo ti $\mathrm{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Funyoo, haadaa yookaan utubaa qilleensaa boca murtaa'aan raafamuuf fayyadami; node tuqaa yeroo hunda hin sochoone yoo ta'u, antinode immoo dambalii tokkicha caalaa dachaa lama raafama. Node irraa node walakkaa wavelength dha, node irraa antinode immoo ruubii dha; kan dheerina safarame gara wavelength jijjiiru kanuma.

Of eeggadhu

Barattoonni fageenya node wal cinaa lama gidduu jiru wavelength guutuu godhanii fudhatu. Walakkaa dha. Dogoggorri tokkichi kun gaaffii funyootii fi ujummoo hunda diiga: funyoon dheerina L qabu yeroo sirna bu'uuraa isaatiin raafamu marsaa tokko qabata, kanaafuu L walakkaa wavelength dha, wavelength dachaa L dha, frequency immoo ariitii dambalii dachaa L irratti hiruudhaan argama. Wavelength L godhanii dubbisuun deebii yeroo hunda frequency dhugaa caalaa dachaa lama taasisa. Node osoo hin taane marsaawwan lakkaa'i, marsaan node lama gidduu jiru tokkoon tokkoon isaa walakkaa dambalii ti. Wanti tokko sirriitti hubatamuu qabu ammas jira: antinode iddoo amplitude raafamaa guddaa qabu dha, sochiin isaa garuu marsaa tokkoo keessatti si'a lama duwwaa keessa darba, yeroo meediyeemiin guutuun yeroo gabaabaaf qajeelu.

Interference constructive fi destructiveSeera

A_{res} = A_{1} + A_{2} \text{ or } A_{res} = |A_{1} - A_{2}|

A_{res} = A_{1} + A_{2} \text{ or } A_{res} = |A_{1} - A_{2}|

$A_{1}$: amplitude dambalii jalqabaa $\mathrm{m}$
$A_{2}$: amplitude dambalii lammaffaa $\mathrm{m}$
$A_{res}$: amplitude bakka lachanuu itti wal irra bu'an: yeroo waliin ga'an ida'ama isaanii, yeroo walakkaa marsaadhaan adda ga'an immoo garaagarummaa isaanii $\mathrm{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo dambaliiwwan lama tuqaa tokko irratti wal irra bu'anii gaaffiin bu'aan sun hangam sagalee guddaa, ifaa yookaan ol dheeraa akka ta'e gaafatu fayyadami. Yeroo dambaliiwwan waliin ga'an amplitude isaanii ida'i, kunis garaagarummaan karaa isaanii baay'ina wavelength guutuu yoo ta'e dha; yeroo walakkaa marsaadhaan adda ga'an immoo hir'isi, kunis garaagarummaan karaa isaanii lakkoofsa mancaa walakkaa wavelength yoo ta'e dha.

Of eeggadhu

Barattoonni destructive jechuu dambaliiwwan ni barbadaa'an jedhanii waan dubbisaniif, yeroo dambaliiwwan lama wal hin simanne wal argan hunda calluma yookaan dukkana eegu. Bu'aan duwwaa ta'uuf wantoonni lama guutamuu qabu: dambaliiwwan sirriitti walakkaa marsaadhaan adda ga'uu qabu, kunis lakkoofsa mancaa walakkaa wavelength garaagarummaa karaa jechuu dha malee wal hin simanne jechuu qofa miti; amplitude isaaniis wal qixa ta'uu qaba. Dambaliin 3 cm dambalii 2 cm faallaa marsaatiin yoo argate dambalii 1 cm hambisa. Wanti badus hin jiru. Anniisaan tuqaalee calluma irraa fudhatame tuqaalee sagalee guddaa irratti mul'ata, dambaliiwwan lamaanuus akkuma itti seenan wal argicha keessaa ba'u.

Anniisaa dambalii mechanical baatuFoormulaa

E \propto A^{2} f^{2}

E \propto A^{2} f^{2}

$E$: anniisaa dambaliin baatu. Gara fuulduraatti deema, qaamoleen xixiqqaan garuu naannoo iddoo boqonnaa isaanii qofa raafamu $\mathrm{J}$
$A$: amplitude sochii: qaamni xiqqaan tokkoon tokkoon isaa iddoo boqonnaa isaa irraa hammam akka fagaatu $\mathrm{m}$
$f$: frequency dambalichaa, baay'ina raafama guutuu sekondii tokkotti $\mathrm{Hz}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin amplitude yookaan frequency sagalee, dambalii funyoo irraa yookaan dambalii bishaanii jijjiiree anniisaan inni baatu maal akka ta'u gaafatu fayyadami. Hangoonni lamaanuu waan iskuweerii ta'aniif isaan keessaa tokko qofa dachaa lama gochuun anniisaa dachaa afur, lamaanuu dachaa lama gochuun immoo dachaa kudha ja'a kenna.

Of eeggadhu

Barattoonni wal-madaalcha kana akka baay'isa qajeelaatti waan dubbisaniif amplitude dachaa lama gochuun anniisaa dachaa lama godha jedhu. Dachaa afur godha, sababni isaas amplitude iskuweerii ta'a; amplitude fi frequency waliin dachaa lama gochuun immoo dachaa afur osoo hin taane dachaa kudha ja'a kenna. Kiyyoon lammaffaan frequency ol ka'aa sagalee guddaa jedhanii dhaga'uu dha: sagaleen frequency ol ka'aa qabu pitch isaa ol ka'aa dha, guddina sagalee kan murteessu amplitude dha. Akkasumas wal-madaalchi kun lakkoofsa dhaabbataa waan hin qabneef, dambaliiwwan gosa tokkoo meediyeemii tokko keessa jiran lama wal bira qaba malee anniisaa J'n hin kennu. Seerichi kan dambalii mechanical qofa ti, gara ifaatti hin darbu; ifni amplitude'n ibsama, frequency immoo halluu isaa jijjiira.

Teempireechara fi Teermoomeetirii

Qabxiiwwan Dhaabbatoo Iskeelota TempireecharaaGabatee wabiiCelsius · Fahrenheit · Kelvin

Scale	Qabxii Cabbii	Qabxii Hurkaa	Qooddiiwwan
Celsius	$0^\circ\text{C}$	$100^\circ\text{C}$	$100$
Fahrenheit	$32^\circ\text{F}$	$212^\circ\text{F}$	$180$
Kelvin	$273.15\text{ K}$	$373.15\text{ K}$	$100$

Yoom akka itti fayyadamtu

Qabxiiwwan qorannoo dhaabbataa cabbii, hurkaa fi baay'ina qooddiiwwanii beekuuf tajaajila.

Of eeggadhu

Garaagarummaan tempireecharaa digirii Celsius 1 fi Kelvin 1 walqixa, garuu digirii Fahrenheit 1 wajjin walqixa miti.

Grade 9 Physics, fuula 140 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Babalina Tiraa OowwaaFoormulaa

\Delta L = \alpha L_0 \Delta T

\Delta L = \alpha L_0 \Delta T

$\Delta L$: jijjiirama dheerinaa $\text{m}$
$\alpha$: Kofishenti babal'ina sararaawaa $(^\circ\text{C})^{-1}$
$L_0$: dheerina jalqabaa $\text{m}$
$\Delta T$: jijjiirama tempireecharaa $^\circ\text{C}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo tempireecharri jijjiiramu dheerina ulee jabaa irratti babalina yookiin konyee uumamu herreguuf gargaara.

Of eeggadhu

Jijjiirama dheerinaa fi dheerina dhumaa walitti hin makin. Dheerinni dhumaa dheerina jalqabaa irratti jijjiirama dheerinaa ida'uudha.

Grade 9 Physics, fuula 140 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Jijjiirraa Iskeelii TempireecharaaFoormulaa

T_C = \frac{5}{9}(T_F - 32) = T_K - 273.15

T_C = \frac{5}{9}(T_F - 32) = T_K - 273.15

$T_C$: tempireechara Celsius keessatti $^\circ\text{C}$
$T_F$: tempireechara Fahrenheit keessatti $^\circ\text{F}$
$T_K$: tempireechara Kelvin keessatti $\text{K}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dubbisa tempireecharaa iskeelii Celsius, Fahrenheit fi Kelvin gidduutti jijjiiruuf tajaajila.

Of eeggadhu

Fahrenheit irraa gara Celsius yeroo jijjiirtu 5/9 n baay'isuun dura 32 hir'isi. Kelvin irratti mallattoo digirii hin fayyadamin.

Grade 9 Physics, fuula 140 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Babalina Qaawwaa Oowwaan DhufuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamni jabaan qaawwa qabu yeroo oowwifamu qaawwichi maal akka ta'u murteessuuf gargaara.

Of eeggadhu

Qaamni qaawwa qabu yoo oowwifame qaawwichi hin dhiphatu. Akkuma waan qaamni jabaan sun guutuu ta'ee jiruutti bal'ata.

Grade 9 Physics, fuula 140 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Termoomeetiroota fi Amaloota TermoomeetrikiiGabatee wabiiMercury thermometer · Alcohol thermometer · Resistance thermometer · +1

Thermometer	Thermometric Property	Hanga Madaallii
Mercury thermometer	Dheerina mercury column	$-30^\circ\text{C}\text{ hanga }300^\circ\text{C}$
Alcohol thermometer	Baballina volume alcohol	$-115^\circ\text{C}\text{ hanga }78.15^\circ\text{C}$
Resistance thermometer	Electrical resistance platinum	$-270^\circ\text{C}\text{ hanga }700^\circ\text{C}$
Thermocouple	Voltage junctions lamaan gidduu jiru	$-270^\circ\text{C}\text{ hanga }2300^\circ\text{C}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Gosa thermometer sirrii ta'e filachuu fi thermometric property isaanii adda baasuuf gargaara.

Of eeggadhu

Alcohol tempireechara baay'ee gadi aanaa irratti waan qabbanaa'uuf mercury caalaa bakka qorraaf filatamaadha.

Grade 9 Physics, fuula 140 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Specific heat capacity fi latent heatFoormulaa

Q = mc\,\Delta T \text{ and } Q = mL

Q = mc\,\Delta T \text{ and } Q = mL

$Q$: anniisaa garaagarummaa ho'aatiin darbu. Qaamni tokko ho'a of keessaa hin qabu; kan qabu internal energy dha, heat jechuun anniisaa sana yeroo socho'u dha $\mathrm{J}$
$m$: ulfaatina wanta ho'u, qabbanaa'u yookaan haalli isaa jijjiiramu $\mathrm{kg}$
$c$: specific heat capacity meeshichaa: anniisaa kiiloogiraama 1 isaa keelviinii 1 olkaasu. Bishaaniif gara 4200 J kiiloogiraamaan keelviiniin $\mathrm{J\,kg^{-1}\,K^{-1}}$
$\Delta T$: jijjiirama ho'aa. Gidduun Selsiyesii fi gidduun keelviinii bal'ina wal qixa qabu, kanaafuu lakkoofsi isaa lachanuu wal fakkaata $\mathrm{K}$
$L$: specific latent heat: baquu fi cabbaa'uuf fusion, danfuu fi walitti qabamuuf vaporisation. Bishaaniif gara 334 000 fi gara 2 260 000 J kiiloogiraamaan $\mathrm{J\,kg^{-1}}$
$C$: heat capacity qaama guutuu tokkoo, kunis ulfaatina isaa c wajjin wal-baay'atee dha. Cirrachi guddaan meeshaa wal fakkaatu irraa cirracha xiqqaa caalaa C guddaa qaba $\mathrm{J\,K^{-1}}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin wanti tokko ho'u, qabbanaa'u, baqu, cabbaa'u yookaan danfu anniisaa barbaachisu gaafatu fayyadami. Yeroo teermoomeetiriin ammallee socho'u anniisaan sun ulfaatina, specific heat capacity fi jijjiirama ho'aa wal-baay'isuu dha; yeroo tuqaa baquu yookaan danfuu irratti utuu hin jijjiiramin dhaabatu immoo ulfaatinaa fi specific latent heat wal-baay'isuu dha.

Of eeggadhu

Barattoonni tarkaanfii baquu yookaan danfuu irratti foormulaa jijjiirama ho'aa qabu fayyadamu. Yeroo anniisaan cabbii 0.5 kg 0 °C irraa gara bishaan 0 °C jijjiiru gaafatamu, jijjiirama ho'aa barbaadu, hin argatan, duwwaa barreessu yookaan ofii isaanii uumu. Baquun jijjiirama ho'aa gonkumaa hin qabu: ulfaatinaa fi latent heat of fusion wal-baay'isuu dha, kunis 167 000 J ta'a. Sarara ho'aa irratti kutaalee gad-jedhan irratti foormulaa jijjiirama ho'aa, kutaalee diriiraa irratti immoo foormulaa latent heat fayyadamiitii ida'i. Dogoggorri biraa C fi c wal jijjiiruu dha. C guddaan qaama tokko qofa ilaallata, safartuun isaas J/K dha; c xiqqaan immoo kan meeshichaa ti, safartuun isaas J/(kg K) dha, kan gabatee keessatti argamus c xiqqaa dha.

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 9 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 9 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 7 irraa kaardii 37: Fiiziksii fi Hawaasa Namaa, Hammaalee Fiizikaalaa, Sosochii Sarara Qajeelaa, Humna, Hojii, Inarjii fi Paawarii, Maashinoota Salphaa, Oosileeshinii Meekaanikaalaa fi Sagalee fi Teempireechara fi Teermoomeetirii. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi