Kaardiiwwan Jiyoograafii kutaa 12 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 21: Adeemsaalee Ji'ooloojii Plate Tectonics Waliin Walqabatan, Jijjiirama Qilleensaa, Bulchiinsa Walitti Bu'iinsa Qabeenyaa, Imaammataalee fi Sagantaalee Ummataa fi Naannoo, Qormaatawwan Misooma Diinagdee, Furmaata Rakkoolee Naannoo fi Itti Fufiinsaa, Dhimmoota Ji'oograafii Addunyaa Ammayyaa fi Qorannoo Ji'oograafii fi Hojii Kaartaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kunneen qormaata biyyaalessaa kutaa 12f ni gargaaru?

Eeyyee. Kutaan 12 qormaata biyyaalessaa fudhata; kunneenis seeraa fi foormulaa Jiyoograafii qormaanni sun akka beektu si eeggatudha. Qormaanni waggoota darbanii, deebii hojjetame gaaffii tokkoon tokkoon duuba qabu, marsariitiiduma kana irratti bilisaan jira.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 12 Geography irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Jiyoograafii kutaa 12

Jiyoograafii kutaa 12 Temari irratti kaardii qayyabannaa 21 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

21
Kaardii: 8
Boqonnaawwan: 20
Gabatee wabii: Grade 12 Geography
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda21Gabatee wabii20Dogoggora baratame1

Adeemsaalee Ji'ooloojii Plate Tectonics Waliin Walqabatan

Bocawwan Dhagaa Dhangala'aa KeessooGabatee wabiiBatholith · Sill · Dike

Caasaa	Kallattii	Amala Addaa
Batholith	Dome guddaa gadi fagoo	Massive intrusion iskuweer kiilomeetira dhibbaan lakkaa'amuuf diriiru
Sill	Sheet gara horizontal tti dhiyaatu	Daqqaqaawwan dhagaa duraan jiran gidduutti parallel ta'ee kan seenu
Dike	Sheet gara vertical tti dhiyaatu	Daqqaqaawwan dhagaa qaxxaamuruun baqaqaawwan vertical keessatti kan qabbanaa'u

Yoom akka itti fayyadamtu

Boca dhagaalee pilaatonikii kanneen maagimaan dirra lafaa jala qabbanaa'ee jabaatu adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Siiliin sarara dhagaalee wajjin dalgee yoo uumamu, daayikiin immoo sarara dhagaa kutee ol dhaabbata.

Grade 12 Geography, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosa Daangaawwan SaaniiGabatee wabiiConvergent (Destructive) · Divergent (Constructive) · Transform (Conservative)

Gosa Daangaa	Sochii Walbiraa	Dhiibbaa Qolloo	Fakkeenya
Convergent (Destructive)	Plate'wwan gara walitti socho'u	Crust'n baay'ee dambalii ta'e gara jalaatti lixee baqa	Andes, Himalayas, Mariana Islands
Divergent (Constructive)	Plate'wwan walirraa fagaatu	Magma'n ol ba'u crust haaraa uuma	Mid-Atlantic Ridge, East African Rift
Transform (Conservative)	Plate'wwan gama cinaatiin wal bira darbu	Crust'n hin uumamu yookiin hin badu	San Andreas Fault

Yoom akka itti fayyadamtu

Sochii saaniilee tektoonikii, gosa daangaawwaniifi boca lafaa isaan uuman adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Daangaa tiraanisfoormii daangaawwan konvarjantii yookiin daayivarjantii wajjin wal hin makiin. Daangaa tiraanisfoormii irratti qolli lafaa hin uumamu yookiin hin badu.

Grade 12 Geography, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosa Dambaliilee Kirkira LafaaGabatee wabiiP waves (Primary) · S waves (Secondary) · Surface waves (Love, Rayleigh)

Gosa Dambalii	Kutaa	Kallattii Hoollachuu	Amala Ijoo
P waves (Primary)	Body wave	Kallattii imala wave wajjin parallel	Dhagaa wal-jijjiirraan compress fi expand godha
S waves (Secondary)	Body wave	Kallattii imala wave wajjin right angles irratti	Qaama Earth keessaan P waves hordofa
Surface waves (Love, Rayleigh)	Surface wave	Earth's surface irra	Hunda caalaa suuta kan deemu, amplitude guddaa, badii guddaa kan geessisu

Yoom akka itti fayyadamtu

Dambaliilee qaama keessaafi dambaliilee dirra lafaa kanneen kirkira lafaatiin uumaman walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Dambaliileen dirraa dambaliilee qaamaa caalaa suuta kan deeman ta'us, dambalii guddaa waan qabaniif miidhaa cimaa geessisu.

Grade 12 Geography, fuula 2-34 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Jijjiirama Qilleensaa

Tarsiimowwan Madaquu fi Hir'isuuGabatee wabiiMitigation · Adaptation

Tarsiimoo	Kaayyoo Guddaa	Gochoota Ijoo fi Fakkeenyota
Mitigation	Gadi lakkifama GHG hir'isuu fi carbon sinks guddisuu	Renewable energy, Reforestation, Carbon capture
Adaptation	Miidhaawwan hir'isuu fi dhiibbaawwan qilleensaa wajjin wal baru	Terracing, Irrigation, Crop diversification, Resilient building

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo tarkaanfiiwwan deebii jijjiirama qilleensaa gara hir'isuu sababaa ykn madaquu dhiibbaatti qooduuf gargaaramu.

Of eeggadhu

Sirnoonni uumamaa madaquu dursaa raawwachuu hin danda'an. Sirna uumamaa keessatti madaquun ofiin fi deebii kennuu qofa.

Grade 12 Geography, fuula 35-62 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Teephoo Waliigalteewwan Qilleensa AddunyaaGabatee wabii1979 · 1988 · 1997 (Hojiirra kan oole 2005) · +1

Waggaa	Waliigaltee ykn Yaa'ii	Murtii Ijoo ykn Dirqama
1979	First World Climate Conference	Climate change akka rakkoo addunyaa ariifachiisaa ta'etti kan beekee fi WCP kan hundeesse
1988	Toronto Conference	Global framework convention kan gorse, kunis hundeeffama IPCC tiif kan geesse
1997 (Hojiirra kan oole 2005)	Kyoto Protocol	Biyyoonni guddatan GHG emissions sadarkaa 1990 gadi yoo xiqqaate 5 percent akka hir'isaniif targets dirqisiisaa kaa'ame
2015	Paris Agreement	Kyoto framework bakka buusuuf targets emission reduction biyyaalessaa fedhii irratti hundaa'e kan addunyaa maratti fudhatame

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo tartiiba seenaa, uumama seeraa fi galmaalee gadi lakkisa gaasii waliigalteewwan qilleensaa adda baasuuf gargaaramu.

Of eeggadhu

Waliigalteen Kyoto dirqama kan kaa'e biyyoota guddatan qofa irratti yoo ta'u, Waliigalteen Paaris garuu hirmaannaa fedhii irratti hundaa'a.

Grade 12 Geography, fuula 35-62 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Marsoolee MilankovitchGabatee wabiiEccentricity · Precession · Obliquity

Kutaa Marsoo	Adeemsa Fiizikaalaa	Bu'aa Qilleensaa
Eccentricity	Jijjiirama boca Earth orbit kan naannoo aduu	Seasonal solar radiation intensity ni jijjiira
Precession	Raafama Earth axis of rotation	Hemispheres gidduutti seasonal contrast ni jijjiira
Obliquity	Jijjiirama tilt angle kan Earth axis	Garaagarummaa temperature kan poles fi equator gidduu jiru ni sirreessa

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo sababoota uumamaa jijjiirama qilleensa yeroo dheeraa fi marsoo qorraa ibsuuf gargaaramu.

Of eeggadhu

Marsooleen Milankovitch garaagarummaa uumamaa yeroo dheeraa ibsu malee ho'a saffisaa jaarraa digdammaffaa as dhufe hin ibsan.

Grade 12 Geography, fuula 35-62 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Bulchiinsa Walitti Bu'iinsa Qabeenyaa

Sababoota Hanqina QabeenyaaGabatee wabiiDemand-induced · Supply-induced · Structural

Gosa Hanqinaa	Adeemsa Ijoo	Sababoota Gurguddoo
Demand-induced	Dhiyeessiin osoo hin jijjiiramin ykn walgituu hin dandayin fedhiin dabala	Guddina baay'ina uummataa, fayyadama ol'aanaa, teeknooloojiiwwan haaraa
Supply-induced	Waliigalli dhiyeessii jiru ni xiqqaata ykn ni manca'a	Manca'iinsa naannoo, jijjiirama uumamaa, caccabuu bu'uuraalee misoomaa
Structural	Gareewwan hawaasaa adda addaa gidduutti qabeenya wal-qixxummaan argachuu dhabuu	Seerota loogii, qoodinsa aadaa, hiyyummaa, dhimmoota fayyadama lafaa (land use tradeoffs)

Yoom akka itti fayyadamtu

Adeemsota hanqina qabeenya haaromfamu fidan adda baasuuf gabatee kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Hanqina caasaawaa fi hanqina dhiyeessii walitti hin makiin. Hanqini caasaawaa kan uumamu qabeenyi gahaan osoo jiruu qoodinsa loogiitiin ykn gufuuwwan hawaasummaatiini.

Grade 12 Geography, fuula 63-91 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kallattiiwwan Misooma WaaraaGabatee wabiiDinagdee · Naannoo · Hawaasummaa

Kallattii	Qajeeltoo Bu'uuraa	Kaayyoolee Ijoo
Dinagdee	Oomisha meeshaalee fi tajaajilootaa itti fufiinsa qabu	Idaa to'atamuu danda'u, madaallii dameewwanii, jeeqama qonnaa fi industirii hambisuu
Naannoo	Bu'uura qabeenya uumamaa tasgabbaa'aa fi dandamachuu danda'u eeguu	Kunuunsa biodiversity, tasgabbii atmospheric, saamicha humnaa olii ittisuu
Hawaasummaa	Raabsaa fi carraawwan hundaaf walqixa taasisuu keessatti haqummaa	Gender equity, barnootaa fi fayyaa argachuu, haqa hawaasummaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Utubaawwan misooma waaraa sadeen walitti hidhata qabanii fi kaayyoolee isaanii walbira qabuuf kaardii kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Misoomni waaraa kallattiiwwan sadeen walqixa madaalsisuu akka gaafatu yaadadhu, eegumsa naannoo dhimmoota dinagdee fi hawaasummaa irraa adda baasanii ilaaluun hin danda'amu.

Grade 12 Geography, fuula 63-91 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sababoota Waldhabdee Qabeenya UumamaaGabatee wabiiHanqina qabeenyaa (Resource scarcity) · Bulchiinsa laafaa (Poor governance) · Dhiibbaawwan daangaa ce'oo (Transboundary pressures)

Sababa Waldhabdee	Adeemsa Bu'uuraa	Mul'ata
Hanqina qabeenyaa (Resource scarcity)	Qabeenya haareffamuu danda'an kanneen xiqqaachaa jiran irratti dorgommiin dabalaa adeemuu	Hanqinni fedhii, dhiyeessii yookiin caasaa walitti bu'iinsa jireenyaa kan kakaasu ta'uu
Bulchiinsa laafaa (Poor governance)	Kufaatii dhaabbilee, iftoomina dhabuu fi seera loogii qabu	Mirga qabiyyee ifa hin taane, qabeenya dhuunfannaa tuuta muraasaa (elite capture), qoodinsa ba'aa haqa dhabeessa ta'e
Dhiibbaawwan daangaa ce'oo (Transboundary pressures)	Waliin jireenya qabeenya daangaa ce'aa kan caasaa tumsaa hin qabne	Walitti bu'iinsa bishaanii kan olka'aa fi gad-aanaa, godaansa horsiise bultootaa, faalama daangaa ce'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Sababoota gurguddoo waldhabdee qabeenya uumamaa haaromfamoo irratti ka'an qaaccessuuf kaardii kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Waldhabdeen qabeenyaa dhimma naannoo qofa irraa kan maddu miti. Dhimmoota siyaasaa, dhaabbatummaa fi nageenyaa waliin walitti hidhata qaba.

Grade 12 Geography, fuula 63-91 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Imaammataalee fi Sagantaalee Ummataa fi Naannoo

Safartuulee Misooma DinagdeeGabatee wabiiGross Domestic Product (GDP) · Gross National Product (GNP) · Per-Capita Income · +1

Safartuu	Hiika	Haala Biyyoota Misoomaa Keessatti
Gross Domestic Product (GDP)	Gatii gabaa waliigalaa meeshaalee fi tajaajiloota dhumaa waggaa tokko keessatti daangaa biyya tokkoo keessatti oomishamanii	Gadi aanaa fi irra caalaatti oomishaalee qonnaa bu'uuraatiin kan dhuunfatame
Gross National Product (GNP)	Gatii waliigalaa meeshaalee fi tajaajiloota waggaa tokko keessatti oomishaman kan galii biyya alaa dabalatu	Gadi aanaa fi ergaa alaa oomishaalee bu'uuraa irratti kan hirkate
Per-Capita Income	Galii biyyaa waliigalaa baay'ina uummata waliigalaatiif yoo qoodamu	Diinagdee bu'uuraa garaagarummaa hin qabnee fi baay'ina uummata guddaa irraa kan ka'e gadi aanaa
Standard of Living	Sadarkaa galii, mijannaa fi tajaajiloota hawaasa tokkoof dhihaatan	Hiyyummaa babal'ataa fi hanqina tajaajila fayyaa, bishaanii fi barnootaa wajjin gadi aanaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Safartuulee dinagdee fi sadarkaa jireenyaa biyyoota misooman fi hin misoomne gidduu jiru adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Galii dhuunfaa giddugaleessaa kan shallagamu galii biyyaalessaa waliigalaa baayina ummataa hundaaf qooduudhaan malee humna hojii qofaaf miti.

Grade 12 Geography, fuula 92-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Yaad-hiddama Baayina Ummataa fi MisoomaaGabatee wabiiMalthusian Theory · Neo-Malthusianism · Ester Boserup · +2

Yaad-hiddama	Falmii Ijoo	Furmaata Dhiyaate
Malthusian Theory	Nyaanni haala sararaawaan (linearly) (1, 2, 3...) yoo guddatu, baay'inni uummataa ammoo haala ji'omeetiriitiin (geometrically) (1, 2, 4, 8...) guddatti	Preventive checks (of eeggannoo naamusaa, bultii boodatti harkisuu) fi positive checks (waraana, beela, dhukkuba)
Neo-Malthusianism	Guddinni baay'ina uummataa saffisaan adeemu madda duraa hiyyummaa fi manca'iinsa qabeenyaati	Family planning, modern contraception fi birth control
Ester Boserup	Dhiibbaan baay'ina uummataa kalaqa qonnaa kakaasa (rakkoon haadha kalaqaati)	Mala qonnaa fi itti fayyadama lafaa cimsuu (intensification)
Julian Simon	Ilmi namaa qabeenya isa dhumaati; sammuu fi beekumsi namaa dhiheessii qabeenyaa bal'isu	Mekanizimoota free market, mirga abbaa qabeenyummaa mirkanaa'ee fi technological innovation
Karl Marx	Hiyyummaan kan uumamu qoodinsa walqixa hin taanee fi abbaa qabeenyummaa kaappitaalistii irraayi malee overpopulation irraa miti	Means of production irratti walqixxummaan qabaachuu fi qabeenya kutaa hawaasaa haala haaraan gurmeessuu

Yoom akka itti fayyadamtu

Walitti dhufeenya guddina baayina ummataa, qabeenya uumamaa fi misooma gidduu jiru yaada adda addaatiin walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Bozarap dhiibbaan ummataa teeknoolojii qonnaa haaromsa jettee amanti, Maaltas garuu oomishni nyaataa guddina ummataa wajjin wal qixa hin deemu jedha.

Grade 12 Geography, fuula 92-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Imaammata Walhormaata Jajjabeessuu fi DhowwuuGabatee wabiiPro-natalist · Anti-natalist

Gosa Imaammataa	Kaayyoo Ijoo	Malaalee Hojiirra Oolmaa	Fakkeenya Biyyootaa
Pro-natalist	Fertility fi saffisa guddina uummataa dabaluu	Kaffaltii maternity, buusii dhalootaa, deeggarsa kunuunsa daa'immanii, deeggarsa mana jireenyaa	France, Germany, Sweden, Italy
Anti-natalist	Fertility hir'isuu fi saffisa guddina uummataa daangessuu	Family planning, raabsa contraception, gibira daa'immanii, daangaa dhalootaa	China (One-Child Policy), India, Kenya

Yoom akka itti fayyadamtu

Imaammata ummataa mootummootaa fi mala hojiirra oolmaa isaanii adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Imaammatni dhowwuu baayina dhalootaa hir'isuuf yoo ta'u, imaammatni jajjabeessuu immoo sababa dulloomuutiin humna dhabuu ittisuuf dhaloota dabaluu barbaada.

Grade 12 Geography, fuula 92-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qormaatawwan Misooma Diinagdee

Gosootaa fi Sadarkaalee MalaammaltummaaGabatee wabiiBribery (Gubboo) · Theft of public assets (Qabeenya uummataa hatuu) · Patronage

Gosa	Adeemsa Ijoo	Bifa Sadarkaa Olaanaa
Bribery (Gubboo)	Murteewwan irratti dhiibbaa uumuuf jecha aangawoota mootummaatiif kaffaltii kaffalamu	Kick-backs
Theft of public assets (Qabeenya uummataa hatuu)	Embezzlement, gibira baqachuu, yookiin maallaqa mootummaa karaa hin malleetti dabarsuu	Kleptocracy
Patronage	Qabeenya uummataa qooduu keessatti Favoritism fi nepotism raawwatamu	Crony capitalism

Yoom akka itti fayyadamtu

Gochoota malaammaltummaa gubboo, saaminsa qabeenya uummataa fi loogiitti qooduun bifoota isaanii adda baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Saaminsa qabeenya mootummaa gurguddaa taasisan kileptookiraasii yoo jedhamu, loogii fi firoonfummaan carraa uummataa kenneen wal-fayyaduun ammoo kaappitaalizimii michootaa (crony capitalism) jedhama.

Grade 12 Geography, fuula 124-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hiika Safartuu Gini fi CPIDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa walqixxummaa dhabuu dinagdee (Gini) fi malaammaltummaa (CPI) lakkoofsaan xiinxaluuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Kallattii safartuuwwanii walitti hin daddabarsinaa. Giniin 0 walqixxummaa guutuu, 1 (yookiin 100%) walqixxummaa dhabuu olaanaa yoo agarsiisu, CPI 0 malaammaltummaa hamaa, 100 ammoo qulqulluu ta'uu agarsiisa.

Grade 12 Geography, fuula 124-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosootaa fi Safartuuwwan HiyyummaaGabatee wabiiAbsolute poverty · Relative poverty · Persistent poverty

Gosa	Sadarkaa Galii	Amala Ijoo
Absolute poverty	Sadarkaa gadi aanaa jireenyaa (subsistence threshold) gadi	Fedhiiwwan bu'uuraa jireenyaaf barbaachisan guuttachuu hin danda'u, guddina GDP tiin hin jijjiiramu
Relative poverty	Galii giddu galeessaa keessaa < 50%	Fedhiiwwan bu'uuraa ni guuta garuu qananiiwwan hawaasaa idilee hin qabu
Persistent poverty	Giddu galeessaa gadi 50% hanga 60%	Galii gadi aanaa waggoota walitti aanan 3 keessaa waggoota 2f turu

Yoom akka itti fayyadamtu

Hiyyummaa guutuu, hiyyummaa walbira-qabinsaa fi hiyyummaa itti-fufaa sadarkaa galii fi ulaagaa jireenyaatiin gargar baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Hiyyummaan walbira-qabinsaa guddina dinagdee biyyaa wajjin kan jijjiiramu yoo ta'u, hiyyummaan guutuun garuu guddinni dinagdee jiraatus sarara jireenya bu'uuraa gadi ta'ee hafa.

Grade 12 Geography, fuula 124-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Furmaata Rakkoolee Naannoo fi Itti Fufiinsaa

Faaltota Qilleensaa Sadarkaa Tokkoffaa fi LammaffaaGabatee wabiiPrimary Pollutants · Secondary Pollutants

Gosa Faaltuu	Adeemsa Uumamaa	Fakkeenya Ijoo Kitaabaa
Primary Pollutants	Maddoota adda baafamanii beekaman irraa kallattiin kan gadhiifaman	$\text{SO}_2$ , $\text{NO}_2$ , $\text{CO}$ , VOCs, primary particulates
Secondary Pollutants	Chemical reactions ifa aduutiin gaggeeffamaniin atmosphere gadii keessatti kan uumaman	Ground level ozone ( $\text{O}_3$ ), photochemical smog

Yoom akka itti fayyadamtu

Faaltota qilleensaa madda isaanii fi akkaataa uumama isaaniitiin addaan baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Ozoonii lafarratti argamu akka faaltuu sadarkaa tokkoffaatti hin lakkaa'inaa. Inni NOx fi VOCs irraa ifa aduutiin kan uumamu faaltuu lammaffaadha.

Grade 12 Geography, fuula 153-186 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dhimmoota Ji'oograafii Addunyaa Ammayyaa

Bifoota Hanqina Wabii NyaataaGabatee wabiiChronic · Transitory

Bifa Hanqinaa	Turtii	Sababa Ijoo
Chronic	Itti fufaa	Dandeettii dhabuu itti fufaa maatiin tokko nyaata gahaa bitachuu ykn oomishuu irratti qabu.
Transitory	Yeroo gabaabaaf	Gatiin garmalee dabaluu ykn oomishni rukutamuun kan ka'e yeroo gabaabaaf nyaata argachuu irratti hir'ina uumamu.

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaalee hanqina wabii nyaataa fi beela adda baasuuf gargaara.

Of eeggadhu

Beelli bifa isa hamaa hanqina wabii nyaataa yeroo gabaabaati malee, hanqina wabii nyaataa dhaabbataa miti.

Grade 12 Geography, fuula 187-216 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosoota HongeeGabatee wabiiMeteorological · Hydrological · Agricultural

Gosa Hongee	Xiyyeeffannoo Ijoo	Amala Ijoo
Meteorological	Hanqina precipitation	Roobni giddugaleessa yeroo dheeraa naannoo tokkoo gadi baay'ee xiqqaata.
Hydrological	Hanqina water resource	Yaatiin lageenii, sadarkaan haroowwanii fi bishaan lafa jalaa ulaagaa idilee gadi bu'u.
Agricultural	Hanqina soil moisture	Hanqinni bishaanii guddina midhaanii kallattiin gufachiisuun diinagdee baadiyyaa booressa.

Yoom akka itti fayyadamtu

Hongee meetiyoorooloojikaalaa, haayidirooloojikaalaa fi qonnaa addaan baasuuf gargaara.

Of eeggadhu

Jechoota sadan kana akka wal-fakkaataatti hin fudhatinaa. Roobni naannichaa gaarii yoo ta'ellee, hanqina rooba naannoo ol-aanaatiin hongeen haayidirooloojikaalaa dhalachuu danda'a.

Grade 12 Geography, fuula 187-216 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qorannoo Ji'oograafii fi Hojii Kaartaa

Tooftaalee Ramaddii Ragaa Kaartaa ChoroplethGabatee wabiiNatural Breaks (Jenks) · Equal Interval · Quantile · +1

Tooftaa	Heera Ramaddii	Amala Ijoo
Natural Breaks (Jenks)	Class keessatti similarity guddisa fi class gidduutti immoo differences guddisa	GIS software hedduu keessatti default option dha
Equal Interval	Data range gara sub ranges hamma walqixa qabanitti qooda	Hubachuuf salphaa ta'us highly skewed data ni jal'isa
Quantile	Class tokkoon tokkoo keessatti lakkoofsa observations walqixa ta'e kaa'a	Percentile fi ranking walbira qabuuf fayyada
Standard Deviation	Fageenya statistical mean irraa qabu irratti hundaa'uun classes qooda	Gatiin average irraa hammam akka deviate godhu agarsiisa

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaartaa choropleth keessatti tooftaalee ragaa gareetti qoodan filachuufi hiikuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Ramaddiin qixxee (Equal interval) yeroo ragaan gara tokkotti jallatu mul’isa kaartaa ni dabsisa.

Grade 12 Geography, fuula 217 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tooftaalee Xiinxala Bakkaa GISGabatee wabiiAttribute Query · Spatial Query · Proximity (Buffering) · +1

Hojii	Ragaa Galtee	Hojii Ijoo
Attribute Query	Non spatial tabular database	Haalawwan gabatee loojikii irratti hundaa'uun features filata
Spatial Query	Daataa iddoo fi coordinate	Bakka ji'oograafii fi fageenya irratti hundaa'uun features filata
Proximity (Buffering)	Vector points, lines, yookiin polygons	Features naannoo irratti zooniiwwan dhiibbaa daangaa uuma
Overlay Analysis	Thematic layers walirra bu'an hedduu	Layers haaraa uumuuf geometry fi attributes walitti madaqsa

Yoom akka itti fayyadamtu

GIS keessatti gaaffilee ragaa haaraa hin uumnee fi xiinxala bakkaa ragaa haaraa maddisiisan adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Gaaffiin amalaa (attribute query) qabiyyee gabatee qofa kan sakatta’u yoo ta’u, gaaffiin bakkaa (spatial query) garuu qindoomina bakkaa barbaada.

Grade 12 Geography, fuula 217 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaa Safartuu Ragaalee JiograafiiGabatee wabiiNominal · Ordinal · Interval · +1

Safartuu	Tartiiba	Garaagarummaa Hiika Qabu	Zeeroo Dhugaa	Fakkeenya
Nominal	Lakki	Lakki	Lakki	Lakkoofsota jersey, gosa land use
Ordinal	Eeyyee	Lakki	Lakki	Sadarkeessuu educational attainment
Interval	Eeyyee	Eeyyee	Lakki	Temperature Fahrenheit keessatti
Ratio	Eeyyee	Eeyyee	Eeyyee	Weight, lakkoofsa population

Yoom akka itti fayyadamtu

Amaloota ragaa ji’oograafii safaruuf sadarkaa herregaa sirrii ta’e yeroo filattu kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Safartuun interval garaagarummaa fi giddu galeessa hiika qabu kan kennu ta’us, zeeroo dhugaa waan hin qabneef reeshoo shallaguun hin danda’amu.

Grade 12 Geography, fuula 217 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qormaanni foormulaan kun itti oolu

Gaaffii qormaata biyyaalessaa waggoota darbanii dhugaa, tokkoon tokkoon isaaniis deebii hojjetame qabu.

Qormaata darban bani

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 12 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Jiyoograafii kutaa 12 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 21: Adeemsaalee Ji'ooloojii Plate Tectonics Waliin Walqabatan, Jijjiirama Qilleensaa, Bulchiinsa Walitti Bu'iinsa Qabeenyaa, Imaammataalee fi Sagantaalee Ummataa fi Naannoo, Qormaatawwan Misooma Diinagdee, Furmaata Rakkoolee Naannoo fi Itti Fufiinsaa, Dhimmoota Ji'oograafii Addunyaa Ammayyaa fi Qorannoo Ji'oograafii fi Hojii Kaartaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kunneen qormaata biyyaalessaa kutaa 12f ni gargaaru?: Eeyyee. Kutaan 12 qormaata biyyaalessaa fudhata; kunneenis seeraa fi foormulaa Jiyoograafii qormaanni sun akka beektu si eeggatudha. Qormaanni waggoota darbanii, deebii hojjetame gaaffii tokkoon tokkoon duuba qabu, marsariitiiduma kana irratti bilisaan jira.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 12 Geography irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi