Kaardiiwwan Baayoloojii kutaa 10 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 6 irraa kaardii 28: Dameewwan Baayoloojii, Biqiltoota, Molakiyuulota Baayookemikaalaa, Qoodama Seelii, Baayoloojii Namaa fi Wal-qunnamtii Ikoloojikaalaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 Biology irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Baayoloojii kutaa 10

Baayoloojii kutaa 10 Temari irratti kaardii qayyabannaa 28 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

28
Kaardii: 6
Boqonnaawwan: 19
Gabatee wabii: Grade 10 Biology
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 6 Fulbaana 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda28Gabatee wabii19Seera4Dogoggora baratame4Mala1

Dameewwan Baayoloojii

Argannoowwan Seena-qabeeyyii Xiin-hawaaGabatee wabiiAntonie van Leeuwenhoek · Carl Linnaeus · Gregor Mendel · +4

Saayintistii	Argannoo Ijoo
Antonie van Leeuwenhoek	Lens microscopy fooyyeseera, bacteria fi cell vacuole argateera
Carl Linnaeus	Classification hierarchy fi binomial naming system
Gregor Mendel	Laws of inheritance, yaadrimee dominant fi recessive gene
Louis Pasteur	Germ theory, pasteurization, akkasumas vaccines rabies fi anthrax
Robert Koch	Causative agents kanneen tuberculosis, cholera, fi anthrax argateera
Watson and Crick	Double helix model kan DNA structure
Wilmut and Campbell	Karaa nuclear transfer mammal isa jalqabaa, Dolly the sheep, clone godhaniiru

Yoom akka itti fayyadamtu

Argannoowwan, yaad-hiddama, fi kalaqoota xiin-hawaa saayintistoota isaanii waliin walitti firoomsuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Paasteer tiyoorii jeermii fi talaallii dhibee saree maraatuu uume, Koch immoo baakteeriyaa dhibee tiibii, koleeraa fi raammoo loonii fidan adda baase.

Grade 10 Biology, fuula 1-16 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hayyoota Xiin-hawaa Itoophiyaa fi Argannoowwan IsaaniiGabatee wabiiProf. Yalemtsehay Mekonnen · Dr. Aklilu Lemma · Prof. Gebissa Ejeta

Saayintistii	Gumaacha Ijoo
Prof. Yalemtsehay Mekonnen	Pesticide hazard assessment fi medicinal properties biqiltoota akka Moringa stenopetala qoratan
Dr. Aklilu Lemma	Ija Endod (Phytolacca dodecandra) akka molluscicide gatii rakasaa schistosomiasis snails to'atuutti argatan
Prof. Gebissa Ejeta	hybrid sorghum kan drought-tolerant fi Striga-resistant ta'e sanyii baasan, badhaasa 2009 World Food Prize badhaafaman

Yoom akka itti fayyadamtu

Gumaacha saayintistoonni Itoophiyaa fayyaa, qonna, fi qoricha irratti taasisan yeroo deebistu fayyadami.

Of eeggadhu

Dr. Akliiluu Lammaa Handooddeen qocaa bishaanii ajjeesuuf malee qoricha kallattiin namaaf kennamu ta'uu isaa hin yaadiin.

Grade 10 Biology, fuula 1-16 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dameewwan Xiin-hawaa Caasaa fi Adeemsarratti Hundaa'anGabatee wabiiMorphology · Anatomy · Histology · +5

Damee Xiqqaa	Xiyyeeffannoo Qorannoo
Morphology	Bocaafi caasaa alaa orgaanizimootaa
Anatomy	Caasaa qaama keessaa kan tarsaasuun (dissection) mul'atu
Histology	Caasaa maayikirooskoopawaa tiishuuwwanii (tissues)
Cytology	Caasaafi dalagaa seelotaa
Physiology	Adeemsaalee jireenyaa idilee fi dalagaalee orgaanotaa (organs)
Embryology	Guddina zaayigootii (zygote) irraa gara embiriyoo (embryo) guututti taasifamu
Taxonomy	Orgaanizimoota adda baasuu, moggaasuu fi ramaduu
Paleontology	Foosiliiwwanii fi orgaanizimoota bara durii

Yoom akka itti fayyadamtu

Dameewwan xiin-hawaa caasaalee ykn adeemsa lubbuu qoratan irratti hundaa'anii adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Saayitooloojii (qorannoo seelii) hiistooloojii (qorannoo tiishuu) ykn anaatoomii (qorannoo qaamaa kutaalee baqaqsuun mul'atan) waliin wal hin makiin.

Grade 10 Biology, fuula 1-16 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Biqiltoota

Gahee Ooksiniin Tirooppizimii Keessatti QabuSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Guddinni jirmaafi hidda biqiltootaa ifa kallattii tokkoofi harkisa lafaatiif deebii akkamii akka kennan ibsuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Hangi ooksinii guddina jirmaa saffisiisu sun hiddi akka hin dheerannee dhorka.

Grade 10 Biology, fuula 17-49 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Caasaa Sanyii Dicot fi MonocotGabatee wabiiCotyledons · Caasaa cotyledon · Endosperm · +1

Amala	Sanyii Dicot	Sanyii Monocot
Cotyledons	Cotyledons lama qaba	Cotyledon tokko qofa qaba
Caasaa cotyledon	Foon qabeessa fi nyaata kan kuusu	Haphii fi meeshaalee nyaataa kan hin qabne
Endosperm	Hin qabu	Guddaa fi sirriitti kan dagaage
Guddina root	Primary root'n lateral roots baasa	Primary root'n fibrous roots'n bakka bu'ama

Yoom akka itti fayyadamtu

Caasaalee qaamaafi bakka kuusaa nyaataa sanyiiwwan biqiltoota habaqaaf walbira qabuuf gargaara.

Of eeggadhu

Sanyiin Monocot soorata endosparmii keessatti kan kuusan yoo ta'u, sanyiin dicot immoo kotileedonii furdaa lamaan keessatti kuusu.

Grade 10 Biology, fuula 17-49 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Yaalii Qola Jirmaa Muruu fi Du'a BiqiltootaaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Miidhaa qola jirmaa naanneffanii muruun biqiltuu irraan geessisu tartiibaan tilmaamuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Qola muruun filooyeemii qofa balleysa. Zaayileemiin waan jiruuf bishaan ol dhufullee sooranni gadi hin dabarre waan ta'eef hiddi dura du'a.

Grade 10 Biology, fuula 17-49 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaalee fi Bakkeewwan FootosinteesisiGabatee wabiiLight reaction · Dark reaction

Sadarkaa	Bakka Kilooroopilaastii	Galteewwan	Bu'aawwan
Light reaction	Granum	Sunlight, $H_2O$	$O_2$ , ATP, $H^+$
Dark reaction	Stroma	$CO_2$ , ATP, $H^+$	Glucose

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaalee footosinteesisii fi bakkeewwan isaan kilooroopilaastii keessatti itti gaggeeffaman adda baasuuf gargaara.

Of eeggadhu

Oksijiiniin kan uumamu giraanamii keessatti fotolayisii bishaaniitiin yeroo ifaati malee dhiheessii kaarboon daayoksaayidii irraa miti.

Grade 10 Biology, fuula 17-49 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tishuuwwan Geejjiba BiqiltootaaGabatee wabiiHaala cell · Wantoota geejjibaman · Kallattii yaa'aa · +1

Amala	Zaayileemii	Filooyeemii
Haala cell	Celloota du'an kanneen dhedheeroo	Celloota lubbuu qaban
Wantoota geejjibaman	Bishaan fi albuudota bulbulaman	Nyaata organic oomishame
Kallattii yaa'aa	Root irraa gara baalatti ol	Sources fi sinks gidduutti kallattii lachuu
Mechanism sochooftuu	Transpiration pull	Translocation

Yoom akka itti fayyadamtu

Ujummoolee dabrarsituu, wantoota geejjibamaniifi tooftaalee geejjibaa biqiltoota keessatti walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Zaayileemiin bishaan gara oliitti qofa harkisa tiraanispiireeshiniin kan daddabarsu yoo ta'u, filooyeemiin immoo lubbu qabeeyyiin nyaata kallattii lamaaniinuu geejjiba.

Grade 10 Biology, fuula 17-49 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Wantoota saffisa photosynthesis daangessanSeeraLight intensity · Carbon dioxide concentration · Temperature · +2

Wanti	Yeroo dabaltu maaltu ta'a	Kun maal si barsiisa
Light intensity	Ifni yeroo dabalu saffisni ni dabala, ergasii diriiraa ta'ee hafa.	Kutaan ol ka'aan ifni daangessaa ta'uu agarsiisa. Kutaan diriiraan immoo wanti biraa bakka isaa fudhachuu agarsiisa.
Carbon dioxide concentration	Saffisni ni dabala, ergasii akkuma sarara ifaa diriiraa ta'a.	Qilleensi carbon dioxide 0.04% qofa waan qabuuf, aduu cimaa keessatti irra caalaa daangessaan kanuma.
Temperature	Saffisni sadarkaa ol'aanaatti ol ba'a, sanaa olitti immoo saffisaan gadi bu'a. Biqiltoota qonnaa beekamoof sadarkaan ol'aanaan tilmaamaan 25 °C hanga 35 °C gidduu jira.	Gadi bu'uun sun ho'i enzyme balleessuu isaati. Naannoo 0 °C saffisni zeeroo dhihaata.
Water	Biqiltuun bishaan hanqate ni suuta'a, garuu bishaan inni fudhatu keessaa xiqqoon qofti walnyaatinsa keessatti hojiirra oola.	Biqiltuun bishaan kuusuuf stomata isaa cufa, stomatni cufamanis dhiheessii carbon dioxide kuta.
Chlorophyll	Hangi buqqee magariisa fayyaa qabu yoo xiqqaate saffisnis ni gadi bu'a.	Ifni kan qabamu chlorophyll'iini, kanaafuu dhukkubni baalaa yookaan hanqinni magnesium akkuma gaaddisaa saffisicha gadi buusa.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin saffisni photosynthesis maaliif dabaluu dhaabe, yookaan biqiltuun caalaatti akka oomishuuf maal jijjiiruu qabna jedhu dhufu itti fayyadami. Saffisicha kan murteessu haala hunda caalaa xiqqaate waan ta'eef, inni sun hanga dabalutti kan biraa dabaluun homaa hin jijjiiru.

Of eeggadhu

Asitti dogoggorri lama qabxii nama dhabsiisa. Sararri ho'aa akka sarara ifaa miti. Sadarkaa ol'aanaa gahee ergasii saffisaan gadi bu'a, sababni isaas ho'i enzyme balleessa. Lammaffaa, yeroo sararri ifaa diriiraa ta'u deebiin biqiltuun amma ifa gahaa qaba kan jedhu miti. Wanta bakka isaa fudhate moggaasi: hammi carbon dioxide yookaan ho'i saffisicha gadi qabee jira, ifa dabaluunis sochoosuu hin danda'u.

Qorannoo starch: baallii ifa akka barbaadu agarsiisuuMala1. Starch balleessuu · 2. Haguuguu · 3. Ifa kennuu · +4

Tarkaanfii	Maal goota	Maaliif barbaachisa
1. Starch balleessuu	Biqiltuu sana sa'aatii 24 hanga 48 dukkana guutuu keessa tursi, ergasii baala tokko iodine'iin qoradhuu starch akka hin hafne mirkaneessi.	Starch qorannoo dura kuufame baala guutuu gurraacha cuquliisa waan taasisuuf bu'aan sun homaa hin mirkaneessu.
2. Haguuguu	Kutaa baala tokkoo waraqaa gurraacha yookaan aluminium foil'iin fuula lamaan irraa haguugii hidhi, kutaa hafe immoo banaa dhiisi.	Fuula gubbaa qofa yoo haguugde ifni gadiin waan seenuuf kutaan haguugame sunis starch hojjeta.
3. Ifa kennuu	Biqiltuu sana sa'aatii 4 hanga 6 tilmaamaan aduu cimaa keessa dhaabi.	Photosynthesis yeroo kana qofa hojjechuu waan danda'uuf starch ati argattu amma hojjetame.
4. Bishaan keessatti danfisuu	Baala sana muri, daqiiqaa tokko tilmaamaan bishaan keessatti danfisi.	Seelota ni ajjeesa, walnyaatinsa ni dhaaba, haguuggii seelaas akka dhangala'aan keessa darbu taasisa.
5. Ethanol keessatti danfisuu	Ethanol sana bishaan ho'aa keessa dhaabii, baalli sun hanga halluu dhabutti keessatti danfisi.	Ethanol chlorophyll ni baqsa. Salphaatti waan qabatuuf gonkumaa ibidda irratti kallattiidhaan hin ho'ifamu.
6. Iodine itti naquu	Baala halluu dhabe sana akka laafuuf bishaan ho'aa keessa cuuphi, xaabboo adii irra diriirsii iodine'iin haguugi.	Bishaan ho'aan baala cabaa sana diriirsa, iodine immoo qorannoo starch'iiti.
7. Bu'aa dubbisuu	Kutaan hin haguugamne gurraacha cuquliisa ta'a. Kutaan haguugame immoo halluu keelloo magaala iodine sanaa qabatee hafa.	Starch bakka ifni gaheetti qofa waan hojjetameef photosynthesis'iif ifni barbaachisaa dha.

Yoom akka itti fayyadamtu

Qorannoo photosynthesis'iif ifni akka barbaachisu agarsiisuuf godhamuuf, akkasumas gaaffii tarkaanfiin tokkoon tokkoon isaa maaliif akka hojjetamu gaafatuuf itti fayyadami. Kutaan baala sanaa kan haguugame to'annoo dha. Biqiltuu, bishaan, carbon dioxide fi ho'a wal fakkaataa waan qooddatuuf wanti garaagarummaa qabu ifa qofa.

Of eeggadhu

Barattoonni biqiltuu dukkana keessa turuu sana dhiisanii kallattiidhaan aduutti baasu. Ergasii kutaan haguugamee fi kan hin haguugamin lachuu gurraacha cuquliisa ta'u, sababni isaas starch sun qorannoon dura baala keessa ture, barataanis ifni hin barbaachisu jedhee barreessa. Dogoggorri biraa kan baay'inaan mul'atu baala magariisa kallattiidhaan iodine keessa cuuphuu dha. Chlorophyll waan keessa jiruuf jijjiiramni halluu tokko iyyuu hin mul'atu.

Molakiyuulota Baayookemikaalaa

Qormaata Soorataa BaayookeemikaalaaGabatee wabiiReducing sugars · Starch · Proteins · +1

Soorata Qoratamu	Qormaata ykn Rii'eejantii	Firii Poosatiivii
Reducing sugars	Benedict's reagent + ho'a	Precipitate diimaa birikii
Starch	Iodine solution	Halluu cuquliisa-gurraacha
Proteins	Biuret reagent	Halluu mauve yookiin purple
Aromatic amino acids	Xanthoproteic test (concentrated $\text{HNO}_3$ + $\text{NaOH}$ )	Halluu keelloo gara burtukaanaatti

Yoom akka itti fayyadamtu

Adeemsa laaboraatorii fi jijjiirama halluu maakiroomoleekiyuloota baayoloojiitiif fayyadami.

Of eeggadhu

Qormaatni Benedict halluu diimaa-bilaakeetii fiduuf bishaan hoo'aa keessatti hoo'isuu barbaada, garuu qormaatni Aayodiinii fi Biuret hoo'a kutaa keessatti raawwatamu.

Grade 10 Biology, fuula 50-80 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Daayisaakaraayidoota BeekamooGabatee wabiiMaltose · Lactose · Sucrose

Daayisaakaraayidii	Qabiyyee Monomarii	Madda Guddaa ykn Gahee
Maltose	$\text{Glucose} + \text{Glucose}$	Sukkaara malt, bu'aa digestion starch
Lactose	$\text{Glucose} + \text{Galactose}$	Sukkaara aannanii (milk sugar)
Sucrose	$\text{Glucose} + \text{Fructose}$	Biqiltoota keessatti transport sugar, table sugar

Yoom akka itti fayyadamtu

Makaa heksoosii daayisaakaraayidoota beekamoo uuman yaadachuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Daayisaakaraayidoonni sadanuu gulukoosii qabu. Monomariin lammaffaan garuu adda: maaltoosii keessatti gulukoosii, laaktoosii keessatti galaaktoosii, sukroosii keessatti firaaktoosiidha.

Grade 10 Biology, fuula 50-80 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waldorgommii DNA fi RNAGabatee wabiiPentose sugar · Nitrogenous bases · Baay'ina strands · +1

Amala	DNA	RNA
Pentose sugar	Deoxyribose	Ribose
Nitrogenous bases	A, T, C, G	A, U, C, G
Baay'ina strands	Double-stranded	Single-stranded
Stability (Tasgabbii)	Baay'ee stable kan ta'e	Gadi aanaa stable kan ta'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Garaagarummaa caasaa fi hojii asiidota niwukilayikii lamaan gidduu jiru adda baasuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Taayimiiniin DNA keessatti qofa argama, Yuuraasiiliin immoo RNA keessatti qofa argama. Di'oksiraayiboosiin raayiboosii irraa oksijiinii tokkoon xiqqaata.

Grade 10 Biology, fuula 50-80 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Baayoomoleekiyuloota Orgaanikii GurguddooGabatee wabiiProteins · Lipids · Carbohydrates · +1

Baayoomoleekiyulii	Elementoota Ijaaran	Monomarii
Proteins	C, H, O, N	Amino acids
Lipids	C, H, O	Glycerol, fatty acids
Carbohydrates	C, H, O	Monosaccharides
Nucleic acids	C, H, O, N, P	Nucleotides

Yoom akka itti fayyadamtu

Elementoota ijaaranii fi unkaalee bu'uuraa maakiroomoleekiyuloota orgaanikii adda baasuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Liipidootni gilisaroolii fi faatii asiidii irraa ijaaramus akka poolimaroota sirriitti sanyiin monomarii walitti hin fufani.

Grade 10 Biology, fuula 50-80 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dogoggora Amala Ridiyuusii SukroosiiDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Bu'aa qormaata Benedict saamuda kaarboohayidireetii adda addaatiif yeroo tilmaamtu fayyadami.

Of eeggadhu

Sukroosiin daayisaakaraayidii ridiyuusii hin taane waan ta'eef, akka gulukoosii, maaltoosii fi laaktoosii osoo hin taane kallattiin firii qormaata Benedict negaatiivii (cuquliisa) kenna.

Grade 10 Biology, fuula 50-80 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qoodama Seelii

Addaan Bahinsa Kiroomozoomii Meiosis I fi Meiosis II KeessattiDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa Anaphase I fi Anaphase II keessatti maaltu akka addaan bahu adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Anaphase I keessatti homologous chromosomes qofatu addaan baha, sister chromatids garuu centromere irratti walitti hidhamanii hafu. Sister chromatids kan addaan bahan Anaphase II keessatti qofa.

Grade 10 Biology, fuula 81-93 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waldorgomsiisa Mitosis fi MeiosisGabatee wabiiBakka qoodamaa · Baay'ina qoodamaa · Daughter cells uumaman · +2

Amala	Mitosis	Meiosis
Bakka qoodamaa	Seelota somatic (qaamaa)	Qaamolee wal-hormaataa (testes, ovaries)
Baay'ina qoodamaa	Qoodama nuclear 1	Qoodama nuclear 2
Daughter cells uumaman	Seelota genetically walfakkaatan 2	Gametes genetically garaagara ta'an 4
Lakkoofsa chromosome	$2n \to 2n$ (Diploid)	$2n \to n$ (Haploid)
Hojii ijoo	Guddina, suphaa tissue, bakka buusuu	Gametogenesis (oomisha gamete)

Yoom akka itti fayyadamtu

Gosa qoodinsa niwukilasii lamaan fi faayidaa isaanii walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Mitosis lakkoofsa kiroomozoomii ( $2n$ ) osoo hin jijjiirin yommuu eegu, Meiosis garuu qoodinsa walitti aanu lamaan gara walakkaatti ( $2n \to n$ ) hir'isa.

Grade 10 Biology, fuula 81-93 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sadarkaalee InterphaseGabatee wabiiG1 Phase (First Gap) · S Phase (Synthesis) · G2 Phase (Second Gap)

Sadarkaa Interphase	Taateewwan Seelii Ijoo
G1 Phase (First Gap)	Sochii metabolic activity, guddina cell, kuufama ijaartoota DNA fi energy
S Phase (Synthesis)	DNA replication fi chromosome duplication
G2 Phase (Second Gap)	Energy bakka buusuu, protein synthesis, organelle duplication fi qophii division

Yoom akka itti fayyadamtu

Qoodinsa seeliin dura taateewwan qophii raawwataman adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Koppiin DNA kan gaggeeffamu sadarkaa S qofa keessatti, matumaa G1 yookiin G2 keessatti miti.

Grade 10 Biology, fuula 81-93 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Baayoloojii Namaa

Sirna Garee Dhiigaa ABOGabatee wabiiGroup A · Group B · Group AB · +1

Garee Dhiigaa	Antiijiinii RBC irra jiru	Faallaa Dhiigaa (Antibody) Pilaazmaa keessaa	Irraa Fudhachuu Danda'a
Group A	A	Anti-B	A, O
Group B	B	Anti-A	B, O
Group AB	A fi B	Homaa	A, B, AB, O
Group O	Homaa	Anti-A fi Anti-B	O

Yoom akka itti fayyadamtu

Makaa antiijiinii, faallaa dhiigaafi walsimannaa dhiiga kennuu murteessuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Gariin O antiijiinii waan hin qabneef hundaaf kennaa dha, gariin AB immoo faallaa dhiigaa waan hin qabneef hundarraa fudhataa dha.

Grade 10 Biology, fuula 94-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Inzaayimoota Bullaa'insa Nyaataafi HojiisaaniiGabatee wabiiSalivary amylase (ptyalin) · Pepsin · Pancreatic amylase · +4

Inzaayimii	Madda / Qaama	Wal-nyaatinsa Bullaa'insaa	pH Mijataa
Salivary amylase (ptyalin)	Xannachoota tursaa (Salivary glands)	Starch + H2O -> Maltose	pH 7
Pepsin	Gastric glands (garaacha)	Protein + H2O -> Polypeptides	pH 1 hanga 3
Pancreatic amylase	Pankiraasii (Pancreas)	Starch + H2O -> Maltose	pH 7 hanga 8
Trypsin	Pankiraasii (Pancreas)	Protein + H2O -> Peptides	pH 7 hanga 8
Pancreatic lipase	Pankiraasii (Pancreas)	Fat + H2O -> Glycerol + Fatty acids	pH 7 hanga 8
Erepsin	Pancreas fi mar'ummaan xiqqaa (small intestine)	Peptides + H2O -> Amino acids	pH 7 hanga 8
Maltase	Mar'ummaan xiqqaa (Small intestine)	Maltose + H2O -> Glucose	pH 7 hanga 8

Yoom akka itti fayyadamtu

Nyaanni tokko eessatti akka bullaa'uufi pH barbaachisu adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Dhangala'aan hadhoo (bile) inzaayimii hin qabu, bal'ina fuulaa dabaluuf cooma qofa bittimsa.

Grade 10 Biology, fuula 94-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kutaalee Seelii DhiigaaGabatee wabiiErythrocytes (RBC) · Leukocytes (WBC) · Platelets (thrombocytes)

Gosa Seelii	Baay'ina Isaanii	Turtii Lubbuu	Hojii Guddaa
Erythrocytes (RBC)	5 hanga 6 million mm3 tokkotti	Guyyoota 120	oxygen geejjibsuu fi CO2 geejjibsuuf gargaaruu
Leukocytes (WBC)	5000 hanga 10000 mm3 tokkotti	Sa'aatii 18 hanga 36 (gariin hanga waggaa 1)	Ittisa fi immunity
Platelets (thrombocytes)	250000 hanga 400000 mm3 tokkotti	Guyyoota 9 hanga 10	Dhiiga itichuu (blood clotting)

Yoom akka itti fayyadamtu

Baay'ina, umrii, fi gahee seelota dhiigaa walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Seelonni dhiiga diimaa heemoogilobiinii baachuuf niwukilasii hin qaban, piilaatleetoonni immoo caccabaa seeliiti malee seelii guutuu miti.

Grade 10 Biology, fuula 94-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Vaalvota Onneefi Yaatuu DhiigaaGabatee wabiiTricuspid valve (Right AV) · Bicuspid valve (Left AV, Mitral) · Pulmonary semilunar valve · +1

Vaalvii	Bakka Argamaa	Gara Eessatti Akka Hin Deebine Dhowwa
Tricuspid valve (Right AV)	Right atrium fi right ventricle gidduutti	Right atrium
Bicuspid valve (Left AV, Mitral)	Left atrium fi left ventricle gidduutti	Left atrium
Pulmonary semilunar valve	Right ventricle fi pulmonary artery gidduutti	Right ventricle
Aortic semilunar valve	Left ventricle fi aorta gidduutti	Left ventricle

Yoom akka itti fayyadamtu

Bakka vaalvotaafi akkaataa isaan yaa'a dhiigaa kallattii tokkoon eegan baruuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Vaalviin tiraayikaaspiidii cinaa mirga onneetti argama, baayikaaspiidiin (mitral) immoo cinaa bitaatti argama.

Grade 10 Biology, fuula 94-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Foormulaa Ilkaan NamaaGabatee wabiiPermanent teeth ga'eessotaa · Milk (deciduous) teeth daa'immanii

Gosa Ilkaanii	Foormulaa Ilkaanii	Ida'ama Ilkaanii
Permanent teeth ga'eessotaa	$(2123 / 2123) \times 2$	$32$
Milk (deciduous) teeth daa'immanii	$(2102 / 2102) \times 2$	$20$

Yoom akka itti fayyadamtu

Baay'inaafi gosa ilkaan ga'eessotaafi daa'immanii shallaguuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Foormulaan ilkaanii kan agarsiisu cinaa tokko qofa waan ta'eef, ida'ama isaa 2n baay'isuun barbaachisaadha.

Grade 10 Biology, fuula 94-152 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kutaalee nephron fi hojii tokkoon tokkoon isaaniiGabatee wabiiGlomerulus · Bowman's capsule · Afferent arteriole · +6

Kutaa	Hojii isaa	Dhiiga moo filtrate
Glomerulus	Hidhaa ujummoolee dhiigaa xixiqqoo kan dhiigni dhiibbaadhaan itti calalamu. Bishaan, glucose, amino acid, soogiddaa fi urea gara alaatti dhiibamu. Seelonni dhiigaa fi proteinonni plasma guguddaa waan ta'aniif hin ba'an.	Blood
Bowman's capsule	Xoofoo glomerulus marsee jiru. Filtrate qabatee gara ujummootti dabarsa, kanaafuu karaa filtrate irratti dhaabbata jalqabaati.	Filtrate
Afferent arteriole	Dhiiga gara glomerulus galcha. Efferent arteriole irra bal'aa dha, garaagarummaan kunis dhiibbicha sadarkaa calaluuf ga'u irratti qabee tura.	Blood
Efferent arteriole	Dhiiga glomerulus keessaa baasa, ergasii gara saphaphuu peritubular capillary kan ujummoo marsee jiruutti qoodama.	Blood
Proximal convoluted tubule	Bakka deebi'ee fudhatamuun irra caalaan itti raawwatamu. Haala idileetiin glucose fi amino acid guutumaan guutuutti deebifamu, ion fi bishaan irra caalaanis akkasuma. Qorichi, summii fi ammonia immoo asitti gara filtrate'tti gadi lakkifamu.	Filtrate
Loop of Henle	Fakkeenya lilmoo rifeensaa kan gara medulla gadi bu'u. Bishaan harka gadi bu'u irraa ba'a. Ion sodium fi chloride immoo harka ol ba'u kan bishaan hin dabarsine irraa ba'u, kanaafuu filtrate ni tolfama, medullan naannoo isaas soogidda ta'a.	Filtrate
Distal convoluted tubule	Sirreeffama xumuraa. Ion potassium fi hydrogen gara filtrate'tti gadi lakkifamu, ion sodium, chloride fi hydrogen carbonate immoo deebifamanii fudhatamu, kanaanis pH dhiigaa fi madaalliin soogiddaa ni eegama.	Filtrate
Collecting duct	Nephronni hedduun gara tokkootti yaa'u. Bishaan xumuraa asitti deebi'ee fudhatama, kunis to'annoo antidiuretic hormone jala jira, hormooniin kunis fincaan hammam akka xureeffamu murteessa.	Filtrate
Peritubular capillaries	Saphaphuu ujummoo sana marsee jiru. Glucose, ion fi bishaan deebifamanii fudhataman asitti dhiigatti makamu.	Blood

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo fakkii nephron moggaaftu, yeroo karaa filtrate hordoftu, yookaan yeroo gaaffiin kutaan glucose deebisee fudhatu kami akkasumas fincaan eessatti xureeffama jedhu dhufu itti fayyadami. Karaan filtrate dhaabbata shan qaba: Bowman's capsule, proximal convoluted tubule, loop of Henle, distal convoluted tubule fi collecting duct.

Of eeggadhu

Barattoonni maqaalee sana akkuma fakkii irratti naannoon barreeffamanitti qu'atanii, afferent fi efferent arteriole karaa fincaanii keessatti barreessu. Lamaan kun dhiiga baatu malee filtrate hin baatan. Karaawwan lamaan adda baasi: dhiigni afferent arteriole, glomerulus, efferent arteriole fi peritubular capillaries keessa darba. Filtrate glomerulus keessatti utuu hin ta'in Bowman's capsule keessatti jalqaba, sababni isaas glomerulus hidhaa ujummoolee dhiigaati, bakki filtrate jalqaba itti taa'us xoofoo isa marsee jirudha.

Wal-qunnamtii Ikoloojikaalaa

Yaatuu Annisaa fi Marsaa NyuutirentootaaSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Sochii annisaa fi sochii elementoota keemikaalaa ikoosiisteemii keessatti walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Annisni kallattii tokko qofaan aduu irraa yaa'a, deebi'ee faayidaa irra hin oolu. Nyuutirentoonni akka kaarboonii, naayitiroojiinii fi foosfarasii garuu orgaanizimootaa fi naannoo gidduutti irra deddeebi'anii marsaa uumu.

Grade 10 Biology, fuula 153 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Marsaa Naayitiroojiinii fi Gahee BaakteeriyaaGabatee wabiiNitrogen Fixation (Symbiotic) · Nitrogen Fixation (Free-living) · Nitrification (Sadarkaa 1) · +3

Adeemsa	Jijjiirama Keemikaalaa	Maaykiroobaaktiriyeemoota
Nitrogen Fixation (Symbiotic)	$N_2 \rightarrow NH_3 / NH_4^+$	Rhizobium
Nitrogen Fixation (Free-living)	$N_2 \rightarrow NH_4^+$	Azotobacter, Klebsiella
Nitrification (Sadarkaa 1)	$NH_3 \rightarrow NO_2^-$	Nitrosomonas
Nitrification (Sadarkaa 2)	$NO_2^- \rightarrow NO_3^-$	Nitrobacter
Ammonification	Organic N $\rightarrow NH_4^+$	Bacteria mancaastuu fi Fungi
Denitrification	$NO_3^- \rightarrow N_2$	Pseudomonas, Thiobacillus

Yoom akka itti fayyadamtu

Marsaa naayitiroojiinii keessatti baakteeriyaan kam jijjiirama keemikaalaa isa kam akka raawwatu adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Dinaayitirifikeeshiniin adeemsa an-aerobikii ta'ee naayitireetii gara gaasii naayitiroojiiniitti deebisudha, naayitirifikeeshiniin garuu amooniyaa gara naayitireetiitti jijjiiruuf oksijiinii barbaada.

Grade 10 Biology, fuula 153 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Seera Daddarboo Annisaa Dhibbentaa KudhaniiSeera

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaalee tiroofikii gidduutti daddarboo annisaa herreguufi maaliif sararri soorataa sadarkaa 4 yookiin 5 ol hin caalle ibsuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Annisaa sadarkaa tokko keessa jiru keessaa gara dhibbentaa 10 qofatu sadarkaa itti aanutti darba. Dhibbentaan 90 hafe akka oo'aatti, hojii qaamaatiin yookiin xurii bullaa'uu dhabeen bada.

Grade 10 Biology, fuula 153 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Garaagarummaa Sadarkaa Tiroofikii fi Sadarkaa SoorannaaDogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo sadarkaa soorannaa orgaanizimii tokkoo sarara soorataa keessatti lakkoofsiftu kanatti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Oomishtonni sadarkaa tiroofikii 1ffaa irra jiru garuu sadarkaa soorannaa hin qaban. Soorattoonni sadarkaa tokkoffaa sadarkaa tiroofikii 2ffaa irra jiru, kunis sadarkaa soorannaa 1ffaa dha.

Grade 10 Biology, fuula 153 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 10 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Baayoloojii kutaa 10 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 6 irraa kaardii 28: Dameewwan Baayoloojii, Biqiltoota, Molakiyuulota Baayookemikaalaa, Qoodama Seelii, Baayoloojii Namaa fi Wal-qunnamtii Ikoloojikaalaa. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 Biology irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi