Kaardiiwwan Jiyoograafii kutaa 9 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 23: Seenaa Ji'ooloojii fi Topoogiraafii Itoophiyaa, Haala Qilleensa Itoophiyaa, Bu'uura Qabeenya Uumamaa Itoophiyaa, Ummata fi Amala Dimoogiraafii Itoophiyaa, Gochaalee Gurguddoo Dinagdee fi Aadaa Itoophiyaa, Walitti Dhufeenya Namaa fi Naannoo Uumamaa Itoophiyaa, Dandeettii fi Mala Qorannoo Jiograafii fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Geography irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Jiyoograafii kutaa 9

Jiyoograafii kutaa 9 Temari irratti kaardii qayyabannaa 23 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

23
Kaardii: 8
Boqonnaawwan: 19
Gabatee wabii: Grade 9 Geography
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda23Gabatee wabii19Dogoggora baratame2Seera2

Seenaa Ji'ooloojii fi Topoogiraafii Itoophiyaa

Zanaalee Ji'ooloojii fi Taateewwan Gurguddoo ItoophiyaaGabatee wabiiPrecambrian · Paleozoic · Mesozoic · +1

Zanaa	Yeroo	Taateewwan Ji'ooloojii Gurguddoo Itoophiyaa
Precambrian	Waggoota biliyoona 4.5 hanga miliyoona 600 dura	Orogenesis, volcanism cimaa, folding, uumama basement complex rocks hunda caalaa durii.
Paleozoic	Waggoota miliyoona 600 hanga 250 dura	Denudation fi peneplanation bal'aa, uumama inselberg, rock formation dhabamuu (gap in rock records).
Mesozoic	Waggoota miliyoona 250 hanga 70 dura	Dacheen waljijjiiraan sinking fi uplifting ta'uu, marine transgression fi regression, uumama sedimentary rock.
Cenozoic	Waggoota miliyoona 70 dura hanga ammaa	Uplifting, Trappean basalt lava dhangala'uu, Rift Valley faulting, Quaternary volcanism.

Yoom akka itti fayyadamtu

Kardii kanatti fayyadamuun tartiiba zanaalee ji'ooloojii fi taateewwan gurguddoo Gaafa Afrikaa keessatti raawwataman adda baasi.

Of eeggadhu

Bara Paaliyoozoyikii keessa dhiqamuun qofti waan tureef Itoophiyaa keessatti uumamni dhagaa hin turre.

Grade 9 Geography, fuula 2-36 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qoodama Bifa Lafaa Gurguddoo ItoophiyaaGabatee wabiiHighlands fi Lowlands Dhihaa · Highlands fi Lowlands Kibba-Bahaa · Rift Valley

Naannoo Bifa Lafaa	Qoodama Bakkeewwan Olka'oo	Qoodama Bakkeewwan Gad-aanoo
Highlands fi Lowlands Dhihaa	Tigray Plateau, North Central Massif, Shewa Plateau, Southwestern Highlands	Tekezze fi Angereb, Abbay Dinder, Baro-Akobo, Omo-Gibe Lowlands
Highlands fi Lowlands Kibba-Bahaa	Hararghe Plateau, Arsi Plateau, Bale Massif, Sidama Highlands	Ogaden, Elkerie, Borena, Genale Plains
Rift Valley	Afar Horst, Fentalle Volcano	Afar Depression, Kobar Sink (Dallol), Chew Bahir, Rift Valley Lakes Basin

Yoom akka itti fayyadamtu

Bifa lafaa Itoophiyaa bakka gurguddoo sadanitti qooduu fi lafa olka'aa fi gad-aanaa isaanii adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Lafti olka'aan Dhihaa bal'ina biyyattii keessaa dhibbeentaa 44 kan qabatu yoo ta'u, Riqicha Sulula Qillateetiin lafa olka'aa Kibba Bahaa irraa gargar ba'a.

Grade 9 Geography, fuula 2-36 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Haala Qilleensa Itoophiyaa

Zoonota Qilleensa Qonnaa ItoophiyaaGabatee wabii3300 · 2300 - 3300 · 1500 - 2300 · +2

Olka'iinsa (m)	Maqaa Aadaa	Waliigala Addunyaa	Ho'a Waggaa Giddu-galeessaa
$\ge 3300$	Wurch / Kur	Alpine / Afro-Alpine	$< 10^\circ\text{C}$
$2300 - 3300$	Dega	Temperate	$10^\circ\text{C} - 15^\circ\text{C}$
$1500 - 2300$	Woina Dega	Subtropical	$15^\circ\text{C} - 20^\circ\text{C}$
$500 - 1500$	Kolla	Tropical	$20^\circ\text{C} - 30^\circ\text{C}$
$< 500$	Bereha	Desert	$> 30^\circ\text{C}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Olka'iinsa fi ho'a waggaa giddu-galeessaa irratti hundaa'uun zoonota qilleensaa aadaa Itoophiyaa adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qollan meetira 500 hanga 1500 yoo ta'u Barahaan meetira 500 gadi. Daangaa isaanii wal hin jijjiirinaa.

Grade 9 Geography, fuula 37-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Moggaasa Kallattii QilleensaaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Kallattii sochii qilleensaa irratti hundaa'uun maqaa qilleensaa kennuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qilleensi yeroo hunda kallattii inni IRRAA bubbisuun moggaafama malee kallattii inni gara isaatti deemuun miti. Qilleensi dhihaa gara bahaatti bubbisu qilleensa dhihaa jedhama malee qilleensa bahaa hin jedhamu.

Grade 9 Geography, fuula 37-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qaamolee Qilleensaa fi Meeshaalee SafaraaGabatee wabiiTemperature · Rainfall · Air pressure · +2

Qaama Qilleensaa	Meeshaa Safaraa	Yuuniitii Safaraa
Temperature	Thermometer	$^\circ\text{C} \text{ or } ^\circ\text{F}$
Rainfall	Rain gauge	$\text{mm}$
Air pressure	Barometer	$\text{millibar (mb) or mm}$
Wind speed	Anemometer	$\text{km/h or m/s}$
Wind direction	Wind vane	Compass points

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaamolee qilleensaa meeshaalee safartuu isaanii fi yuuniitiiwwan isaanii wajjin walitti firoomsuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Anemomeetiriin saffisa qilleensaa yoo safaru wiind veeniin kallattii qilleensaa agarsiisa. Dalagaa isaanii walitti hin makhinaa.

Grade 9 Geography, fuula 37-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Bu'uura Qabeenya Uumamaa Itoophiyaa

Bineensota Itoophiyaa Qofa Keessatti Argamanii fi Bakka Jireenyaa IsaaniiGabatee wabiiWalia Ibex · Mountain Nyala (Gadamsa Gaaraa) · Gelada Baboon (Jaldeessa Cilaadaa) · +4

Bineensa Biyya Keessaa	Maqaa Naannoo	Bakka Jireenyaa Guddaa
Walia Ibex	Waliyaa (Re'ee Bosonaa)	Dachee Olka'aa Semein (Semein Highlands)
Mountain Nyala (Gadamsa Gaaraa)	Dega Agazon	Gaarreen Baalee (Bale Mountains)
Gelada Baboon (Jaldeessa Cilaadaa)	Cilaadaa	Dachee Olka'aa Semein (Semein Highlands)
Menilik's Bushbuck (Bosonuu Minilik)	Dikuulaa	Dachee Olka'aa Shawaa fi Baalee (Shewan and Bale Highlands)
Swayne's Hartebeest (Korkee Suweeyin)	Korkee	Paarkii Nechsar fi Bakka Eegumsaa Sankalle (Nechsar Park and Sankalle Sanctuary)
Semein Fox (Jeedala Semein)	Key Kebero (Jeedala Diimaa)	Dachee Olka'aa Baalee fi Semein (Bale and Semein Highlands)
Wild Ass (Harree Bosonaa)	Yedur Ahiya	Dachee Gammoojjii Afaar fi Kibba Bahaa (Afar and Southeast Lowlands)

Yoom akka itti fayyadamtu

Bineensota Itoophiyaa qofatti argamanii fi bakkeewwan uumamaan keessa jiraatan adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Jeedalli Diimaa (Semein Fox) Gaarren Semeeniin qofa osoo hin taane Gaarren Baalees keessatti akka argamu hin dagatin.

Grade 9 Geography, fuula 60-88 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sirnoota Yaatuu Bishaanii Gurguddoo ItoophiyaaGabatee wabiiDhihaa (Mediterranean) · Kibba-bahaa (Indian Ocean) · Keessoo (Rift Valley)

Sirna Yaatuu Bishaanii	Laggeen Gurguddoo	Bakka Itti Dhangala'an	Qooda Dhangala'aa
Dhihaa (Mediterranean)	Abbay, Tekezze, Baro-Akobo	Mediterranean Sea (karaa Nile)	60%
Kibba-bahaa (Indian Ocean)	Genale, Wabe Shebelle	Indian Ocean fi Benadir coast	32%
Keessoo (Rift Valley)	Awash, Omo-Gibe	Lake Abbe fi Lake Turkana	Isa xiqqaataa

Yoom akka itti fayyadamtu

Kallattii yaa'a laggeen Itoophiyaa, bal'ina qabannaa bishaanii fi bakka itti dhangala'an adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Waabee Shaballan laggeen biyyattii keessaa dheeraa ta'us Garba Hindii hin qaqqabu. Qarqara galaanaa Banaadir keessatti dhama'a, Gannaaleen garuu maqaa Jubaatiin garba ga'a.

Grade 9 Geography, fuula 60-88 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Zoonoota Biqiltoota Uumamaa ItoophiyaaGabatee wabiiAfroalpine fi Sub-Afroalpine · Bosonoota Baddaa · Bosonoota Gammoojjii (Gallery) · +2

Zoonii Biqiltootaa	Olka'iinsa Lafaa	Sanyii Biqiltoota Beekamoo
Afroalpine fi Sub-Afroalpine	> 3000 m	Gibra (Lobelia), Asta (Erica), marga tussock
Bosonoota Baddaa	1500 hanga 3300 m	Kerkha, Tid (Juniperus), Zigba, Woira, Kosso
Bosonoota Gammoojjii (Gallery)	< 1500 m	Sholla, Warka, Baphia qarqara laggeenii
Woodland Savanna	250 hanga 2300 m	Acacia (Ghirar), Tid, marga makaa
Gammoojjii gamisaa fi Gammoojjii	Lafoota gammoojjii (< 600 mm bokkaa)	Xerophytes, acacias qoraattii qaban gaggabaaboo, succulents

Yoom akka itti fayyadamtu

Gosoota biqiltoota uumamaa olka'iinsa lafaa fi rooba irratti hundaa'uun adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Bosonni galarii ykn qarqara lagaa lafa gammoojjii 1500 m gadiitti kan argamu jiidhina dachee qarqara lagaatiin malee rooba naannootiin miti.

Grade 9 Geography, fuula 60-88 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ummata fi Amala Dimoogiraafii Itoophiyaa

Olka'iinsa fi Raabsa Ummataa ItoophiyaaGabatee wabii1800 m ol (Highlands) · 1800 m gadi (Lowlands)

Kallattii Olka'iinsaa	Bal'ina Lafa (%)	Baay'ina Ummataa (%)	Amaloota Buufata fi Diinagdee
1800 m ol (Highlands)	37.6%	77.5%	Tuuta uummataa ol aanaa, qonna midhaanii, haala qilleensaa madaalawaa, tropical vector diseases irraa bilisa
1800 m gadi (Lowlands)	62.4%	22.5%	Tuuta uummataa faffaca'aa, horsiisee bultummaa, ho'a ol aanaa, rooba xiqqaataa, tropical diseases

Yoom akka itti fayyadamtu

Ciroo ummataa, bal'ina lafaa, fi haala qubannaa baddaa fi gammoojjii Itoophiyaa walbira qabuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Sululawwan lageenii addunyaa irratti ummata hedduu kan qaban ta'us, Itoophiyaatti dhibee naannoo gammoojjiitiin kan ka'e uummata xiqqaa qabu.

Grade 9 Geography, fuula 89-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ramaddii Afaanota ItoophiyaaGabatee wabiiAfro-Asiatic · Nilo-Saharan

Maatii Guddaa	Maatii Afaanii	Uwwisa Bakkaa Itoophiyaa keessatti	Fakkeenya Afaanotaa
Afro-Asiatic	Cushitic	Gidduugaleessa, kibba, baha, kaaba-baha	Afaan Oromoo, Af-Somali, Sidaamu Afo, Qafaraf
Afro-Asiatic	Semitic	Kaaba, gidduugaleessa, baha	Amarigna, Tigrigna, Guragigna, Aderigna
Afro-Asiatic	Omotic	Kibba-gidduugaleessa, kibba-dhihaa	Wolaitatto, Dawurootsuwa, Kafi noono, Kontaatsuwa
Nilo-Saharan	Nilo-Saharan	Dacheewwan gadi aanoo dhihaa (Gambella, Benishangul-Gumuz)	Nuer, Annuak, Gumuz, Kunama

Yoom akka itti fayyadamtu

Maatiiwwan gurguddoo, maatiiwwan afaanii fi raabsa afaanota Itoophiyaa adda baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Itoophiyaa keessatti dubbattoota hedduu fi uwwisa lafaa bal'aa kan qabu Kuush malee Saamiitii miti.

Grade 9 Geography, fuula 89-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ulaagaalee Magaalaa ItoophiyaaSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Bakki buufata jireenyaa tokko Itoophiyaa keessatti akka magaalaatti fudhatamuu isaa mirkaneessuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Buufataaleen walitti qabaman hundi magaalaa miti. Ulaagaalee baay'ina ummataa, diinagdee, kantiibaa fi tajaajilaa guutuu qabu.

Grade 9 Geography, fuula 89-123 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gochaalee Gurguddoo Dinagdee fi Aadaa Itoophiyaa

Dameewwan Sochii Diinagdee ShananiGabatee wabiiPrimary · Secondary · Tertiary · +2

Damee	Xiyyeeffannoo Ijoo	Fakkeenya
Primary	Meeshaalee dheedhii fi qabeenya uumamaa baasuu	Agriculture, Forestry, Fishing, Mining
Secondary	Meeshaalee dheedhii gara oomishaalee xumuramanitti qindeessuu fi oomishuu	Manufacturing, Construction, Power production
Tertiary	Fayyadamtootaa fi daldaltootaaf tajaajiloota kennuu	Trade, Transport, Tourism
Quaternary	Beekumsa addaa, odeeffannoo, fi tajaajiloota bulchiinsaa	Research, Education, Financial services
Quinary	Murtee hojii raawwachiisummaa sadarkaa olaanaa fi hooggana saayinsii	Top executives, Government officials, Research leaders

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo sochiiwwan diinagdee sadarkaa oomishaafi tajaajila irratti hundaa'uun damee shanitti addaan qooddu kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Kowaatarnaarii (qorannoo fi barnoota waliigalaa) fi kwiinaarii (murtoo sadarkaa olaanaa fi hoggansa) walitti hin makhinaa.

Grade 9 Geography, fuula 124-160 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaalee Balaa Tiraafikaa DaandiiGabatee wabiiBalaa Du'aa · Miidhaa Cimaa · Miidhaa Salphaa · +1

Sadarkaa Balaa	Ulaagaa Seeraa
Balaa Du'aa	Miidhamtoonni tokko yookiin isaa ol guyyoota 30 balaan erga qaqqabee booda yoo du'an
Miidhaa Cimaa	Miidhaa cimaa hospitaala ciisanii yaalamuu barbaadu
Miidhaa Salphaa	Muraa yookiin cirama salphaa hospitaala osoo hin ciisin deddeebi'anii yaalaman
Miidhaa Qabeenyaa Qofa	Miidhaan nama irra hin geenye, miidhaan konkolaattota irratti qofa kan daangeffame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa balaa tiraafikaa daandii Itoophiyaa keessatti fayyadaman ulaagaa seeraan adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Duuti balaa tiraafikaa kan galmaa'u yeruma balaan sun qaqqabe qofa osoo hin taane, namni sun guyyoota 30 keessatti yoo du'edha.

Grade 9 Geography, fuula 124-160 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gosoota Qonna Midhaanii Itoophiyaa KeessaaGabatee wabiiOomisha Sanyii (Midhaanii) · Qonna Dhaabbataa (Perennial) · Qonna Jijjiirraa (Shifting Cultivation) · +1

Gosa Qonnaa	Amala Ijoo	Midhaan Ijoo ykn Bakkeewwan
Oomisha Sanyii (Midhaanii)	Tulluuwwan Dega fi Woina Dega keessatti irra caalaa kan beekamu	Midhaan (teff, wheat, barley), pulses, oilseeds
Qonna Dhaabbataa (Perennial)	Kibbaa fi kibba-dhiha Woina Dega keessatti qonna biqiltoota waggaa dheeraa	Enset, coffee, cotton
Qonna Jijjiirraa (Shifting Cultivation)	Qarqara gammoojjii baay'ina uummataa xiqqaa qaban keessatti qonna muranii gubuu	Benishangul-Gumuz, Gambella, Gammoojjii Kibbaa
Qonna Pilaanteeshinii (Plantation Agriculture)	Oomisha daldalaa kan cash crops fi industrial crops	Sugarcane, cotton, coffee, tea, rubber

Yoom akka itti fayyadamtu

Sirnoota qonna midhaanii afran naannolee qilleensaa Itoophiyaa garaa garaa keessatti gaggeeffaman adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Qonni jijjiiramaa lafa godaansaa baay'ina ummataa xiqqaa qabutti kan daangeffame yoo ta'u, qonni sanyii immoo gaarren ummata baay'ee qaban irratti gaggeeffama.

Grade 9 Geography, fuula 124-160 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Walitti Dhufeenya Namaa fi Naannoo Uumamaa Itoophiyaa

Akaakuuwwan Walitti Dhufeenya Namaa fi NaannooGabatee wabiiDependence (Hirrkannaa) · Modification (Jijjiiruu) · Adaptation (Madaquu)

Gosa Walitti Dhufeenyaa	Hiika	Fakkeenya
Dependence (Hirrkannaa)	Jiruu bu'uuraatiif qabeenya naannoo irratti hirrkachuu	Qilleensa, bishaan, nyaata, fi dawoo
Modification (Jijjiiruu)	Fedhii namaa guutuuf naannoo fiizikaalaa jijjiiruu	Qonnaaf bosona ciruu, bu'uuraalee jireenyaa ijaaruu
Adaptation (Madaquu)	Haala naannoo wajjin walsimsiisuuf akkaataa jireenya namaa madaksuu	Haala qilleensaatiif uffata jijjiiruu, haala qilleensaa jabaa keessa jiraachuu

Yoom akka itti fayyadamtu

Akkaataa namoonni naannoo isaanii wajjin itti wal qunnamaniifi walitti dhufeenya qaban adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Naannoo ofitti madaqsuu fi naannoo jijjiiruu walitti hin makin.

Grade 9 Geography, fuula 161-185 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Madaallii Baayina Ummataa fi QabeenyaaGabatee wabiiOptimum Population · Overpopulation · Underpopulation

Haala Baayina Ummataa	Walitti Dhufeenya Qabeenyaa	Amala Guddaa
Optimum Population	Qabeenyi teeknoolojii jiru wajjin fedhii uummataa wal simsiisa	per capita income fi sadarkaa jireenyaa isa olaanaa
Overpopulation	Baay'inni uummataa qabeenya hojiirra oole yookiin jiru ol ta'a	Dhumachuu qabeenyaa, hiyyummaa fi manca'iinsa naannoo
Underpopulation	Baay'inni uummataa qabeenya jiru guutummaatti fayyadamuuf baay'ee xiqqaadha	Haftee qabeenyaa, hanqina humna namaa fi dandeettii guutuu faayidaarra hin oolle

Yoom akka itti fayyadamtu

Qabeenya jiru irratti hundaa'uun ummata gahaa, ummata baay'ee fi ummata xiqqaa adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Ummanni baay'ee ta'uu jechuun tuuta ummataa qofa miti. Qabeenyaafi teeknoolojii jiru ol yoo ta'e dha.

Grade 9 Geography, fuula 161-185 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaalee Hanqina BishaaniiGabatee wabiiWater stress · Water scarcity

Ramaddii	Argama Bishaan Qulqulluu Waggaatti Nama Tokkoof
Water stress	$< 1700\text{ m}^3$ per person per year
Water scarcity	$< 1000\text{ m}^3$ per person per year

Yoom akka itti fayyadamtu

Ulaagaalee addunyaa dhiyeessii bishaanii nama tokkoof jiru adda baasuuf kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Hanqinni bishaanii (water stress) waggaatti nama tokkoof $1700\text{ m}^3$ gadi yoo ta'u, dhabamuun bishaanii (water scarcity) immoo $1000\text{ m}^3$ gadiiti.

Grade 9 Geography, fuula 161-185 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Boqonnaa 7

Bosona Haaraa Dhaabuu fi Bosona Deebisanii MisoomsuuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Tarsiimowwan biqiltuu dhaabuu mancaatiinsa bosonaa fi biyyoo to'achuuf gargaaran yeroo hiiktutti fayyadami.

Of eeggadhu

Jechoota lameen akka wal fakkaataatti hin fudhatin. Bosona deebisanii misoomsuun (reforestation) lafa duraan bosona turerra biqiltuu dhaabuu dha, bosona haaraa dhaabuun (afforestation) immoo lafa duraan bosona hin turre irratti misooma haaraa uumuudha.

Grade 9 Geography, fuula 186-201 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tooftaalee Eegumsa BiyyooGabatee wabiiTerracing · Strip cultivation · Intercropping · +2

Gocha Eegumsaa	Akkaataa Hojiirra Oolmaa fi Hiika
Terracing	Bishaan qabachuufi dhiqama biyyee hir'isuuf hallayyaa waliin kofa sirriitiin dirree diriiraa ijaaruu
Strip cultivation	Bishaaniifi biyyee eeguuf midhaan adda addaa sarara waljijjiirraatiin facaasuu
Intercropping	Biyyeen qullaa akka hin taane ittisuuf lafa qonnaa tokko irratti yeroo tokkotti midhaan lamaafi isaa ol oomishuu
Contour ploughing	Dhangala'a bishaanii ittisuuf gadiifi ol qotuu dhiisanii hallayyaa qaxxaamuraan qotuu
Check dams	Saffisa dhangala'a bishaanii hir'isuuf lolaa bishaanii keessatti hidhaawwan xixiqqoo ijaaruu

Yoom akka itti fayyadamtu

Tarkaanfiiwwan qonnaa fi eegumsa biyyoo dhiqama biyyoo ittisuuf gargaaran yeroo adda baastutti fayyadami.

Of eeggadhu

Qonna sarara qaxxaamuraa (contour ploughing) daagaa hojjechuu (terracing) waliin wal hin makin. Qonni sarara qaxxaamuraa tabba qaxxaamuranii qotuu yoo ta'u, daagaan ammoo sadarkaa lafaa tottolchuudha.

Grade 9 Geography, fuula 186-201 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Duula Ashaaraa Magariisaa ItoophiyaaGabatee wabiiJalqabbii initiative · Galma biqiltuu · Kunuunsa dhaabbii boodaa · +2

Amala	Dhugaa Ijoo fi Galma Tarsiimawaa
Jalqabbii initiative	Bara 2019tti Muummicha Ministeeraa Abiy Ahmed tiin kan jalqabame
Galma biqiltuu	Waggoota afur keessatti (2020 hanga 2023) biqiltuuwwan 20 billion dhaabuu
Kunuunsa dhaabbii boodaa	Biqiltuuwwan akka hafaniif bishaan laachuu, aramaa qulqulleessuu fi bakka buusanii dhaabuu
Firiimworkoota qajeelchan	CRGE Strategy, Ten-Year National Forest Sector Development Program, Bamboo Development Strategy
Galmawwan ijoo	Climate change loluu, babal'ina gammoojjummaa ittisuu, wabii nyaataa cimsuu, climate resilient green economy ijaaruu

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo karoora, yeroo, qabiyyee fi tarsiimowwan duula biqiltuu dhaabuu bioolessaa Itoophiyaa ibsitutti fayyadami.

Of eeggadhu

Duulli kun biqiltuu dhaabuu qofa osoo hin taane kunuunsa erga dhaabanii boodaa kan akka bishaan obasuu, aramaa qulqulleessuu fi bakka buusuu of keessatti qabata.

Grade 9 Geography, fuula 186-201 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dandeettii fi Mala Qorannoo Jiograafii

Ramaddii Iskeelii KaartaaGabatee wabiiLarge Scale · Medium Scale · Small Scale

Gosa Iskeelii	Firaakshinii Bakka Bu'aa	Bal'ina Lafa Qabatu	Sadarkaa Bal'ina Odeeffannoo
Large Scale	$\ge 1:50{,}000$	Small	High detail
Medium Scale	$1:50{,}000 \text{ to } 1:250{,}000$	Medium	Moderate detail
Small Scale	$\le 1:250{,}000$	Large	Low detail

Yoom akka itti fayyadamtu

Iskeeliiwwan kaartaa ramaduufi walitti dhufeenya reeshoo iskeelii, bal'ina lafaafi bal'ina odeeffannoo adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Lakkoofsi waamtuu guddaa ta'e kan akka 1:1,000,000 iskeelii xiqqaa agarsiisa malee iskeelii guddaa miti.

Grade 9 Geography, fuula 202 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dubbisa Qindoomina Gariidii BiyyooleessaaSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaartaa gariidii qabu irratti qindoomina dijitii afuriifi jahaa iddoo tokkoo adda baasuuf seera kanatti fayyadami.

Of eeggadhu

Yeroo hunda sararoota bahaa (Eastings) sararoota kaabaa (Northings) dura dubbisi, faallaa isaa hin godhin.

Grade 9 Geography, fuula 202 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kallattiiwwan Kaabaa SadanuuGabatee wabiiTrue North · Magnetic North · Grid North

Gosa Kaabaa	Hiika	Kaartaa Irra Kan Jiru
True North	Kallattii meridian irraan gara Geographic North Pole geessu	Sararoota Longitude (meridians)
Magnetic North	Kallattii lilmoo magnetic compass tiin agarsiifamu	Lilmoo magnetic compass
Grid North	Kallattii sararoota grid vertical gara oliitti agarsiisanii	Eastings (sararoota grid vertical)

Yoom akka itti fayyadamtu

Kaartaa dubbisuufi kofa kallattii safaruuf hiikawwan kallattii kaabaa sadan gargar baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Sararoonni gariidii sarara giddugaleessaa tokkicha qofa irratti malee Kaaba Dhugaa hin agarsiisan.

Grade 9 Geography, fuula 202 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 9 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Jiyoograafii kutaa 9 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 8 irraa kaardii 23: Seenaa Ji'ooloojii fi Topoogiraafii Itoophiyaa, Haala Qilleensa Itoophiyaa, Bu'uura Qabeenya Uumamaa Itoophiyaa, Ummata fi Amala Dimoogiraafii Itoophiyaa, Gochaalee Gurguddoo Dinagdee fi Aadaa Itoophiyaa, Walitti Dhufeenya Namaa fi Naannoo Uumamaa Itoophiyaa, Dandeettii fi Mala Qorannoo Jiograafii fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 9 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 9 Geography irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi