Kaardiiwwan Seenaa kutaa 10 maal haguugu?

Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 9 irraa kaardii 25: Guddina Kaappitaalizimii fi Sabboonummaa, Afrikaa fi Muuxannoo Koloneeffannaa (1880moota hanga 1960moota), Guddina Hawaasummaa, Diinagdee fi Siyaasaa Itoophiyaa Walakkaa Jaarraa 19ffaa hanga 1941, Haleellaa Xaaliyaanii Faashistii fi Qabsoo Goototaa, Guddina Addunyaa fi Naannoo Bara 1945 As, Kufaatii Gamtaa Sooviyeet, Afrikaa Bara 1960 As, Guddina Itoophiyaa Bara 1991 Boodaa fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.

Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 History irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Seenaa kutaa 10

Seenaa kutaa 10 Temari irratti kaardii qayyabannaa 25 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

25
Kaardii: 9
Boqonnaawwan: 24
Gabatee wabii: Grade 10 History
Kitaaba: Bilisa
Gatii: 30 Hagayya 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Hunda25Gabatee wabii24Dogoggora baratame1

Guddina Kaappitaalizimii fi Sabboonummaa

Waraana Waliinii Ameerikaa Yuuniyeenii fi KonfedireesiiGabatee wabiiSirna Diinagdee · Ejjennoo Gabrummaa Irratti Qaban · Hoggansa Siyaasaa · +1

Kallattii	Yuuniyeenii (Mootummoota Kaabaa)	Konfedireesii (Mootummoota Kibbaa)
Sirna Diinagdee	Indastirii, warshaalee, hojii miindaa gadi aanaa	Diinagdee qonnaa plantation, oomisha jirbii
Ejjennoo Gabrummaa Irratti Qaban	Sochii Abolitionist, babal'ina gabrummaa kan morme	Gabrummaan diinagdeef murteessaa dha jedhee falme
Hoggansa Siyaasaa	Pirezidaantii Abraham Lincoln	Jefferson Davis (mootummoota addaan ba'an 11)
Ta'iitiiwwan Ijoo Waraanaa	Emancipation Proclamation (1863), Thirteenth Amendment (1865)	Bara 1861 hundeeffame, harka kennannaa dhumaa November 1865 keessa

Yoom akka itti fayyadamtu

Waraana Waliinii Ameerikaa (1861 hanga 1865) keessatti caasaa diinagdee, ejjennoo garbummaa, geggeessummaa fi bu'aa gama lameenii walbira qabuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Labsii Garboota Bilisa Baasuu bara 1863 garboota naannoo finciltootaa qofa bilisa baase, garuu garbummaan guutummaa USA keessatti seeraan kan haqame Muddee 1865 heera fooyya'aa 13ffaadhaani.

Grade 10 History, fuula 2-23 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qooddattoota Ijoo Tokkummaa XaaliyaaniiGabatee wabiiGiuseppe Mazzini · Count Camillo di Cavour · Giuseppe Garibaldi · +1

Geggeessaa	Gahee ykn Sochii	Gumaacha Ijoo
Giuseppe Mazzini	Hundeeffamaa Young Italy (1831)	Rippabiliika liberal democratic ta'e leellise, Roman Republic kan 1848 hooggane
Count Camillo di Cavour	Muummicha Ministeeraa Sardinia (1852)	Piedmont ammayyeesse, Austria injifachuu fi Lombardy argachuuf michummaa Faransaay mirkaneesse
Giuseppe Garibaldi	Hogganaa Red Shirts	Sicily fi kibba Italy injifatee to'ate, aangoo Victor Emmanuel IIf dabarsee kenne
Victor Emmanuel II	Mootii Sardinia	Bara 1861tti Mootii Kingdom of Italy isa tokkoomee ta'uun labsame

Yoom akka itti fayyadamtu

Gahee siyaasaa fi tarsiimoo adda addaa geggeessitoota sochii tokkummaa Xaaliyaanii adda baasuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Maaziiniin rippaabiliikii dimokiraatawaa deggera ture, Kaavur fi Garibaaldiin garuu Xaaliyaaniin Mootii Vikter Imaanuyeel II jalatti akka tokkoomtu taasisan.

Grade 10 History, fuula 2-23 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waraanota Sadankaa Tokkummaa JarmaniiGabatee wabiiDanish War (1864) · Seven Weeks War (1866) · Franco-Prussian War (1870 to 1871)

Waraana fi Bara	Diina	Taatee Ijoo ykn Waraana	Bu'aa Ijoo
Danish War (1864)	Denmark	Falmii Schleswig fi Holstein irratti ka'e	Schleswig gara Prussia tti kenname, Holstein gara Austria tti kenname
Seven Weeks War (1866)	Austria	Battle of Königgrätz (Sadowa)	Prussia n Schleswig fi Holstein fudhatte, North German Confederation hundeeffame, Venetia n gara Italy tti kennamte
Franco-Prussian War (1870 to 1871)	France	Ems Telegram fi Battle of Sedan	Treaty of Frankfurt: France n Alsace fi Lorraine dabarsitee kennite: German Empire n Versailles irratti labsame (1871)

Yoom akka itti fayyadamtu

Walgargaarsa tartiiba, diinota fi bu'aawwan lafaa imaammata Dhiigaa fi Sibiilaa Otoovoon Bismaark qaaccessuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Vaneeshiyaan waraana Awustiriyaa fi Piraashiyaa bara 1866 booda Xaaliyaaniif kennamte, Alsaas fi Looreen garuu waraana Firaankoo fi Piraashiyaa bara 1871 booda Firaans irraa Jarmaniif kennaman.

Grade 10 History, fuula 2-23 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Afrikaa fi Muuxannoo Koloneeffannaa (1880moota hanga 1960moota)

Sirnoota Bulchiinsa Kolonii Afrikaa KeessattiGabatee wabiiCompany Rule · Direct Rule and Assimilation · Indirect Rule · +1

Sirna	Humna Awurooppaa	Saxaxsaa / Nama Ijoo	Amaloota Ijoo
Company Rule	Britain	Cecil Rhodes (B.S.A.C.)	Chartered companies dhuunfaa hanga bara 1924tti naannolee bulchaa turan. Hanqina faayinaansii fi gara-jabinnaan kan ka'e kufe.
Direct Rule and Assimilation	France, Belgium, Germany, Portugal	Albert Sarrout (France)	Bulchitoota dhalattoota naannoo Awurooppaannotaan bakka buuse. Afaanii fi aadaa Awurooppaa babal'isuu kaayyeffate. Kolonoota akka qaama biyya dhalootaatti ilaale.
Indirect Rule	Britain	Frederick Lugard	Hoggantoota aadaa dhalattootaa fi seera aadaatiin bulche. Akka mala baasii xiqqaataa fi bu'a qabeessa ta'etti filatame.
Settler Rule	Britain, France (Algeria, Kenya, Southern Africa)	White minority settlers	Lafa qonnaa kan adiiwwanii uumuuf jecha Afrikaanota lafa gabbataa irraa kallattiin buqqisuu. Afrikaanonni buqqifaman hojjetoota miindaa gadi aanaa fi kireeffattoota ta'an.

Yoom akka itti fayyadamtu

Moodeloota bulchiinsaa, saxaxsitoota ijoo fi tooftaalee humnoonni Awurooppaa Afrikaa keessatti itti fayyadaman walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Imaammata Firaansii kan walitti makuu (assimilation) fi walitti dhufeenyaa (association) walitti hin makiin, yookiin Biriiteen bulchiinsa kallattii fayyadamte jettee hin yaadiin.

Grade 10 History, fuula 24-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Qabxiilee Ijoo Yaa'ii Bariiliin 1884 hanga 1885Gabatee wabiiEffective Occupation (Article 35) · Doctrine of the Sphere of Influence (Article 34) · Congo Free State · +1

Qajeelfama / Murtoo	Waliigaltee Waliigalaa Keessatti Kan Ibsame	Bu'aa Seenaa
Effective Occupation (Article 35)	Mootummaan tokko bulchitoota naannoo waliin waliigaltee mallatteessuu, alaabaa isaa fannisuu, fi nageenya eegsisuuf poolisii waliin bulchiinsa hundeessuu qaba.	Biyyoonni Awurooppaa loltoota akka bobbaasanii fi kutaa keessoo Africa ariitiin akka qabatan dirqisiiseera.
Doctrine of the Sphere of Influence (Article 34)	Qabamuu lafa qarqara galaanaa haaraan kamiyyuu mootummoota biroo mallatteessaniif beeksifamuu qaba.	Biyyoonni Awurooppaa daangaa Africa yeroo qooddatan walitti bu'iinsi gidduu isaaniitti akka hin uumamne ittiseera.
Congo Free State	Congo basin qabeenya dhuunfaa mootii Belgium kan ta'an King Leopold II akka ta'etti beekamtii argate.	Ummata naannoo Congolese saaminsa dinagdee kallattii fi forced labour tiif saaxile.
Free Navigation	Laga Niger fi Congo irratti daldala bilisaa fi navigation banaa ta'eef wabii kenne.	Karaalee bishaanii jiddugaleessaa fi dhiha Africa keessatti carraa daldala idil-addunyaa banee jira.

Yoom akka itti fayyadamtu

Qajeelfamoota idil-addunyaa, waliigalteewwan fi bu'aawwan qoodinsa Afrikaa to'atan irra deebi'anii ilaaluuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Yaa'ii Bariiliin irratti bakka bu'aan Afrikaa hin hirmaanne, akkasumas Biyyi Bilisoomte Koongoo dhuunfaatti Mootii Liyoopoolid 2ffaaf kennamte malee mootummaa Beeljiyeemiif miti.

Grade 10 History, fuula 24-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Sochiilee Mormii Kolonii Afrikaa JalqabaaGabatee wabiiAhmadu Seku · Samori Ture · Asantehene Prempe · +3

Hoggana / Sochii	Naannoo	Humna Kolonii	Amaloota Ijoo fi Bu'aa
Ahmadu Seku	Tukulor Empire (West Africa)	France	Dippilomaasii fi itti aansee fincila hidhannoo fayyadame. Mo'amee Sokoto keessatti godaansa irratti du'e.
Samori Ture	Mandinka Empire (West Africa)	France	Waraana dheeraa 1882 hanga 1898 gidduutti gaggeeffame keessatti loltoota cimaa 30,000 hoggane. Booji'amee bara 1900 gara Gabon tti godaansifame.
Asantehene Prempe	Asante Kingdom (Gold Coast, Ghana)	Britain	Babal'ina British irratti fincila hidhannoo taasise. Mo'amee, kunis bara 1900 keessa Gold Coast gara British tti akka dabalantu taasise.
Kinjikitle Ngwale (Maji Maji)	Tanganyika (German East Africa)	Germany	Fincila saba-hedduu (1905 hanga 1907) qonna jirbii dirqisiisaan kaka'e. Tooftaa scorched earth tactics kan Germany tiin caccabsame.
Samuel Maharero and Hendrik Witbooi	South West Africa (Namibia)	Germany	Finciloota Herero (1904) fi Nama (1905) saamicha lafaa mormuun ka'an. Finciloonni lachanuu caccabsamaniiru.
Urabi Pasha	Egypt (North Africa)	Britain	To'annoo alagaa dachaa mormuun fincila jaalala biyyaa bara 1881 keessa ka'e. Bara 1882 yeroo loltoonni British Cairo qabatan mo'ame.

Yoom akka itti fayyadamtu

Baballina Awurooppaa irratti qabsoowwan hidhannoofi hoggantoota, naannolee fi humnoota kolonii mormatan adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Fincilli Maajii Maajii bulchiinsa Jarmanii irratti Taangaaniikaatti kan ka'e malee Biriiteen irratti miti.

Grade 10 History, fuula 24-44 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Guddina Hawaasummaa, Diinagdee fi Siyaasaa Itoophiyaa Walakkaa Jaarraa 19ffaa hanga 1941

Dogoggora Keeyyata 17 Waliigaltee Wucaalee (1889)Dogoggora baratame

Yoom akka itti fayyadamtu

Sababa dippilomaasii Waraana Adwaatiif ka'umsa ta'ee fi waldhabdee Itoophiyaa fi Xaaliyaanii gidduu ture ibsuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Barreeffamni Afaan Amaaraa Itoophiyaan tajaajila dippilomaasii Xaaliyaanitti fayyadamuu 'dandeessi' kan jedhu yoo ta'u, kan Afaan Xaaliyaanii ammoo 'qabdi' jechuun Itoophiyaa bulchiinsa gita bittee ishee gochuuf yaale.

Grade 10 History, fuula 45-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waraana Gurguddoo Weerara Alaa Ittisuuf Ta'an (1868 hanga 1896)Gabatee wabii1868 · 1875 · 1876 · +3

Bara	Dirree Waraanaa	Humna Weeraraa	Hoggana Itoophiyaa	Bu'aa
1868	Aroge fi Maqdala	Britain (Robert Napier)	Tewodros II	Injifannoo Britain, of ajjeechaa Tewodros
1875	Gundat	Egypt (Colonel Arendrup)	Yohannes IV fi Ras Alula	Injifannoo murteessaa Ethiopia
1876	Gura	Egypt	Yohannes IV	Injifannoo murteessaa Ethiopia
1887	Dogali	Italy	Ras Alula Engida	Injifannoo Ethiopia
1889	Metemma	Sudanese Mahdists	Yohannes IV	Yohannes IV waraana irratti du'an
1896	Adwa	Italy	Menilek II fi Taytu	Injifannoo seenaa qabeessa Ethiopia

Yoom akka itti fayyadamtu

Weeraroota alaa dhibbee 19ffaa, dirreewwan waraanaa fi hoggana loltummaa Itoophiyaa irra deebi'anii ilaaluuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Waraana Gundat (1875) fi Guraa (1876) walitti hin makaninaa, lamaanuu waraana weerara Gibxii irratti waggoota walitti aananitti geggeeffaman.

Grade 10 History, fuula 45-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waldhaansoo Aangoo fi Taateewwan Cee'umsaa (1906 hanga 1930)Gabatee wabii1906 · 1907 · 1911 hanga 1916 · +2

Bara	Taatee ykn Hojii	Qooda Fudhattoota Ijoo	Dhiibbaa Seenaa
1906	Tripartite Treaty	Britain, France, Italy	Humni koloneeffattootaa Ethiopia gara spheres of influence tti qoodan
1907	Council of Ministers isa jalqabaa	Menilek II	succession crisis ittisuuf caasaa dhaabbata ammayyaa
1911 hanga 1916	Progressive Reforms	Lij Iyasu	Quragna fi Lebashay haqe, municipal police hundeesse
1916	Battle of Sagale	Ras Tafari vs Negus Mikael	Mo'amuun Mikael, aangoorraa kaafamuu Iyasu cimse fi Diarchy eegalchiise
1930	Battle of Anchim	Ras Tafari vs Ras Gugsa Wale	Mo'amuun conservative rebellion, Haile Selassie coronation tiif karaa bane

Yoom akka itti fayyadamtu

Mootummaa dhibbee 20ffaa jalqabaa keessatti walmorkii aangoo, fooyyessawwan bulchiinsaa fi waraana biyya keessaa hordofuuf fayyadamaa.

Of eeggadhu

Sirni Diarchy bulchiinsa waloo Giiftii Mootii Zawdituu (garee aadaa eegduu) fi Ras Tafari (garee warraqa) gidduu ture ta'uu fi du'a Zawdituutiin bara 1930 xumuramuu yaadadhaa.

Grade 10 History, fuula 45-68 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Haleellaa Xaaliyaanii Faashistii fi Qabsoo Goototaa

Tarkaanfiiwwan Gara Waraana Addunyaa Lammaffaatti GeessanGabatee wabiiInvasion of Manchuria · Invasion of Ethiopia · Anschluss and Sudetenland · +2

Weerara ykn Waliigaltee	Bara	Biyya Weerartuu ykn Mallatteessitoota	Ka'umsa WWII Keessatti Qooda Qabu
Invasion of Manchuria	1931	Militarist Japan	Japan balaaleffannaa booda bara 1933 keessa League of Nations keessaa baate.
Invasion of Ethiopia	1935	Fascist Italy (Mussolini)	Kufaatii League of Nations saaxiluun badiisa isaatiif sababa ta'e.
Anschluss and Sudetenland	1938	Nazi Germany (Hitler), Britain, France	Austria dhuunfate. Munich Deal Germany akka Sudetenland dhuunfattu hayyame.
Nazi-Soviet Non-Aggression Pact	August 1939	Germany and USSR	Poland qooddachuuf waliigaltee icciitii taasifame, kunis weerara Hitler tiif karaa bane.
Invasion of Poland	September 1, 1939	Nazi Germany (Blitzkrieg)	September 3 irratti Britain fi France labsii waraanaa akka labsan taasisuun WWII jalqabsiise.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo tarkaanfiiwwan babal'ina Faasizimii fi sababa battalaa ka'umsa Waraana Addunyaa Lammaffaa tartiibaan qorattu fayyadami.

Of eeggadhu

Waraanni Addunyaa Lammaffaan kan eegale weerara Jarman Fulbaana 1 bara 1939 Poolaand irratti raawwateeni malee Waliigaltee Muuniik bara 1938tiini miti.

Grade 10 History, fuula 69-116 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Waraana Xaaliyaanii fi Itiyoophiyaa Lammaffaa fi Qabsoo ArbenyootaaGabatee wabiiKallattii Kaabaa · Kallattii Kibbaa · Mormii Marsaa Tokkoffaa · +1

Marsaa ykn Fuula Waraanaa	Waraana Ijoo ykn Yeroo	Namoota Ijoo	Amala fi Bu'aa
Kallattii Kaabaa	Amba Aradom, Shire, Maychew (1935-1936)	Ras Kassa, Ras Mulugeta, Ras Seyoum, Ras Emeru	Xaaliyaanonni gaasii summii fi ol'aantummaa qilleensaa fayyadaman. Mootichi May 2, 1936 gara baqattaatti godaanan.
Kallattii Kibbaa	Ogaden, Sidamo, Bale (1935-1936)	Ras Desta Damtew, Dejjach Nesibu, Dejjach Balcha Safo	Marshal Graziani dura dhaabbatan. Harar yeroo gabaabaa Addis Ababa booda kufte.
Mormii Marsaa Tokkoffaa	1936 hanga February 1937	Ras Desta, Abuna Petros, Abera Kasa	Waraana conventional military kan gita ol'aanoo mootiitiin geggeeffame. Graziani Massacre tiin xumurame.
Mormii Marsaa Lammaffaa	February 1937 hanga May 1941	Belay Zeleke, Abebe Aregay, Shewareged Gedle	Guerrilla warfare kan gita gadii fi Yewust Arbegnoch tiin durfame. Biyyattiin May 5, 1941 bilisa baate.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo waa'ee fuullee waraanaa bara 1935 hanga 1936, marsaalee qabsoo arbenyootaa fi bilisummaa bara 1941 qorattu fayyadami.

Of eeggadhu

Murtii marsaa qabsoo isa tokkoffaa fi lammaffaa kan gargar baase yaalii ajjeechaa Giraaziyaanii fi duguuggaa Guraandhala 1937 ture malee waraana Maycawoo miti.

Grade 10 History, fuula 69-116 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gamtaawwan WWI, Sababoota fi Warraaqsa RaashiyaaGabatee wabiiTriple Alliance (Central Powers) · Triple Entente (Allied Powers) · Sarajevo Assassination · +1

Gamtaa ykn Taatee	Biyyoota Miseensa ykn Hoggantoota	Sababa Ka'umsaa	Bu'aa Ijoo
Triple Alliance (Central Powers)	Germany, Austria-Hungary, Italy (1882)	Waliigaltee ittisa waliinii (Mutual defense pact). Italy bara 1915 keessa gante.	WWI keessatti injifataman. Dhaabbanni mootummaa Habsburg fi Hohenzollern kufan.
Triple Entente (Allied Powers)	Britain, France, Russia (1907), boodarra USA (1917)	Franco-Russian alliance bara 1894 fi Entente Cordiale bara 1904 irraa kan guddate.	WWI injifatan. Big Four dhaan Treaty of Versailles (1919) murteessan.
Sarajevo Assassination	Archduke Franz Ferdinand, Gavrilo Princip	Sarajevo, Bosnia keessatti June 28, 1914 ajjeechaa raawwatame.	Sababa hatattamaa (Immediate cause) WWI. Austria-Hungary July 28, 1914 irratti Serbia irratti waraana labsite.
Russian Revolutions of 1917	Tsar Nicholas II, Kerensky, Lenin (Bolsheviks)	February: Czar aangoo irraa buuse. October: fincila Bolshevik (Peace, Land, Bread).	USSR hundeesse. Russia Treaty of Brest-Litovsk (1918) mallatteessitee WWI keessaa baate.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gamtaawwan waraana addunyaa duraa, sababa ka'umsa waraana sanaa fi sadarkaalee Warraaqsa Raashiyaa bara 1917 qorattu fayyadami.

Of eeggadhu

Xaaliyaaniin bara 1882 Gamtaa Sadii keessa kan turte ta'us, bara 1915 gara Gamtaa Entente tti jijjiiramuun waraana Allies cinaatti xumurte.

Grade 10 History, fuula 69-116 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Guddina Addunyaa fi Naannoo Bara 1945 As

Taateewwan Guguddoo Walitti Bu'iinsa Arabaa fi Israa'elGabatee wabiiBalfour Declaration · UN Partition Plan · First Arab-Israeli War · +2

Taatee ykn Waraana	Bara	Barbaachisummaa ykn Bu'aa
Balfour Declaration	1917	Mootummaan British Palestine keessatti mana biyyoolessaa Yihudootaa hundeessuu deeggare
UN Partition Plan	1947	UN General Assembly Palestine gara mootummoota Yihudootaa fi Arabaa adda addaatti qooduuf murteesse
First Arab-Israeli War	1948 to 1949	Israel mootummaa ta'uu ishee labsite. Gamtaa Arabootaa injifatte. Addunyaa Arabaa keessatti akka Nakbah (Catastrophe)tti beekama
Suez War	1956	Nasser Suez Canal gara qabeenya biyyaalessaatti jijjiiruu isaatiin ka'e. Britain, France fi Israel Egypt irratti weerara banan garuu akka bahan dirqisiifaman
Six-Day War	June 1967	Arab-Israeli war sadaffaa Israel fi gamtaa Egypt, Syria, fi Jordan gidduutti geggeeffame

Yoom akka itti fayyadamtu

Tartiiba yeroo fi bu'aawwan waraana Arabaa fi Israa'el Giddu-gala Bahaa bara 1917 hanga 1967 hordofuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Waraanni bara 1948 Israa'el keessatti Waraana Bilisummaa jedhamee yoo waamamu, addunyaa Arabaa biratti immoo Nakbah (Balaa) jedhama.

Grade 10 History, fuula 117-138 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Doktiriinota fi Karoorawwan Waraana QabbanaawaaGabatee wabiiTruman Doctrine · Containment Policy · Marshall Plan · +3

Imaammata ykn Karoora	Maddisiisaa ykn Bara	Kaayyoo Guddaa
Truman Doctrine	Harry Truman (March 1947)	Greece fi Turkey communism akka lolan gargaaruuf 400 million dollars kennuu
Containment Policy	George Kennan	Baballina communism addunyaa dhaabuu ykn suukessuu
Marshall Plan	George Marshall (1947)	Diinagdee European deebisanii ijaaruu fi communism dhaabuuf 17 billion dollars kennuu
Molotov Plan	Soviet Union	Akka mormii Marshall Plan tti biyyoota satellite communist Eastern European deebisanii ijaaruu
Strategic Hamlet	John F. Kennedy (1961)	Vietnam keessatti Viet Cong adda baasuuf qonnaan bultoota gara gandoota daheeffamaniitti galchuu
Vietnamization	Richard Nixon	Itti gaafatamummaa waraanaa South Vietnam tti dabarsuudhaan hirmaannaa loltoota US hir'isuu

Yoom akka itti fayyadamtu

Doktiriinota, sagantaalee haaromsa dinagdee fi tarsiimoowwan yeroo Waraana Qabbanaawaa hojiirra oolan adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Joorji Keenaan doktiriinii Containment kan maddisiise yoo ta'u, Joorji Maarshaal immoo Karoora Maarshaal baase. Gahee isaanii walitti hin makiinaa.

Grade 10 History, fuula 117-138 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Garaagarummaa Humnoota Guguddoo Yeroo Waraana QabbanaawaaGabatee wabiiIlaalcha (Ideology) · Bulchiinsa · Abbummaa qabeenyaa · +2

Amala	USA	Gamtaa Sooviyeet
Ilaalcha (Ideology)	Kaappitaalizimii, dimokiraasii Dhihaa	Kominizimii, Maarkisizimii-Leeniinizimii
Bulchiinsa	Sirna paartii hedduu	Bulchiinsa paartii tokkoo
Abbummaa qabeenyaa	Abbummaa dhuunfaa	Abbummaa uummataa ykn mootummaa
Sirna dinagdee	Dinagdee gabaa bilisaa	Dinagdee ajajaa (Command economy)
Gamtaa waraanaa	NATO (1949)	Warsaw Pact (1955)

Yoom akka itti fayyadamtu

Garaagarummaa ilaalchaa, siyaasaa, dinagdee fi waraanaa USA fi Gamtaa Sooviyeet gidduu jiru walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Gamtoomman waraanaa walitti hin makiinaa. NATO'n kan durfamu USA yoo ta'u, Waarsaw Paaktiin immoo Gamtaa Sooviyeet fi biyyoota satalaayitii isheetiin hundeeffame.

Grade 10 History, fuula 117-138 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Kufaatii Gamtaa Sooviyeet

Waliigalteewwan Itoophiyaafi Ingilizii Bara 1942 fi 1944Gabatee wabiiWaliigaltee Jalqabaa (31 January 1942) · Waliigaltee Lammaffaa (December 1944)

Waliigaltee fi Guyyaa	Qabxiilee Guguddoo	Dhiibbaa Birmadummaa Irratti
Waliigaltee Jalqabaa (31 January 1942)	To'annoo British kan raayyaa waraanaa, police, faayinaansii, OETA (Ogaden fi Eritrea), fi qarshii East African Shilling	Bilisummaa haala idileen beekamtii kan kenne ta'us birmadummaa biyyaalessaa daran daangesse
Waliigaltee Lammaffaa (December 1944)	Raayyaa leenjisuuf BMME hundeeffame, dursa dippilomaasii minister British kaafame, tajaajilli baaburaa deebifame	Ethiopia tiif bilisummaa daran fooyya'aa ta'e deebise

Yoom akka itti fayyadamtu

Waliigalteewwan bilisummaa booda Itoophiyaafi Biriteen gidduutti mallatteeffaman dhimma birmadummaafi bulchiinsaa irratti walbira qabuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Waliigaltee 1942 fi 1944 walitti hin makin: waliigalteen 1942 to'annoo Ingilizii cimaa kan fe'e yoo ta'u, kan 1944 garuu birmadummaa wayyaa'aa kenneera.

Grade 10 History, fuula 139-170 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Tartiiba Taateewwaniifi Labsiiwwan Bara DargiiGabatee wabii12 September 1974 · December 1974 · March 1975 · +3

Guyyaa yookiin Yeroo	Taatee Ijoo	Barbaachisummaa Seenaa
12 September 1974	Aangoo irraa buufamuu Emperor Haile Selassie	Sirni mootichaa kuffifame; PMAC n Aman Andom jalatti hundeeffame
December 1974	Duula Guddina Gamtaan (Edget Behebret)	Duultoonni 60,000 ol ta'an barumsa bu'uuraa fi qajeelfama socialist kennuuf ergaman
March 1975	Labsii Fooyya'iinsa Lafaa (Land Reform Proclamation)	Lafa baadiyyaa hunda saboomse, hariiroo feudal dhabamsiise, waldaalee qonnaan bultootaa hundeesse
26 July 1975	Labsii Lafaa fi Manneen Dabalataa Magaalaa	Lafa magaalaa fi manneen dabalataa saboomse, kebeles magaalaa hundeesse
1976 to 1978	Duula Red Terror	Duula mootummaa humnaa kan EPRP fi mormitoota siyaasaa shakkaman irratti xiyyeeffate
28 May 1991	Kufiinsa Derg	Humnoonni EPRDF Addis Ababa to'achuun bulchiinsa waraanaa xumuran

Yoom akka itti fayyadamtu

Taateewwan guguddoo, labsiiwwaniifi jijjiirama siyaasaa Itoophiyaa bara 1974 hanga 1991 qindeessuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Labsiin lafa baadiyyaa Bitootessa 1975 keessa ba'e, labsiin lafa magaalaafi manneen dabalataa ammoo labsii addaatiin Adooleessa 26 bara 1975 ba'e.

Grade 10 History, fuula 139-170 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Fincilawwan Qonnaan Bultootaa Bara Mootummaa HayilasillaaseeGabatee wabiiWoyyane (Tigray) · Fincila Qotee Bulaa Bale · Fincila Qotee Bulaa Gojjam

Fincila	Yeroo	Hooggansa	Sababoota Ijoo
Woyyane (Tigray)	1943	Blatta Haile Mariam Reda	Sodaa centralization horsiisee bultoota irratti, saamicha abbootii lafaa, fi gaaffilee garmalee qondaaltotaa
Fincila Qotee Bulaa Bale	1963 hanga 1970	General Waqo Gutu	Lafti sarbamuu, gibira, loogii amantii, fi malaammaltummaa bulchiinsaa
Fincila Qotee Bulaa Gojjam	1968	Qotee bultoota Gojjam	Gibira galii qonnaa bara 1967 jalqabsiisuu fi dhufaatii shallagdoota gibiraa

Yoom akka itti fayyadamtu

Bakka, hoogganoota, baraafi sababoota fincilawwan qonnaan bultootaa bara Hayilasillaasee adda baasuuf fayyadami.

Of eeggadhu

Ka'umsi fincila Gojjaam bara 1968 gibira galii qonnaa bara 1967 yoo ta'u, fincilli Baalee ammoo lafa saamamuufi loogii amantiitiin dhoohe.

Grade 10 History, fuula 139-170 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Afrikaa Bara 1960 As

Qabsoo Hidhannoo Kolonoota QubattootaaGabatee wabiiAlgeria · Kenya · Zimbabwe · +2

Biyya	Humnoota Kolonii yookiin Qubattootaa	Sochii Bilisummaa yookiin Hoggansa	Bara Walabummaa
Algeria	France	FLN (Ahmed Ben Bella)	1962
Kenya	Britain	Mau Mau, KANU (Jomo Kenyatta)	1963
Zimbabwe	Muraasa adii British (Ian Smith UDI)	ZANU (Mugabe) fi ZAPU (Nkomo)	1980
Namibia	South Africa (Bulchiinsa Mandate rule)	SWAPO	1990
South Africa	Afrikaner National Party (Apartheid)	ANC (Nelson Mandela)	1994

Yoom akka itti fayyadamtu

Biyyoota Afrikaa sababa qubattoota aditiin walabummaan isaanii qabsoo hidhannoo bosonaatiin argame adda baasuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Labsii walabummaa gama tokkoo kan Ian Smith bara 1965 labse akka walabummaa dhugaatti hin fudhatinaa. Walabummaan uummata bal'aa bara 1980 Zimbaabuwee taatee dhufe.

Grade 10 History, fuula 171-193 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Gareewwan Kaazaablaankaa fi MoonrooviyaaGabatee wabiiCasablanca Group (1961) · Monrovia Group (1961)

Garee	Miseensota Ijoo	Ilaalcha Siyaasaa Ijoo
Casablanca Group (1961)	Ghana, Guinea, Mali, Egypt, Morocco, Libya, Algerian GPRA	Tokkummaa siyaasaa ardichaa cimaa (United States of Africa), centralized planning, ittisa waloo
Monrovia Group (1961)	Brazzaville group (Francophone), Nigeria, Liberia, Sierra Leone, Ethiopia	Konfedereeshinii laafaa biyyoota birmadummaa qabanii, walta'iinsa diinagdee fi aadaa fedhii irratti hundaa'e

Yoom akka itti fayyadamtu

Hundeeffama OAU Caamsaa 1963 dura yaada tokkummaa Afrikaa irratti gareewwan falmii gaggeessaa turan lamaan walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

Ilaalcha gareewwan lamaanii walitti hin makiinaa. Gareen Kaazaablaankaa tokkummaa siyaasaa cimaa fi hatattamaa yoo barbaadu, Moonrooviyaan immoo walta'iinsa suuta fedhii irratti hundaa'e deeggare.

Grade 10 History, fuula 171-193 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Hawaasota Dinagdee Naannawaa GurguddooGabatee wabiiGabaa Waliigalaa Afrikaa Bahaa fi Kibbaa · Hawaasa Dinagdee Biyyoota Dhiha Afrikaa · Baqqaa Misooma Mootummoota Gidduu · +1

Hawaasa	Gabaabduu	Bara Hundeeffamaa	Daangaa Ji'oogiraafii
Gabaa Waliigalaa Afrikaa Bahaa fi Kibbaa	COMESA	1994 (PTA 1981 bakka buusuun)	Biyyoota 21 Tunisia hanga Eswatini
Hawaasa Dinagdee Biyyoota Dhiha Afrikaa	ECOWAS	1975	Biyyoota Dhiha Afrikaa 15
Baqqaa Misooma Mootummoota Gidduu	IGAD	1986	Horn of Africa fi East Africa (Biyyoota 7)
Hawaasa Misooma Afrikaa Kibbaa	SADC	1980	Biyyoota Afrikaa Kibbaa

Yoom akka itti fayyadamtu

Hawaasota dinagdee naannoo Afrikaa (RECs) bara hundeeffama isaanii, daangaa naannoo fi miseensota isaanii waliin walbira qabuuf itti fayyadami.

Of eeggadhu

COMESA fi SADC walitti hin makiinaa. COMESA bara 1994 PTA bakka bu'ee kan hundeeffame yoo ta'u, Kaaba Afrikaa irraa hanga Kibba Afrikaatti diriira.

Grade 10 History, fuula 171-193 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Guddina Itoophiyaa Bara 1991 Boodaa

Waliigalteewwan Siyaasa Bishaan Sulula NaayilGabatee wabiiWaliigaltee 1929 · Waliigaltee 1959 · 1999 Nile Basin Initiative (NBI)

Waliigaltee ykn Tattaaffii	Mallatteessitoota	Qabxilee Ijoo fi Haala Biyyoota Yaatuu Ol'aanoo
Waliigaltee 1929	Great Britain (Sudan bakka bu'uun) fi Egypt	Egypt-iif pirojektota Nile upstream irratti veto power kenne; riparian states gararraa hunda dhoorke.
Waliigaltee 1959	Egypt fi Sudan	Egypt-iif 55.5 billion m^3 fi Sudan-iif 18.5 billion m^3 ramade; Ethiopia (kan bishaanicha keessaa 86% gumaachitu) dagate.
1999 Nile Basin Initiative (NBI)	Riparian states Nile Basin hunda	Misooma bishaanii haqa-qabeessa fi itti-fufiinsa qabuuf February 22, 1999tti Dar es Salaam keessatti waltajjii basin-wide hunda-hammattoo ta'e hundeesse.

Yoom akka itti fayyadamtu

Waliigalteewwan seenaa bishaan Naayil, qoodiinsa bishaanii fi caasaa qindoominaa adda baasuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Waliigalteewwan bara 1929 fi 1959 biyyoota yaatuu ol'aanoo hin daballettu. Itoophiyaan laga Abbayyaafi Takazeetiin dhibbeentaa 86 kan gumaacitu ta'us qoodiinsa kana lamaan keessaa dhiifamte.

Grade 10 History, fuula 194-210 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Caaseffama Siyaasaa Dhaabbata Ce'umsaa fi Heera RFDII 1995Gabatee wabiiCaasaa seeraa · Qoodama bulchiinsaa · Qaamolee seera baastuu fi bakka bu'ootaa · +1

Amala	Bara Ce'umsaa (1991 hanga 1995)	RFDII (Heera 1995)
Caasaa seeraa	Chaartarii Ce'umsaa 1991	Heera 1995 (keeyyattoota 106 boqonnaalee 11 keessatti)
Qoodama bulchiinsaa	Naannolee ofiin of bulchan 14	Mootummoota naannoo 9 fi bulchiinsoota magaalaa 2
Qaamolee seera baastuu fi bakka bu'ootaa	Miseensota 87 kan qabu Council of Representatives	House of Peoples' Representatives (HPR) fi House of Federation (HoF)
Hiika heeraa	Council of Representatives	House of Federation (HoF, Article 62)

Yoom akka itti fayyadamtu

Sirna mootummaa ce'umsaa Itoophiyaa caaseffama heera RFDII bara 1995 waliin walbira qabuuf itti fayyadamaa.

Of eeggadhu

Aangoon heera hiikuu Mana Murtii Waliigalaatiif hin kennamne. Akka keeyyata 62 heera bara 1995tti aangoon kun Mana Maree Federeeshiniitiif kenname.

Grade 10 History, fuula 194-210 irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Boqonnaa 9

Sirnoota Furmaata Walitti Bu'iinsaa fi Hawaasummaa AadaaGabatee wabiiAfar · Oromo · Amhara · +2

Hawaasa	Dhaabbata yookiin Sirna	Gahee fi Hojii Ijoo
Afar	Mada'a	Seera aadaa fi furmaata waldhabdee manguddoota gosaatiin geggeeffamu
Afar	Dagu	Netwoorkii odeeffannoo fi qunnamtii afaanii aadaa
Oromo	Jaarsummaa	Jaarsoliin (Jaarsa) kan geggeeffamu araara qaamolee waldhaban gidduutti godhamu
Oromo	Gumaa	Sirna beenyaa dhiigaa nama ajjeefameef ykn miidhaaf kaffalamu
Oromo	Siinqee	Dhaabbata dubartootaa fi ulee sirna aadaa mirgaa fi nagaa kabachiisuuf itti fayyadaman
Amhara	Shimgelina	Furmaata waldhabdee jaarsolii waliigalteedhaan filataman shaniin (Shimageles) kennamu
Sidama	Luwa and Seera	Luwa sadarkaa umurii leenjiidhaaf, Seera seera naamusaa Halale irratti hundaa'e
Kambata and Hadiya	Seera	Dambii naamusa bulchiinsa siyaasaa fi furmaata waldhabdeetiif tajaajilu

Yoom akka itti fayyadamtu

Kardii kanatti fayyadamuun dhaabbilee aadaa, sirnoota furmaata walitti bu'iinsaa fi heera hawaasaa Itoophiyaa keessaa irra deebi'ii qoradhu.

Of eeggadhu

Daguu fi Mada'aa walitti hin makaninaa. Daguun sirna odeeffannoo waljijjiiruu yoo ta'u, Mada'aan immoo sirna aadaa walitti bu'iinsa hiikuu ummata Afaariiti.

Grade 10 History, fuula 211 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Dhaalawwan Itoophiyaa UNESCOn Galmaa'anGabatee wabiiManneen Amantaa Dhagaarraa Boqoman kan Lalibela · Paarkii Biyyooleessaa Gaarren Simien · Siidaawwan Axum · +9

Dhaala	Kutaa	Bara Galmaa'e
Manneen Amantaa Dhagaarraa Boqoman kan Lalibela	Qabatamaa (Aadaa)	1978
Paarkii Biyyooleessaa Gaarren Simien	Uumamaa	1978
Siidaawwan Axum	Qabatamaa (Aadaa)	1980
Sulula Gadii Awash	Qabatamaa (Paleo-anthropological)	1980
Sulula Gadii Omo	Qabatamaa (Paleo-anthropological)	1980
Siidaawwan Bocaman Tiya	Qabatamaa (Aadaa)	1980
Harar Jugol (Magaalaa Seenaa Daangeffamte)	Qabatamaa (Aadaa)	2006
Boca Lafa Aadaa Konso	Qabatamaa (Aadaa)	2011
Sirna Demeraa Mesqel	Aadaa Qabatamaa Hin Taane	2013
Fichee-Chambalaalla (Bara Haaraa Sidama)	Aadaa Qabatamaa Hin Taane	2015
Sirna Gadaa	Aadaa Qabatamaa Hin Taane	2016
Timket (Ayyaana Epiphany)	Aadaa Qabatamaa Hin Taane	2019

Yoom akka itti fayyadamtu

Kardii kanatti fayyadamuun dhaalawwan Itoophiyaa UNESCOn galmaa'an, gosa isaanii (qabatamaa, uumamaa, ykn hin qabatamne) fi bara galmee isaanii adda baasi.

Of eeggadhu

Masqala, Fichee-Chambalaalla, Sirna Gadaa, yookiin Timkat akka dhaala qabatamaatti hin lakkaa'inaa. Isaan kun dhaala aadaa hin qabatamne jalatti galmaa'an.

Grade 10 History, fuula 211 irraa eegalee irraa qophaa'e; osoo hin ba'in dura yeroo lama mirkanaa'e

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 10 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kaardiiwwan Seenaa kutaa 10 maal haguugu?: Kitaaba biyyaalessaa keessaa boqonnaawwan 9 irraa kaardii 25: Guddina Kaappitaalizimii fi Sabboonummaa, Afrikaa fi Muuxannoo Koloneeffannaa (1880moota hanga 1960moota), Guddina Hawaasummaa, Diinagdee fi Siyaasaa Itoophiyaa Walakkaa Jaarraa 19ffaa hanga 1941, Haleellaa Xaaliyaanii Faashistii fi Qabsoo Goototaa, Guddina Addunyaa fi Naannoo Bara 1945 As, Kufaatii Gamtaa Sooviyeet, Afrikaa Bara 1960 As, Guddina Itoophiyaa Bara 1991 Boodaa fi kan biroo 1. Boqonnaa kamiyyuu fuuluma kana irratti kaardii tokkoon tokkoon fudhachuu dandeessa.
Kutaa 10 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kutaa kanaaf qophaa'e, Grade 10 History irraa fudhataman. Achumaan marsaan lammaffaa boqonnicha arguu hin dandeenye foormulaa, lakkoofsa dhaabbataa fi tarree gabatee tokkoon tokkoon irra deebi'ee shallaga; wanta inni mirkaneessuu hin dandeenye osoo hin ba'in qaba.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 30 Hagayya 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi