Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 12 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 5 irraa kaardii 28: Mekaaniksii Fluwidii, Elektiroomaagneetizimii, Bu'uuraalee Elektirooniksii fi kan biroo 2. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kunneen qormaata biyyaalessaa kutaa 12f ni gargaaru?

Eeyyee. Kutaan 12 qormaata biyyaalessaa fudhata; kunneenis seeraa fi foormulaa Fiizikii qormaanni sun akka beektu si eeggatudha. Qormaanni waggoota darbanii, deebii hojjetame gaaffii tokkoon tokkoon duuba qabu, marsariitiiduma kana irratti bilisaan jira.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 12 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Fiizikii kutaa 12

Fiizikii kutaa 12 Temari irratti kaardii qayyabannaa 28 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

28
Kaardii: 5
Boqonnaawwan: 16
Foormulaa: 10
Gabatee wabii: Grade 12 Physics
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Waraqaa buufadhu

Hunda28Foormulaa16Gabatee wabii10Dogoggora baratame2

Barnoota guutuu keessatti

Diimenshinii baay'ina meekaanikiiGabatee wabiiArea · Volume · Density · +20

Baay'ina	Akkaataa itti ibsamu	Diimenshinii	Yuunitii SI
Area	$l \times b$	$[\mathrm{L^{2}}]$	$\mathrm{m^{2}}$
Volume	$l \times b \times h$	$[\mathrm{L^{3}}]$	$\mathrm{m^{3}}$
Density	$m \div V$	$[\mathrm{M\,L^{-3}}]$	$\mathrm{kg\,m^{-3}}$
Velocity	$s \div t$	$[\mathrm{L\,T^{-1}}]$	$\mathrm{m\,s^{-1}}$
Acceleration	$\Delta v \div t$	$[\mathrm{L\,T^{-2}}]$	$\mathrm{m\,s^{-2}}$
Force	$m \times a$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-2}}]$	$\mathrm{N}$
Momentum	$m \times v$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-1}}]$	$\mathrm{kg\,m\,s^{-1}}$
Impulse	$F \times t$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-1}}]$	$\mathrm{N\,s}$
Work and energy	$F \times d$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{J}$
Power	$W \div t$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-3}}]$	$\mathrm{W}$
Pressure and stress	$F \div A$	$[\mathrm{M\,L^{-1}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{Pa}$
Young's modulus	$\sigma \div \epsilon$	$[\mathrm{M\,L^{-1}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{Pa}$
Surface tension	$F \div l$	$[\mathrm{M\,T^{-2}}]$	$\mathrm{N\,m^{-1}}$
Coefficient of viscosity	$F \div (A \times \Delta v / \Delta x)$	$[\mathrm{M\,L^{-1}\,T^{-1}}]$	$\mathrm{Pa\,s}$
Angular displacement	$s \div r$	$[\mathrm{M^{0}L^{0}T^{0}}]$	$\mathrm{rad}$
Angular velocity	$\theta \div t$	$[\mathrm{T^{-1}}]$	$\mathrm{rad\,s^{-1}}$
Angular acceleration	$\omega \div t$	$[\mathrm{T^{-2}}]$	$\mathrm{rad\,s^{-2}}$
Torque	$F \times r$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{N\,m}$
Moment of inertia	$m \times r^{2}$	$[\mathrm{M\,L^{2}}]$	$\mathrm{kg\,m^{2}}$
Angular momentum	$I \times \omega$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-1}}]$	$\mathrm{kg\,m^{2}\,s^{-1}}$
Gravitational constant	$Fr^{2} \div m_{1}m_{2}$	$[\mathrm{M^{-1}\,L^{3}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{N\,m^{2}\,kg^{-2}}$
Spring constant	$F \div x$	$[\mathrm{M\,T^{-2}}]$	$\mathrm{N\,m^{-1}}$
Strain	$\Delta l \div l$	$[\mathrm{M^{0}L^{0}T^{0}}]$	none

Yoom akka itti fayyadamtu

Foormulaa tokko amanuu kee dura mirkaneeffachuuf gabatee kana fayyadami. Foormulaan fiizikii sirrii ta'e gama lamaanuu yeroo hunda diimenshinii wal fakkaatu qaba; kanaaf garaagarummaan jiraachuun dogoggorri akka uumame sitti hima.

Of eeggadhu

Diimenshiniin wal fakkaachuun qofti foormulicha sirrii hin taasisu. Xiinxalli diimenshinii walakkaa hir'ate, 2π irraanfatame yookaan mallattoo dogoggoraa arguu hin danda'u; sababiin isaas lakkoofsi mataan isaa diimenshinii hin qabu. Dogoggora saaxila malee sirrummaa hin mirkaneessu.

Diimenshinii baay'ina ho'aaGabatee wabiiHeat and internal energy · Temperature · Specific heat capacity · +6

Baay'ina	Akkaataa itti ibsamu	Diimenshinii	Yuunitii SI
Heat and internal energy	$F \times d$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{J}$
Temperature	—	$[\Theta]$	$\mathrm{K}$
Specific heat capacity	$Q \div (m\,\Delta T)$	$[\mathrm{L^{2}\,T^{-2}\,\Theta^{-1}}]$	$\mathrm{J\,kg^{-1}\,K^{-1}}$
Latent heat	$Q \div m$	$[\mathrm{L^{2}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{J\,kg^{-1}}$
Thermal conductivity	$QL \div (A\,\Delta T\,t)$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-3}\,\Theta^{-1}}]$	$\mathrm{W\,m^{-1}\,K^{-1}}$
Entropy	$Q \div T$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}\,\Theta^{-1}}]$	$\mathrm{J\,K^{-1}}$
Universal gas constant	$PV \div nT$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}\,\Theta^{-1}\,N^{-1}}]$	$\mathrm{J\,mol^{-1}\,K^{-1}}$
Boltzmann constant	$R \div N_{A}$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}\,\Theta^{-1}}]$	$\mathrm{J\,K^{-1}}$
Coefficient of linear expansion	$\Delta L \div (L\,\Delta T)$	$[\Theta^{-1}]$	$\mathrm{K^{-1}}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo ho'i foormulaa keessatti mul'atu hunda gabatee kana ilaali. Θ diimenshinii bu'uuraa mataa isaa qaba; isa dagachuun karaa guddaan shallaggiin sammuu keessatti sirrii fakkaate waraqaa irratti itti dogoggoruudha.

Of eeggadhu

Dandeettiin ho'aa addaa diimenshinii ulfaatinaa hin qabu; dandeettiin ho'aa garuu ni qaba. Inni tokko kiiloogiraamaan yoo ta'u inni kaan wanta guutuudhaaf; kanaaf wal jijjiiruun isaanii deebii sana ulfaatina saniin jijjiira.

Diimenshinii baay'ina elektirikiiGabatee wabiiElectric current · Electric charge · Potential difference · +10

Baay'ina	Akkaataa itti ibsamu	Diimenshinii	Yuunitii SI
Electric current	—	$[\mathrm{I}]$	$\mathrm{A}$
Electric charge	$I \times t$	$[\mathrm{I\,T}]$	$\mathrm{C}$
Potential difference	$W \div q$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-3}\,I^{-1}}]$	$\mathrm{V}$
Resistance	$V \div I$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-3}\,I^{-2}}]$	$\Omega$
Resistivity	$RA \div l$	$[\mathrm{M\,L^{3}\,T^{-3}\,I^{-2}}]$	$\Omega\,\mathrm{m}$
Conductance	$1 \div R$	$[\mathrm{M^{-1}\,L^{-2}\,T^{3}\,I^{2}}]$	$\mathrm{S}$
Capacitance	$q \div V$	$[\mathrm{M^{-1}\,L^{-2}\,T^{4}\,I^{2}}]$	$\mathrm{F}$
Electric field	$F \div q$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-3}\,I^{-1}}]$	$\mathrm{N\,C^{-1}}$
Permittivity of free space	$q^{2} \div (4\pi F r^{2})$	$[\mathrm{M^{-1}\,L^{-3}\,T^{4}\,I^{2}}]$	$\mathrm{F\,m^{-1}}$
Magnetic flux	$V \times t$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}\,I^{-1}}]$	$\mathrm{Wb}$
Magnetic flux density	$\Phi \div A$	$[\mathrm{M\,T^{-2}\,I^{-1}}]$	$\mathrm{T}$
Inductance	$\Phi \div I$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}\,I^{-2}}]$	$\mathrm{H}$
Permeability of free space	$2\pi r B \div I$	$[\mathrm{M\,L\,T^{-2}\,I^{-2}}]$	$\mathrm{H\,m^{-1}}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Diimenshiniin elektirikii tarree kana keessa jiru hundi yaa'aa irraa ijaarame; sababiin isaas baay'inni bu'uuraa yaa'aa malee chaarjii miti. Duraan dursii chaarjii akka yaa'aa × yeroo baasi; kan hafe utuu qalbiitti hin qabatin ni hordofa.

Of eeggadhu

Ribbaa fi ribbummaan humna dheerinaa tokkoon garaagarummaa qabu; barattoonnis kallattii kana irratti wal jijjiiru. Ribbummaan amala wanticha yoo ta'u bocca sibiilaatiin gonkumaa hin jijjiiramu; ribbaan garuu amala sibiila sana addaati.

Diimenshinii baay'ina dambalii fi fiizikii ammayyaaGabatee wabiiFrequency · Wavelength · Wave number · +4

Baay'ina	Akkaataa itti ibsamu	Diimenshinii	Yuunitii SI
Frequency	$1 \div T$	$[\mathrm{T^{-1}}]$	$\mathrm{Hz}$
Wavelength	—	$[\mathrm{L}]$	$\mathrm{m}$
Wave number	$1 \div \lambda$	$[\mathrm{L^{-1}}]$	$\mathrm{m^{-1}}$
Intensity	$P \div A$	$[\mathrm{M\,T^{-3}}]$	$\mathrm{W\,m^{-2}}$
Planck's constant	$E \div f$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-1}}]$	$\mathrm{J\,s}$
Work function	$h f_{0}$	$[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-2}}]$	$\mathrm{J}$
Decay constant	$1 \div t$	$[\mathrm{T^{-1}}]$	$\mathrm{s^{-1}}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaardiiwwan afran keessaa kun isa gabaabaa yoo ta'u, gaaffiin qormaata galtee irra caalaa isa barbaadus isuma; sababiin isaas ceecoon Plaankii fi hamamtaan sochii naannessaa diimenshinii $[\mathrm{M\,L^{2}\,T^{-1}}]$ wal qixa qabu, qorattoonnis maaliif jedhanii gaafachuu jaallatu.

Of eeggadhu

Baay'inni yeroo fi saffisni naannessaa lamaanuu $[\mathrm{T^{-1}}]$ ta'anii ba'u; ceecoon diigamiinsaas akkasuma. Diimenshiniin sadan sana adda baasuu hin danda'u; kunis mala kana maaliif akka fayyadamnu yaadachiisa gaarii dha.

Boqonnaa 1

Seera Isquweerii Faallaa Ifa Mul'atuuFoormulaa

b \propto \frac{L}{d^2}

b \propto \frac{L}{d^2}

$b$: Ifumsa mul'ataa $W\,m^{-2}$
$L$: Ifumsa dhugaa yookiin luuminoositii $W$
$d$: Fageenya gara qaama astiroonoomiitti $m$

Yoom akka itti fayyadamtu

Ifa mul'atu kan qaama samii tokkoo ifa isaa isa sirrii fi fageenya isaa waliin walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Ifi mul'atu fageenya wajjin qajeeltoo osoo hin taane isquweerii fageenyaatiin faallaan hir'ata.

Grade 12 Physics, fuula 2-24 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walbira Qabaa Misaayela Kuruuzii fi BaalistikiitiGabatee wabiiCruise missile · Ballistic missile

Gosa Misaayelaa	Tooftaa Dhiibbaa	Daandii Balallii	Seera Fiiziksii
Cruise missile	Balallii guutuu keessatti Jet-propelled kan ta'e	Path to'atame	Conservation of momentum
Ballistic missile	Phase jalqabaa qofa keessatti Rocket-powered kan ta'e	Arc trajectory	Newtonian mechanics fi gravity

Yoom akka itti fayyadamtu

Garaagarummaa kutaa balallii fi dhiibbaa misaayeloota kuruuzii fi baalistikiiti adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Misaayelonni baalistikiiti balallii isaanii guutuu keessatti osoo hin taane kutaa jalqabaa qofa keessatti humna rookeetiin dhiibamu.

Grade 12 Physics, fuula 2-24 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hima Hojii Fageenya RaadaariiFoormulaa

R = \frac{c t}{2}

R = \frac{c t}{2}

$R$: Fageenya gara taargeetiitti $m$
$c$: Saffisa ifaa $m\,s^{-1}$
$t$: Yeroo imala adeemsaa fi deebii $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Fageenya raadaarii fi xiyyeeffannoo gidduu jiru yeroo mallattoon raadiyoo dhaqee deebi'uuf fudhate irraa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yeroo waliigalaa lamaan hiruun hin dagatin. Yeroon safarame adeemsa deddeebii gara wantichaatti dhaqee deebi'uudha.

Grade 12 Physics, fuula 2-24 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kutaalee Suuraa AltraasaawundiiGabatee wabiiAnechoic · Hypoechoic · Hyperechoic

Jecha	Bifa Suuraa	Amala Calaqqee	Kutaa Qaamaa
Anechoic	Gurraacha	Sagaleen hin calaqqifamu	Naannoolee dhangala'aan guutaman
Hypoechoic	Giraayii dukkanaa'aa	Calaqqisa sagalee muraasa	Tishuuwwan qaamaa lallaafoo
Hyperechoic	Giraayii ifaa	Calaqqisa sagalee baay'ee	Caasaalee rukkina qaban

Yoom akka itti fayyadamtu

Bifa halluu garaagaraa suuraa altraasaawundii yaalaa irratti mul'atan adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Kutaaleen Anechoic gurraacha ta'anii kan mul'atan dhangala'oon calaqqee sagalee waan hin deebifneefi malee sagaleen waan dhoorkameef miti.

Grade 12 Physics, fuula 2-24 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Boqonnaa 2

Kepler Third Law and Orbital PeriodFoormulaa

\frac{T^2}{r^3} = \frac{4\pi^2}{G M}

\frac{T^2}{r^3} = \frac{4\pi^2}{G M}

$T$: Yeroo orbiitii $s$
$r$: Raadiyeesii orbiitii $m$
$G$: Dhaabbataa harkisa yuunivarsaalii $N\,m^2\,kg^{-2}$
$M$: Hanga qaama giddu galeessaa $kg$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo naanna'uu orbital period fi orbital radius pilaaneetii ykn saatalaayitii walitti hidhuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Ulfaatinni M ulfaatina qaama giddugaleessaa kan naannatamuuti malee kan saatalaayitii miti.

Grade 12 Physics, fuula 25-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Newton Law of Universal GravitationFoormulaa

F_g = \frac{G m_1 m_2}{r^2}

F_g = \frac{G m_1 m_2}{r^2}

$F_g$: Humna harkisaa $N$
$G$: Dhaabbataa harkisa yuunivarsaalii $N\,m^2\,kg^{-2}$
$m_1$: Hanga qaama jalqabaa $kg$
$m_2$: Hanga qaama lammaffaa $kg$
$r$: Fageenya gidduu wiirtuuwwan hangaa $m$

Yoom akka itti fayyadamtu

Humni harkisa lafaa qaamolee ulfaatina qaban lamaan gidduu jiru shallaguuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Fageenyi r wiirtuu qaamolee lamaanii gidduutti safarama malee fuula isaanii gidduutti miti.

Grade 12 Physics, fuula 25-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Projectile Motion RangeFoormulaa

R = \frac{v_0^2 \sin 2\theta}{g}

R = \frac{v_0^2 \sin 2\theta}{g}

$R$: Fageenya dalgee $m$
$v_0$: Ariitii jalqabaa $m\,s^{-1}$
$\theta$: Kofa darbinsaa $rad$
$g$: Saffisiisa harkisa lafaa $m\,s^{-2}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo projectile lafa olka'iinsa walqixaa irraa ka'ee fi irratti qubatuuf horizontal range shallaguuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Foormulaan kun kan hojjatu yoo olka'iinsi ka'umsaa fi qubannaa walqixa ta'e qofaadha.

Grade 12 Physics, fuula 25-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Rotational Kinematics AnalogyGabatee wabiiv_f = v_0 + a t · Δs = v_0 t + 1/2 a t^2 · v_f^2 = v_0^2 + 2 a Δs · +1

Linear motion	Rotational motion
$v_f = v_0 + a t$	$\omega_f = \omega_0 + \alpha t$
$\Delta s = v_0 t + \frac{1}{2} a t^2$	$\Delta\theta = \omega_0 t + \frac{1}{2}\alpha t^2$
$v_f^2 = v_0^2 + 2 a \Delta s$	$\omega_f^2 = \omega_0^2 + 2\alpha \Delta\theta$
$\Delta s = \frac{v_0 + v_f}{2} t$	$\Delta\theta = \frac{\omega_0 + \omega_f}{2} t$

Yoom akka itti fayyadamtu

Gaaffilee rotational motion kan angular acceleration dhaabbataa qaban kinematics sararaawaa wajjin walbira qabuun furuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Foormulaa keessa galchuun dura angular displacement gara radians jijjiiramuu qaba.

Grade 12 Physics, fuula 25-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Torque and Angular AccelerationFoormulaa

\tau = I \alpha

\tau = I \alpha

$\tau$: Toorkii cuunfaa $N\,m$
$I$: Moomantii inarshiyaa $kg\,m^2$
$\alpha$: Saffisiisa kofaa $rad\,s^{-2}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Net torque, moment of inertia fi angular acceleration qaama naanna'u tokkoo walqabsiisuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Angular acceleration yeroo hunda safara radians per second squared ta'uu qaba.

Grade 12 Physics, fuula 25-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Mekaaniksii Fluwidii

Absolute and Gauge Pressure RelationFoormulaa

P_{\text{abs}} = P_{\text{atm}} + P_{\text{gage}}

P_{\text{abs}} = P_{\text{atm}} + P_{\text{gage}}

$P_{\text{abs}}$: Dhiibbaa guutuu $Pa$
$P_{\text{atm}}$: atmospheric pressure bakkichaa $Pa$
$P_{\text{gage}}$: Dhiibbaa geejii $Pa$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dubbisa meeshaa shallaggii (gauge pressure) fi absolute pressure qulqulluu walitti jijjiiruuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Meeshaaleen safartuu pressure qilleensa keessatti zeeroo dubbisu. Ideal gas equation keessatti osoo P_atm hin dabalin gauge pressure qofa hin galchinaa.

Grade 12 Physics, fuula 69-117 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Archimedes Principle for Buoyant ForceFoormulaa

F_B = \rho_{\text{fluid}} g V_{\text{disp}}

F_B = \rho_{\text{fluid}} g V_{\text{disp}}

$F_B$: Humna buuyansii $N$
$\rho_{\text{fluid}}$: density fluid $kg\,m^{-3}$
$g$: Saffisiisa harkisa lafaa $m\,s^{-2}$
$V_{\text{disp}}$: volume fluid bakka buqqa'ee $m^3$

Yoom akka itti fayyadamtu

Wanta tokko kan fluid keessatti gar-tokkeen ykn guutummaatti cuuphame irratti buoyant force ol-dhiibu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Buoyant force shallaguuf density wantichaa osoo hin taane yeroo hunda density fluid sana fayyadamaa.

Grade 12 Physics, fuula 69-117 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Floating Fraction of an ObjectFoormulaa

\frac{V_{\text{disp}}}{V_{\text{obj}}} = \frac{\rho_{\text{obj}}}{\rho_{\text{fluid}}}

\frac{V_{\text{disp}}}{V_{\text{obj}}} = \frac{\rho_{\text{obj}}}{\rho_{\text{fluid}}}

$V_{\text{disp}}$: volume fluid keessa cuuphame $m^3$
$V_{\text{obj}}$: volume waliigalaa wantichaa $m^3$
$\rho_{\text{obj}}$: density wanta dambali'uu $kg\,m^{-3}$
$\rho_{\text{fluid}}$: density fluid $kg\,m^{-3}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Wanta dambali'u tokko keessaa harki ykn dhibbeentaan meeqa fluid keessa akka lixe shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Herregni kun kan hojjetu wantoota dambali'an qofaaf፤ yeroo hunda density wantichaa density fluid irra xiqqaachuu qaba.

Grade 12 Physics, fuula 69-117 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Pascal Principle in Hydraulic SystemsFoormulaa

\frac{F_1}{A_1} = \frac{F_2}{A_2}

\frac{F_1}{A_1} = \frac{F_2}{A_2}

$F_1$: force piston isa jalqabaa irratti dhiibamu $N$
$A_1$: cross-sectional area piston isa jalqabaa $m^2$
$F_2$: force piston isa lammaffaa irratti uumamu $N$
$A_2$: cross-sectional area piston isa lammaffaa $m^2$

Yoom akka itti fayyadamtu

Meeshaalee hydraulic lift fi brake keessatti dhiibbaan fluid walqixa waan darbuuf force ykn area piston shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Shallaggii dura unit A_1 fi A_2 walqixa ta'uu mirkaneeffadhaa. Yoo diameter kenname area diameter squared wajjin wal-simachuu yaadadhaa.

Grade 12 Physics, fuula 69-117 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Variation of Pressure with DepthFoormulaa

P = P_0 + \rho g h

P = P_0 + \rho g h

$P$: absolute pressure gad-fageenya h irratti argamu $Pa$
$P_0$: pressure gubbaa fluid irratti argamu $Pa$
$\rho$: density fluid $kg\,m^{-3}$
$g$: Saffisiisa harkisa lafaa $m\,s^{-2}$
$h$: gad-fageenya gubbaa fluid irraa gadi $m$

Yoom akka itti fayyadamtu

Gad-fageenya murtaa'aa fluid boqonnaa irra jiru keessatti hydrostatic pressure waliigalaa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yeroo absolute pressure gaafatamu yeroo hunda atmospheric pressure P_0 dabaluu hin dagatinaa. Yoo gauge pressure ta'e P_0 dhiisaa.

Grade 12 Physics, fuula 69-117 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Elektiroomaagneetizimii

Seera Indakshinii FaradayFoormulaa

\varepsilon = -N \frac{\Delta\Phi_B}{\Delta t}

\varepsilon = -N \frac{\Delta\Phi_B}{\Delta t}

$\varepsilon$: Humna elektiroomeetivii uumame $\text{V}$
$N$: Baay'ina marsaa kooyilii keessaa $1$
$\Delta\Phi_B$: Jijjiirama fulaaksii maagneetawaa $\text{Wb}$
$\Delta t$: Jijjiirama yeroo $\text{s}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Induced electromotive force sababa jijjiirama magnetic flux tiin coil keessatti uumamu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Mallattoon negaatiivii seera Lenz kan bakka bu'u yoo ta'u, induced emf sun jijjiirama flux sana akka mormu agarsiisa.

Grade 12 Physics, fuula 118-142 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Magnetic Field Shibo QajeelaaFoormulaa

B = \frac{\mu_0 I}{2\pi r}

B = \frac{\mu_0 I}{2\pi r}

$B$: Dirree maagneetii $\text{T}$
$\mu_0$: Pamiyeebilitii bakka qullaa $\text{T}\cdot\text{m}\cdot\text{A}^{-1}$
$I$: Yaatuu elektirikii $\text{A}$
$r$: Fageenya shiboo irraa $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Haga magnetic field shiboo qajeelaa current baatu irraa fageenya kenname irratti shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Fageenyi r meetiraan ta'uu qaba malee seentimeetiraan yookiin miilimeetiraan miti.

Grade 12 Physics, fuula 118-142 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Magnetic FluxFoormulaa

\Phi_B = B A \cos\theta

\Phi_B = B A \cos\theta

$\Phi_B$: Fulaaksii maagneetii $\text{Wb}$
$B$: Dirree maagneetii $\text{T}$
$A$: Bal'ina $\text{m}^2$
$\theta$: Kofa dirree maagneetii fi noormaalii bal'ina gidduu jiru $\text{degrees}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Haga magnetic flux guutuu dirra magnetic field keessa jiru keessa darbu shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Kofa theta kan safaramu gidduu magnetic field fi normal dachaati malee dirra sanaa wajjin miti.

Grade 12 Physics, fuula 118-142 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dogoggora Kofa Dirraa Magnetic Flux KeessattiDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo kofni kenname gidduu magnetic field fi dirra loopii ta'e itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yoo kofni kenname dirra wajjin ta'e, shallaggii flux keessatti theta argachuuf 90 irraa kofa kenname hir'isuu qabdu.

Grade 12 Physics, fuula 118-142 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Reeshiyoo Marsaa TiraanisfoormariiFoormulaa

\frac{N_p}{N_s} = \frac{V_p}{V_s}

\frac{N_p}{N_s} = \frac{V_p}{V_s}

$N_p$: Marsaalee kooyilii duraa $1$
$N_s$: Marsaalee kooyilii lammaffaa $1$
$V_p$: Voolteejii duraa $\text{V}$
$V_s$: Voolteejii lammaffaa $\text{V}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Tiraansifoormarii alternating current keessatti voolteejii primary fi secondary lakkoofsa naanna'aa wajjin walqabsiisuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Tiraanisfoormaroonni alternating current qofaan hojjatu, direct current ol guddsuu ykn gadi buusuu hin danda'an.

Grade 12 Physics, fuula 118-142 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Bu'uuraalee Elektirooniksii

Gosa Siimikondaktarii AlaaGabatee wabiiN-type · P-type

Gosa	Garee dopant	Fakkeenya dopant	Baattuu baay'ee	Baattuu xiqqaataa
N-type	Group V (pentavalent)	As, P, Sb, Bi	Electrons	Holes
P-type	Group III (trivalent)	B, Al, Ga, In	Holes	Electrons

Yoom akka itti fayyadamtu

Siimikondaktaroota N-type fi P-type, xuraawaa isaanii fi baattuu chaarjii isaanii addaan baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Baattuun tokko isa kaan irra baay'atus, siimikondaktaroonni dooppii ta'an waliigalatti chaarjii dhabeeyyii dha.

Grade 12 Physics, fuula 143 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Cuunfaa Geetota LoojikiiGabatee wabiiOR · AND · NOT · +2

Geetii	Hojii loojikii	Bu'aan 1 kan ta'u	Geetii waliigalaa
OR	Ida'uu: $y = A + B$	Yoo xiqqaate input tokko 1 yoo ta'e	Lakki
AND	Baay'isuu: $y = A \cdot B$	Input hundi 1 yoo ta'an	Lakki
NOT	Inversion: input qeenxee	Input 0 yoo ta'e	Lakki
NOR	Inverted OR	Input hundi 0 yoo ta'an	Eeyyee
NAND	Inverted AND	Yoo xiqqaate input tokko 0 yoo ta'e	Eeyyee

Yoom akka itti fayyadamtu

Dalagaalee loojikii Buuliyaanii fi bu'aawwan sarkiyuutii dijiitaalaa beekuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Ida'ama loojikii Buuliyaanii keessatti 1 + 1 bu'aan isaa 1 ta'a malee herreega akka 2 miti.

Grade 12 Physics, fuula 143 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Haala Biasing TiraanzaayitaraaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Hojii guddiftuu sirriitiif voolteejiiwwan walqabsiisa tiraanzaayitaraa irratti barbaachisan murteessuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Walqabsiisni emitter fi base forward biased ta'uu qaba, walqabsiisni collector fi base immoo reverse biased ta'uu qaba. Lamaan isaanii iyyuu forward gochuun dogoggora.

Grade 12 Physics, fuula 143 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Yaatoo Tiraanzaayitaraa fi Argannoo YaatooFoormulaa

\beta = \frac{I_C}{I_B},\quad I_E = I_B + I_C

\beta = \frac{I_C}{I_B},\quad I_E = I_B + I_C

$\beta$: Argannoo yaatoo $dimensionless$
$I_C$: Yaatoo collector $A$
$I_B$: Yaatoo base $A$
$I_E$: Yaatoo emitter $A$

Yoom akka itti fayyadamtu

Tiraanzaayitara baayipoolarii keessatti yaatoowwan sararaa yookiin guddina yaatoo common-emitter herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Yaatoon base maayikiroo-aampeeriin kennama, yaatoon collector fi emitter immoo miilii-aampeeriin kennama. Osoo hin herregin dura hunda gara aampeeriitti jijjiiri.

Grade 12 Physics, fuula 143 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walbira Qabaa Kutaalee TiraanzaayitaraaGabatee wabiiEmitter · Base · Collector

Kutaa	Sadarkaa dooppiingii	Hamma qaamaa	Hojii
Emitter	Baay'ee doped kan ta'e	Hamma giddu galeessaa	Charge carriers dhiyeessa
Base	Xiqqummaa doped kan ta'e	Baay'ee haphii	Carriers gara collector tti dabarsa
Collector	Giddu galeessaan doped kan ta'e	Hamma isa guddaa	Charge carriers walitti qaba

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa dooppiingii, hamma qaamaa fi hojii kutaalee sadan tiraanzaayitara baayipoolarii walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Kutaan base haphii fi dooppiingii xiqqaataa kan qabu yoo ta'u, collector immoo hamma qaamaan isa guddaa dha.

Grade 12 Physics, fuula 143 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qormaanni foormulaan kun itti oolu

Gaaffii qormaata biyyaalessaa waggoota darbanii dhugaa, tokkoon tokkoon isaaniis deebii hojjetame qabu.

Qormaata darban bani

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 12 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 12 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 5 irraa kaardii 28: Mekaaniksii Fluwidii, Elektiroomaagneetizimii, Bu'uuraalee Elektirooniksii fi kan biroo 2. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kunneen qormaata biyyaalessaa kutaa 12f ni gargaaru?: Eeyyee. Kutaan 12 qormaata biyyaalessaa fudhata; kunneenis seeraa fi foormulaa Fiizikii qormaanni sun akka beektu si eeggatudha. Qormaanni waggoota darbanii, deebii hojjetame gaaffii tokkoon tokkoon duuba qabu, marsariitiiduma kana irratti bilisaan jira.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 12 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi