Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 10 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 6 irraa kaardii 31: Hammawwan Veektarii, Sochii Ariitii Dhaabbataa, Ilastisitiifi Qaama Jabaa Istaatiiksii Keessatti, Elektiriikii Istaatiikii fi Karentii, Maagneetizimii fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Fiizikii kutaa 10

Fiizikii kutaa 10 Temari irratti kaardii qayyabannaa 31 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

31
Kaardii: 6
Boqonnaawwan: 19
Foormulaa: 3
Gabatee wabii: Grade 10 Physics
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 6 Fulbaana 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda31Foormulaa19Seera6Dogoggora baratame3Gabatee wabii3

Hammawwan Veektarii

Adding Vectors AlgebraicallyDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Vectors lama yookiin isaa ol walitti ida'uun hangi resultant shallaguuf yeroo hojjettu.

Of eeggadhu

Hanga vectors akkuma scalar salphaatti hin ida'in, kan danda'amu yoo vectors lachuu parallel ta'anii kallattii tokko qabaatan qofa.

Grade 10 Physics, fuula 6-27 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Condition for Zero Resultant VectorSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Ida'amni vectors kennamanii zero vector ta'uu danda'uu isaa adda baasuuf.

Of eeggadhu

Vectors lachuu resultant zero kan kennan yoo hangi isaanii qixa ta'ee fi kallattiin isaanii faallaa ta'e qofa dha. Vectors sadii hangi isaanii adda ta'es zero kennuu danda'u.

Grade 10 Physics, fuula 6-27 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Direction of Resultant VectorFoormulaa

\theta = \arctan\left(\frac{R_y}{R_x}\right)

\theta = \arctan\left(\frac{R_y}{R_x}\right)

$\theta$: Kofa kallattii kan resultant vector $\text{degree}$
$R_y$: Kooppooneentii vertical kan resultant vector $\text{unit of } R$
$R_x$: Kooppooneentii horizontal kan resultant vector $\text{unit of } R$

Yoom akka itti fayyadamtu

Kooppooneentii horizontal fi vertical irraa kofa kallattii resultant vector argachuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Gatii kofaa qofa osoo hin taane kallattii akka north of east yookiin south of west ifatti ibsi.

Grade 10 Physics, fuula 6-27 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Resultant of Perpendicular VectorsFoormulaa

R = \sqrt{A^2 + B^2}

R = \sqrt{A^2 + B^2}

$R$: Hangi resultant vector $\text{unit of } A$
$A$: Hangi vector perpendicular duraa $\text{unit of } A$
$B$: Hangi vector perpendicular lammaffaa $\text{unit of } B$

Yoom akka itti fayyadamtu

Vectors lachuu wal irratti kofa 90 yoo uuman hangi resultant vector shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Foormulaan kun kan hojjetu yoo kofni vectors lachan gidduu jiru kofa 90 qofa ta'e dha.

Grade 10 Physics, fuula 6-27 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Vector ResolutionFoormulaa

A_x = A \cos\theta, \quad A_y = A \sin\theta

A_x = A \cos\theta, \quad A_y = A \sin\theta

$A_x$: Kooppooneentii horizontal kan vector A $\text{unit of } A$
$A_y$: Kooppooneentii vertical kan vector A $\text{unit of } A$
$A$: Hangi vector A $\text{unit of } A$
$\theta$: Kofa vector sarara horizontal wajjin uumu $\text{degree}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Vector tokko gara kooppooneentii horizontal fi vertical perpendicular ta'anitti caccabsuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Kofichi sarara horizontal irraa safaramuu isaa mirkaneessi. Sarara vertical irraa yoo safarame cosine fi sine bakka wal jijjiiru.

Grade 10 Physics, fuula 6-27 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sochii Ariitii Dhaabbataa

Deceleration versus Negative AccelerationDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo saffisni hir'atu yookiin sochii kallattii negaatiivii qabu xiinxaltu itti fayyadami.

Of eeggadhu

Deceleration yeroo hunda saffisa xiqqeessa sababiin isaas acceleration kallattii velocity faallaa dha. Negative acceleration garuu kallattii negaatiivii agarsiisa malee yoo velocity'n negaatiivii ta'e saffisa dabaluu danda'a.

Grade 10 Physics, fuula 28-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Displacement under Constant AccelerationFoormulaa

s = v_0 t + \frac{1}{2} a t^2

s = v_0 t + \frac{1}{2} a t^2

$s$: buqqa'iinsa $m$
$v_0$: ariitii jalqabaa $m\,s^{-1}$
$a$: ariitisiisa $m\,s^{-2}$
$t$: turtii yeroo $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo sochii acceleration dhaabbataa qabu keessatti displacement shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Kufaatii bilisaa keessatti acceleration g waliin wal qixa ta'a.

Grade 10 Physics, fuula 28-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Motion Graphs InterpretationGabatee wabiiPosition-time (s-t) · Velocity-time (v-t) · Acceleration-time (a-t)

Gosa Giraafii	Slope	Area Under Curve
Position-time ( $s-t$ )	Velocity	Hiika fiizikaalaa hin qabu
Velocity-time ( $v-t$ )	Acceleration	Displacement
Acceleration-time ( $a-t$ )	Hiika fiizikaalaa hin qabu	Jijjiirama velocity

Yoom akka itti fayyadamtu

Giraafota sochii irraa slope fi area under curve fayyadamuun shallaggiiwwan adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Bal'inni giraafii velocity-time jala jiru displacement kenna malee yeroo hunda total distance hin ta'u.

Grade 10 Physics, fuula 28-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Relative Velocity in One DimensionFoormulaa

v_{AB} = v_A - v_B

v_{AB} = v_A - v_B

$v_{AB}$: ariitii firoominaa A kan B waliin $m\,s^{-1}$
$v_A$: ariitii wanta A $m\,s^{-1}$
$v_B$: ariitii wanta B $m\,s^{-1}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Velocity qaama A kan qaama B irraa mul'atu shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Mallattoon kallattii murteessaadha፤ qaamonni gara walitti yoo deeman tokko poosatiivii kaan negaatiivii ta'a.

Grade 10 Physics, fuula 28-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Velocity under Constant AccelerationFoormulaa

v = v_0 + a t

v = v_0 + a t

$v$: ariitii dhumaa $m\,s^{-1}$
$v_0$: ariitii jalqabaa $m\,s^{-1}$
$a$: ariitisiisa $m\,s^{-2}$
$t$: turtii yeroo $s$

Yoom akka itti fayyadamtu

Sochii acceleration dhaabbataa qabu keessatti velocity xumuraa shallaguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Yeroo saffisni hir'atu mallattoon acceleration kallattii velocity irraa faallaa ta'a.

Grade 10 Physics, fuula 28-59 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Ilastisitiifi Qaama Jabaa Istaatiiksii Keessatti

Ulaagaalee Madaallii DhaabbataaSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaama jabaa madaallii irra jiruufi hin sochoone irratti Force yookiin fageenya hin beekamne shallaguuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Qaamni tokko guututti madaallii dhaabbataa irra kan ta'u yoo net force ziiroo ta'eefi net torque ziiroo ta'e qofaadha.

Grade 10 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Specific GravityFoormulaa

\text{SG} = \frac{\rho}{\rho_{\text{water}}}

\text{SG} = \frac{\rho}{\rho_{\text{water}}}

$\text{SG}$: rukkina firoominaa $\text{dimensionless}$
$\rho$: rukkina wantichaa $\text{kg}\,\text{m}^{-3}$
$\rho_{\text{water}}$: rukkina bishaanii $\text{kg}\,\text{m}^{-3}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Density wanta tokkoo Density bishaanii waliin walbira qabuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Specific gravity reeshiyoo waan taef Unit hin qabu. Osoo hin qoodin dura Density lamaanuu Unit walfakkaataa qabaachuu mirkaneessaa.

Grade 10 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

TorqueFoormulaa

\tau = F_{\perp} r

\tau = F_{\perp} r

$\tau$: Toorkii $\text{N}\,\text{m}$
$\text{F}_{\perp}$: humna daangessaa $\text{N}$
$r$: fageenya utubaa irraa $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dhiibbaa naannessaa Force qabxii wiirtuu irraa fageenya irratti uumamu shallaguuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Fageenyi yeroo hunda qabxii wiirtuu irraa shallagamuu qaba, akkasumas qaamni Force perpendicular ta'e qofatu Torque uuma.

Grade 10 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Young's ModulusFoormulaa

Y = \frac{F L_0}{A \Delta L}

Y = \frac{F L_0}{A \Delta L}

$Y$: Moodulasii Yaangi $\text{N}\,\text{m}^{-2}$
$F$: humna dhiphinaa $\text{N}$
$L_0$: dheerina jalqabaa $\text{m}$
$A$: bal'ina qaxxaamuraa $\text{m}^2$
$\Delta L$: jijjiirama dheerinaa $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dheerina jijjiiramaa, Tensile stress, Tensile strain, yookiin boca jijjiirama meeshaa jabaa daangaa laastikii keessatti shallaguuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yeroo Diameter kennamu, Area shallaguuf pi fi Diameter iskuweerii afuriif qooduu fayyadamaa.

Grade 10 Physics, fuula 60-81 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Elektiriikii Istaatiikii fi Karentii

Seera CoulombFoormulaa

F = k \frac{q_1 q_2}{r^2}

F = k \frac{q_1 q_2}{r^2}

$F$: humna elektiriikii $\text{N}$
$k$: Dhaabbataa Kuulombii $\text{N}\,\text{m}^2/\text{C}^2$
$q_1$: electric charge isa duraa $\text{C}$
$q_2$: electric charge isa lammaffaa $\text{C}$
$r$: fageenya charges gidduu $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Humna electrostatic force point charges lamaan gidduu jiru herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Fageenya jala jiru isquweerii gochuu hin dagatin. Mallattoon negatiivii wal harkisuu agarsiisa.

Grade 10 Physics, fuula 82-131 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Jabina Electric FieldFoormulaa

E = k \frac{q}{r^2}

E = k \frac{q}{r^2}

$E$: cimina dirree elektiriikii $\text{N}/\text{C}$
$k$: Dhaabbataa Kuulombii $\text{N}\,\text{m}^2/\text{C}^2$
$q$: chaarjii elektiriikii madda $\text{C}$
$r$: fageenya charge irraa jiru $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Fageenya murtaa'aa point charge irraa jiru irratti jabina electric field herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Fageenyi r meetiraan safaramee jala irratti isquweerii ta'uu qaba.

Grade 10 Physics, fuula 82-131 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dogoggora Walitti Qabsiisa SafartuuDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sarkiyuutii keessatti current yookiin voltage safaruuf yeroo safartuuwwan walitti qabsiiftu itti fayyadami.

Of eeggadhu

Gonkumaa ammeter cinaatti yookiin voltmeter wal duraa duubaan hin wal qabsiisin. Ammeter cinaatti yoo qabate current hedduu harkisee manca'a, voltmeter wal duraa duubaan yoo qabate immoo resistance guddaa waan qabuuf yaa'a current dhaaba.

Grade 10 Physics, fuula 82-131 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seera OhmFoormulaa

\Delta V = I R

\Delta V = I R

$\Delta V$: garaagarummaa pootensiyaalaa $\text{V}$
$I$: yaatuu elektiriikii $\text{A}$
$R$: ittisa elektiriikii $\Omega$

Yoom akka itti fayyadamtu

Walitti dhufeenya potential difference, electric current fi resistance herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Seerri Ohm kan hojjetu qooddoota Ohmic ta'anii fi haalli akka teempireecharaa dhaabbataa ta'eef qofa.

Grade 10 Physics, fuula 82-131 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Makaa ResistorsGabatee wabiiSeries · Parallel

Walitti qabsiisa	Equivalent resistance	Current	Potential difference
Series	$R_{eq} = R_1 + R_2 + \dots + R_n$	$I = I_1 = I_2 = \dots$	$\Delta V = \Delta V_1 + \Delta V_2 + \dots$
Parallel	$\frac{1}{R_{eq}} = \frac{1}{R_1} + \frac{1}{R_2} + \dots + \frac{1}{R_n}$	$I = I_1 + I_2 + \dots$	$\Delta V = \Delta V_1 = \Delta V_2 = \dots$

Yoom akka itti fayyadamtu

Sarkiyuutii resistors wal duraa duubaan yookiin cinaatti wal qabatan keessatti equivalent resistance, current yookiin voltage herreguuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Resistors cinaatti wal qabataniif, jalqaba 1/R_eq erga shallagdee booda R_eq argachuuf deebii garagalchi.

Grade 10 Physics, fuula 82-131 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Earthing fi qarri sadaffaan paluugii irraaSeeraWayirii live · Wayirii neutral · Wayirii earth · +3

Kutaa sirnichaa	Yeroo hojii idilee	Yeroo rakkoon uumamu
Wayirii live	Karentii gara meeshichaatti fida; lafa wajjin walbira qabamee gara 220 V irra jira.	Yoo qaama sibiilaa tuqe, hanga dhiyeessiin citutti qaamni sun live ta'a.
Wayirii neutral	Karentii sana gara maddaatti deebisa; 0 V dhiyoo ta'ee tura.	Karentii hojii waan baatuuf bakka wayirii earth gonkumaa bu'uu hin danda'u.
Wayirii earth	Karentii tokko illee hin baatu; qaama sibiilaa meeshichaa potentiaalii lafaa irratti qabata.	Fault current dhaaf karaa resistance gadi aanaa qabu gara lafaatti kenna, kanaaf karentiin guddaan ni yaa'a.
Fuuzii yookaan MCB	Wayirii live irratti kaa'ama malee neutral irratti hin kaa'amu.	Fault current guddaan sun fuuzii gubata yookaan MCB kuta; meeshichis dhiyeessii irraa ni cita.
Paluugii qara lama qabu	Meeshaa qaama sibiilaa qabuuf karaa earth tokko illee hin kennu.	Yoo rakkoon uumame qaamni alaa live ta'ee hafuu danda'a. Meeshaan double-insulated qaama pilaastikaa qabu garuu itti yaadamee qara lamaaf hojjetame.
Sookeetii keenyan mana Itoophiyaa keessaa	Kan Awurooppaa qara geengoo qabu, 220 V fi 50 Hz; tuqaan earth yeroo baay'ee kilippii cinaacha sookeetii irra jiruun hojjetama.	Qarawwan roga afurii sadan waraqaa qo'annoo irratti kaafaman kan Biriteen ti; achi irratti qarri earth dheeraa fi furdaa waan ta'eef dursee wal qaba, booda immoo gad dhiisa.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin maaliif meeshaan qaama sibiilaa qabu kan akka firiijii, mitaadii elektiriikii yookaan bishaan ho'isaa wayirii sadaffaa barbaada jedhee gaafatu fayyadami. Wayirriin earth nama meeshicha tuqu eega: fault current dhaaf karaa resistance gadi aanaa qabu waan kennuuf, namni miidhamuun dura fuuziin ni gubata yookaan MCBn ni cita.

Of eeggadhu

Barattoonni wayirii earth fi wayirii neutral waan tokko se'u, sababni isaas lamaanuu 0 V dhiyoo waan safaramaniif; kaan immoo wayirii tokko oolchuuf qara earth kallattiin neutral irratti hidhu. Isaan waan tokko miti. Hojii idilee keessatti neutral karentii hojii guutuu ni baata, earth garuu homaa hin baatu. Kanaaf yoo neutral akka earth tti fayyadamame sun bakka kamittiyyuu ol irratti cite, qaamni sibiilaa meeshichaa mootora keessaan wayirii live wajjin walitti hidhamee 220 V irra ta'a. Walakkaan dogoggora kanaa inni lammaffaan fuuzii neutral irratti kaa'uu dha: fuuziin ni gubata, garuu meeshichi wayirii live wajjin walitti hidhamee waan hafuuf tuquun balaa qaba. Seerichi gabaabaa dha: fuuziin wayirii live irratti kaa'ama, earth qaama sibiilaatti hidhama, neutral immoo karentii gara maddaatti deebisa.

Maagneetizimii

Humna currents waltaraa gidduu jiruSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Shiboowwan currents waltaraa ta'an lama wal harkisuu yookiin wal dhiibuu isaanii murteessuuf seera kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Currents kallattii walfakkaataa qaban wal harkisu, kallattii faallaa qaban immoo wal dhiibu. Kun amala charges elektirikii irraa faallaadha.

Grade 10 Physics, fuula 132-155 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Magnetic field shiboo qajeelaaFoormulaa

B = \frac{\mu_0 I}{2\pi r}

B = \frac{\mu_0 I}{2\pi r}

$B$: cimina dirree maagneetii $\text{T}$
$\mu_0$: dabarsoo bakka duwwaa $\text{T}\,\text{m}\,\text{A}^{-1}$
$I$: yaatuu elektiriikii $\text{A}$
$r$: fageenya raadiyaalii shiboo irraa $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Shiboo qajeelaa electric current dabarsu irraa fageenya r irratti hamma magnetic field herreguuf foormulaa kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Shallaggii dura fageenya r sentimeetira irraa gara meetiratti jijjiiraa.

Grade 10 Physics, fuula 132-155 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Magnetic force shiboo current baatu irra qubatuFoormulaa

F = I l B \sin\theta

F = I l B \sin\theta

$F$: humna maagneetii $\text{N}$
$I$: yaatuu elektiriikii $\text{A}$
$l$: dheerina shiboo dirree keessaa $\text{m}$
$B$: cimina dirree maagneetii $\text{T}$
$\theta$: kofa yaatuu fi dirree maagneetii gidduutti $\text{rad}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Shiboo qajeelaa magnetic field keessatti current dabarsu irratti humna magnetic uumamu herreguuf foormulaa kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Kofli theta kallattii yaa'a current fi sarara magnetic field gidduutti safarama.

Grade 10 Physics, fuula 132-155 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Magnetic force charge socho'u irra qubatuFoormulaa

F = q v B \sin\theta

F = q v B \sin\theta

$F$: humna maagneetii $\text{N}$
$q$: chaarjii $\text{C}$
$v$: saffisa chaarjii $\text{m}\,\text{s}^{-1}$
$B$: cimina dirree maagneetii $\text{T}$
$\theta$: kofa ariitii fi dirree maagneetii gidduutti $\text{rad}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Magnetic force charge magnetic field keessa socho'u irratti dhiibbaa uumu baruuf foormulaa kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Yoo kallattiin soochii charge magnetic field wajjin waltaraa ta'e sin 0 zeeroo waan ta'uuf humni zeeroo ta'a.

Grade 10 Physics, fuula 132-155 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seera quba guddaa harka mirgaa wayirii qajeelaafSeeraFiildiin karaa kamiin wayirii naannawa? · Sararri fiildii bocni isaa maali? · Quba guddaan karentii kam hordofa? · +3

Gaaffii	Maal gochuu	Waan sitti himu
Fiildiin karaa kamiin wayirii naannawa?	Wayirii harka mirgaatiin qabi; quba guddaan kee karaa conventional current yaa'u irra haa ciisu.	Qubni kee kan marfaman karaa fiildiin itti naannawu agarsiisu.
Sararri fiildii bocni isaa maali?	Fuula wayirii sanaan rog-qajeelaa uumu irratti ilaali.	Geengoo cufaa wayirii sana giddu-gala godhatan, hundinuu fuula sana keessa jiran.
Quba guddaan karentii kam hordofa?	Conventional current: madda sanaan alatti terminaalii pozaatiivii irraa gara terminaalii negaatiiviitti kan yaa'u.	Kun yaa'a elektiroonii faallaa dha.
Bakka filatame tokko irratti fiildiin gara kamitti akeeka?	Geengoo tuqaa sana keessa darbu kaasii taanjentii isaa fudhu.	Fiildiin wayirii sanaa fi sarara wayirii irraa gara tuqaa sanaa deemu lamaanuu wajjin rog-qajeelaa uuma.
Fiildiin hangam cimaa dha?	$B = \dfrac{\mu_0 I}{2\pi r}$ fayyadami; $r$ fageenya rog-qajeelaa ekseelii wayirii irraa yoo ta'u, $\mu_0 = 4\pi \times 10^{-7}\,\text{T}\cdot\text{m/A}$ dha.	Karentiin dachaa lama yoo ta'e fiildiin dachaa lama ta'a. Fageenyi dachaa lama yoo ta'e fiildiin walakkaa ta'a.
Foormulaan sun yoom hojjechuu dhiisa?	Utuu itti hin fayyadamin dura boca kondaakteraa ilaali.	Foormulaan kun wayirii qajeelaa dheeraaf qofa. Luuppiin geengoo fi soleenooyidiin tokkoon tokkoon isaanii foormulaa mataa isaanii qabu.

Yoom akka itti fayyadamtu

Fiildiin maagneetii karaa kamiin wayirii qajeelaa karentii baatu tokko akka naannawu beekuuf fayyadami. Wayirii sana harka mirgaatiin qabi; quba guddaa kee karaa conventional current yaa'u irra ciibsi. Qubni marfaman karaa fiildiin itti naannawu agarsiisu.

Of eeggadhu

Dogoggorri baay'inaan mul'atu seericha faallaatti fayyadamuu dha, jechuunis qubaan wayirii marsanii quba guddaa naanneessuu. Kun deebii hunda ni faallessa. Quba guddaan karaa conventional current yaa'u wayirii irra ciisa; kan naannawan qubaa dha. Kiyyoon lammaffaan fageenya dha. Fiildiin akka 1/r hir'ata, kanaaf tuqaan dachaa lama fagaate fiildii walakkaa argata malee tokko afraffaa hin argatu; barataan amala garagalcha iskuweerii seera Coulomb irraa fide yeroo hunda ni dogoggora.

Domeenii maagneetii fi maaliif pooliiwwan wal harkisan yookaan wal dhiibanSeeraCirracha sibiilaa qulqulluu tokko · Sibiilli sun yeroo magnetize ta'u · Maagneetii saturated ta'e · +4

Haala	Domeeniiwwan maal hojjetu	Waan ati argitu
Cirracha sibiilaa qulqulluu tokko	Domeeniiwwan karaa adda addaatti waan akeekaniif bu'aan isaanii wal haqa.	Meeshichi alaan maagneetummaa tokko illee hin agarsiisu.
Sibiilli sun yeroo magnetize ta'u	Domeeniiwwan duraanuu karaa sirriitti akeekan ni guddatu; kaan immoo garagalanii isaanitti dabalamu.	Bu'aan isaanii walitti ida'amee meeshichi maagneetii cimaa ta'a.
Maagneetii saturated ta'e	Domeeniiwwan hundinuu duraan tarreeffamaniiru.	Maagneetichi sanaa ol cimuu hin danda'u.
Maagneetii akka malee ho'e, tumame yookaan kufe	Domeeniiwwan tarree isaanii keessaa ba'u.	Maagneetichi humna isaa dhaba.
Mismaara sibiilaa poolii tokkotti dhiyeeffame	Maagneetiin dhihoo jiru dursee domeeniiwwan mismaarichaa tarreessa.	Mismaarichi poolii lamaan isaatiinuu ni harkifama; kanaaf harkifamuun qofti waa hin mirkaneessu.
Maagneetiiwwan lama walitti dhiyaatan	Maagneetiin tokkoon tokkoon isaanii fiildii domeeniiwwan tarreeffaman kan biraa uuman keessa jira.	Pooliiwwan wal fakkaatan wal dhiibu; kanneen adda ta'an immoo wal harkisu.
Maagneetii lamatti caccabe	Tokkoon tokkoon caccabaa domeeniiwwan tarreeffaman ofii isaa qaba.	Tokkoon tokkoon caccabaa poolii kaabaa fi poolii kibbaa qaba.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin akkamitti cirrachi sibiilaa maagneetii ta'a, maagneetiin maaliif humna isaa dhaba, yookaan wantoonni lamaan wal harkisu moo wal dhiibu jedhee gaafatu fayyadami. Domeeniiwwan fiildiin maagneetii dhaabbataa eessaa akka dhufe himu; harkisuun yookaan dhiibuun immoo maagneetiin tokko fiildii isa kaanii keessa waan jiruuf.

Of eeggadhu

Harkifamuun qofti wanti tokko maagneetii ta'uu isaa hin mirkaneessu. Maagneetiin ulee sibiilaa hin magnetize ta'in poolii lamaan isaatiinuu ni harkisa, sababiin isaas dursee domeeniiwwan ulee sanaa waan tarreessuuf. Wantoonni lamaanuu maagneetii ta'uu isaanii kan mirkaneessu wal dhiibuu qofa. Kiyyoon walfakkaataan kompaasii illee ni qabata: pooliin maagneetii Kaaba jeeyoograafii bira jiru poolii kibbaa maagneetii ti, fiixeen kaabaa lilmoo sanaa gara isaatti kan garagalu sababa kanaafi.

Boqonnaa 6

Ida'ama Halluuwwan IbsaaGabatee wabiiRed · Blue

Halluu Bu'uuraa 1	Halluu Bu'uuraa 2	Halluu Sadarkaa Lammaffaa
Red	Green	Yellow
Red	Blue	Magenta
Blue	Green	Cyan

Yoom akka itti fayyadamtu

Halluuwwan bu'uuraa ibsaa walitti makuun halluu sadarkaa lammaffaa argamu murteessuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Ida'amni halluu kan hojjetu carallaa ibsaaf malee qalama walitti makuuf miti.

Grade 10 Physics, fuula 156 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hisaaba LeensiiFoormulaa

\frac{1}{v} - \frac{1}{u} = \frac{1}{f}

\frac{1}{v} - \frac{1}{u} = \frac{1}{f}

$v$: Fageenya fakkii $\text{m}$
$u$: Fageenya wantaa $\text{m}$
$f$: Dheerina fokasii $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Leensiiwwan qalloo keessatti fageenya wantaa, fageenya fakkii ykn dheerina fokasii barbaaduuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Hisaabni leensii foormulaa daa'witii irraa adda ta'ee mallattoo hir'isuu 1/u dura qaba.

Grade 10 Physics, fuula 156 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hisaaba Daa'witiiFoormulaa

\frac{1}{v} + \frac{1}{u} = \frac{1}{f}

\frac{1}{v} + \frac{1}{u} = \frac{1}{f}

$v$: Fageenya fakkii $\text{m}$
$u$: Fageenya wantaa $\text{m}$
$f$: Dheerina fokasii $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Daa'witiiwwan geengoo keessatti bakka fakkii, bakka wantaa ykn dheerina fokasii shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Dheerinni fokasii daa'witii konkeeviif poosatiivii yoo ta'u, konveeksiif immoo negaatiiviidha.

Grade 10 Physics, fuula 156 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Humna LeensiiFoormulaa

P = \frac{1}{f}

P = \frac{1}{f}

$P$: Humna leensii $\text{D}$
$f$: Dheerina fokasii $\text{m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Dheerina fokasii irraa humna leensii shallaguuf ykn leensii hanqina arguu sirreessu murteessuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Humna diyaoptariin argachuuf dheerinni fokasii gara meetiraatti jijjiiramuu qaba.

Grade 10 Physics, fuula 156 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seera Cabaa SnellFoormulaa

n_1 \sin\theta_1 = n_2 \sin\theta_2

n_1 \sin\theta_1 = n_2 \sin\theta_2

$n_1$: Indeeksii cabaa dhangala'aa tokkoffaa $1$
$\theta_1$: Kofa kuftii $^\circ$
$n_2$: Indeeksii cabaa dhangala'aa lammaffaa $1$
$\theta_2$: Kofa cabaa $^\circ$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo ibsi dhangala'aa tokko irraa gara kaaniitti darbu kofoota ykn indeeksii cabaa shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Kofoonni safaramuu kan qaban sarara noormaalii irraa malee fuula qaxxaamuraa irraa miti.

Grade 10 Physics, fuula 156 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 10 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Fiizikii kutaa 10 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 6 irraa kaardii 31: Hammawwan Veektarii, Sochii Ariitii Dhaabbataa, Ilastisitiifi Qaama Jabaa Istaatiiksii Keessatti, Elektiriikii Istaatiikii fi Karentii, Maagneetizimii fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 Physics irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi