Kutaa 11 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?

Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.

Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?

Kitaaba Ministeera Barnootaa kan Fiizikii kutaa 11 bu'uura godhatanii barreeffaman; foormulaan, lakkoofsi dhaabbataan fi tarreen gabatee tokkoon tokkoon kaardiin osoo hin ba'in dura irra deebi'ee mirkanaa'a.

Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.

Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?

6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Yaadannoo gabaabaa fi kaardii qayyabannaa bilisaa

Fiizikii kutaa 11

Fiizikii kutaa 11 Temari irratti kaardii qayyabannaa 11 qaba; boqonnaawwan sirna barnoota biyyaalessaa Itoophiyaatiin qindaa'an. Kaardiin tokkoon tokkoon yeroo seerichi hojjetu, mallattoon isa keessa jiru maal bakka akka bu'u, akkasumas dogoggora barattoonni caalaatti irratti kufan ni ibsa. Bilisaan dubbifamu; herregas hin gaafatan.

11
Kaardii: 10
Gabatee wabii: Bilisa
Gatii: 6 Fulbaana 2026
Mirkaneeffannaa dhumaa

Barnoota guutuu keessatti

Ho'a fi tempireechara adda baasuuGabatee wabiiMaali · Eessa jiraata · Safartuu SI · +5

Wanti wal bira qabamu	Ho'a	Tempireechara
Maali	Anniisaa qaama ho'aa irraa gara qaama qabbanaa'aatti socho'u dha.	Sadarkaa ho'ina yookaan qabbanaa'ina qaama tokkooti.
Eessa jiraata	Eessattuu hin kuufamu. Qaamni internal energy kuusa; ho'a kan jedhamu garuu anniisaan sun yeroo daangaa ce'u qofa.	Qaamicha keessa, akka amala yeroo kamiyyuu dubbifamuutti.
Safartuu SI	Joule (J). Calorie'nis ni kennama; 1 cal gara 4.186 J dha.	Kelvin (K). Digirii Celsius fi digirii Fahrenheit'nis ni kennama.
Hangi ni murteessaa?	Eeyyee. Ulfaatina guddaa ho'isuun ho'a caalaa barbaada; xuwween bishaan danfaa kubbaayyaa tokko caalaa baay'ee fudhate.	Hin murteessu. Kubbaayyaan fi xuwween lamaanuu 100 °C irra jiru.
Maal irratti hundaa'a	Ulfaatina, specific heat capacity qabeenyichaa fi jijjiirama tempireecharaa irratti.	Giddu-galeessa translational kinetic energy qaamaa xiqqaa tokkoo irratti malee ida'ama guutuu irratti miti.
Akkamitti safarama	Karaa al-kallattii, calorimeter'iin, jijjiirama tempireecharaa safarame fi specific heat capacity beekamaa irraa ka'uun.	Kallattiidhaan, thermometer'iin.
Duwwaan maal jechuu dha	Qaamolee tempireechara wal qixa qaban lama gidduu ho'i qulqulluun hin ce'u.	0 K absolute zero yoo ta'u hanga ammaatti bira ga'amee hin beeku; gatiin kelvin gonkumaa negaatiivii hin ta'u. 0 °C garuu tempireechara baratamaa, qabxii itti bishaan cabbii ta'u dha.
Foormulaan	Yeroo tempireecharri jijjiiramu $Q = mc\,\Delta T$ ; yeroo qabeenyichi haala isaa jijjiiru $Q = mL$ .	Iskeelii irraa dubbifama. Jijjiirri 1 °C jijjiirama 1 K wajjin wal qixa.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin ho'aa fi tempireechara akka waan tokkootti fudhatu fayyadami: bishaan ho'isuuf anniisaa hangam akka barbaachisu, yeroo cabbiin baqu dubbisni maaliif akka dhaabatu, yookaan qaamoleen lama erga wal qixa ho'anii booda anniisaa wal jijjiiruu maaliif akka dhiisan.

Of eeggadhu

Asitti dogoggorri lama qabxii nama kaffalchiisa. Inni jalqabaa yeroo cabbiin baqu yookaan bishaan danfu $Q = mc\,\Delta T$ fayyadamuu dha. Yeroo haalli jijjiiramu tempireecharri waan hin sochoo'neef $\Delta T$ duwwaa ta'a; foormulaan sunis ho'a duwwaa deebisa. Kan sirriin $Q = mL$ dha, cabbii -10 °C irra jiru gara hurkaatti geessuunis tarkaanfii tokko utuu hin taane tarkaanfiiwwan adda addaa hedduu dha. Inni lammaffaa jijjiirama tempireecharaa 273 itti dabaluun gara kelvin jijjiiruu dha. Bishaan 20 °C irraa gara 70 °C ho'e 50'n jijjiirame, °C fi K lamaanuu keessatti. 273 kan itti dabalamu tempireechara irratti malee garaagarummaa irratti miti.

Conduction fi convection wal bira qabuuGabatee wabiiMaali · Eessatti hojjeta · Anniisaan akkamitti deema · +5

Wanti wal bira qabamu	Conduction	Convection
Maali	Ho'i qabeenyicha keessa darbuu, qabeenyichi mataan isaa iddoo isaa utuu hin gadhiisin.	Ho'i sochii guutuu fluid tokkootiin baatamuu dha.
Eessatti hojjeta	Jajjaboo, dhangala'aa fi gaasii keessatti.	Dhangala'aa fi gaasii qofa keessatti, sababni isaas kan yaa'uu danda'u fluid qofa.
Anniisaan akkamitti deema	Qaamolee xixiqqaa irraa gara qaamolee xixiqqaatti raafamaa fi walitti bu'iinsaan. Sibiila keessatti irra caalaa kan baatu electrons bilisa ta'anii dha; sababni sibiilonni muka fi bishaan caalaniif kanuma.	Fluidichi ho'aan mataan isaa socho'ee anniisaa isaa fudhatee deema; kanaafuu kan ho'e ol ka'a, kan qabbanaa'e gad bu'a. Natural convection garaagarummaa densitii ho'insi uumuun kan oofamu yoo ta'u, forced convection immoo faaniidhaan yookaan pamppiidhaan oofama.
Seera saffisaa	Seera Fourier: $\dfrac{Q}{t} = kA\dfrac{\Delta T}{L}$ ; L jechuun furdina karaa yaa'insa ho'aatiin safarame dha.	Seera qabbanaa'uu Newton: $\dfrac{Q}{t} = hA(T_s - T_f)$ ; $T_s$ tempireechara fuulaa yoo ta'u, $T_f$ immoo kan fluidichaa ti.
Safartuu koofishentii	k $\text{W m}^{-1}\text{K}^{-1}$ 'n; sababni isaas seerri conduction furdina L'n hira.	h $\text{W m}^{-2}\text{K}^{-1}$ 'n. Seera convection keessa L jedhamu hin jiru.
Kamtu saffisa	Fluidii tokko keessatti isa suuta deemu dha. Ulee koopparii irratti garuu convection qilleensa tasgabbaa'aa keessaa salphaatti caala; kanaafuu kun seera yeroo hunda hojjetu miti.	Dhangala'aa yookaan gaasii tokko keessatti yeroo baay'ee saffisa, sababni isaas qabeenyichi mataan isaa anniisaa baata.
Iddoo duwwaa keessa	Hin darbu. Conduction qabeenya barbaada.	Innis hin darbu. Iddoo duwwaa kan ce'u radiation qofa.
Fakkeenyota guyyuu	Fal'aana sibiilaa shaayii ho'aa keessatti ho'u, jala eelee nyaata itti bilcheessan, qeensa heat sink.	Bishaan yeroo danfu xuwwee keessatti naanna'uu, qilleensa lafaa fi galaanaa, qilleensa ho'aa mana keessatti ol ka'u.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin ho'i iddoo tokkoo gara iddoo biraatti akkamitti akka ga'u gaafatee mala isaa moggaasuu qabdu, yookaan yeroo seera Fourier yookaan seera qabbanaa'uu Newton'iin lakkoofsa itti kaa'uu qabdu fayyadami. Kan murteessu qabeenyicha: qaamni jabaan conduction qofa danda'a; dhangala'aa fi gaasiin garuu lamaanuu godhu.

Of eeggadhu

Dogoggorri lama qabxii nama kaffalchiisa. Inni jalqabaa safartuu k gara h'tti garagalchuudhaan koofishentii convection $\text{W m}^{-1}\text{K}^{-1}$ jedhanii barreessuu dha. Qu'annaadhaan qabachuu irra seericha hiri: $h = \dfrac{Q/t}{A\,\Delta T}$ waan ta'eef $\text{W m}^{-2}\text{K}^{-1}$ ta'a. k meetira dabalataa kan qabaate seerri conduction furdina L'n waan hiruuf qofa; seera convection keessa L gonkumaa hin jiru. Inni lammaffaa qaamoleen jajjaboon lama waan wal tuquu danda'aniif conduction iddoo duwwaa keessa ni hojjeta jedhanii deebisuu dha. Hin hojjetu. Malli lamaanuu qabeenya barbaadu; iddoo duwwaa kan ce'u radiation qofa. Sababni vaakiyuum fiilaaskiin ammallee ho'a dhabuu fi Aduun nu bira ga'uu kanuma.

Inarshiyaa fi momentemii wal bira qabuuGabatee wabiiMaali · Kan eenyuuti · Yoom jira · +6

Wanti wal bira qabamu	Inarshiyaa	Momentemii
Maali	Amala qaamni tokko haala boqonnaa yookaan sochii sarara qajeelaa wal-qixxee irra jiru jijjiiruu ittiin mormu dha.	Baay'ina sochii qaamni tokko sababa ulfaatinaa fi ariitii isaatiin qabu dha.
Kan eenyuuti	Amala qaamicha mataa isaati; safartuun isaas ulfaatina isaati.	Baay'ina qaamichi yeroo socho'u qofa qabu dha.
Yoom jira	Yeroo hunda, boqonnaa irrattis ta'e sochii irratti.	Qaama fireemii ati itti hojjettu keessatti dhaabate duwwaa dha; fireemii sana keessatti akkuma socho'een jira.
Akkamitti safarama	Ulfaatinaan; kanaafuu inarshiyaan m wajjin wal madaala. Ulfaatinni skaalaarii kiiloogiraamaan safaramu dha.	$p = mv$ , $\text{kg m s}^{-1}$ 'n. Kun safartuu newton second wajjin tokkuma, sababni isaas $1\,\text{N} = 1\,\text{kg m s}^{-2}$ dha.
Dimenshinii	Ulfaatinni safartuu inarshiyaa ta'e $[M]$ qaba.	$[M L T^{-1}]$ , ulfaatina ariitiidhaan baay'ifame.
Kallattii	Hin qabu. Ulfaatinni skaalaarii dha.	Veektara dha; kallattii ariitii isaa irratti akeeka.
Maal irratti hundaa'a	Sochii sarara qajeelaa keessatti ulfaatina qofa irratti.	Ulfaatinaa fi ariitii lamaan irratti; kanaafuu rasaasni salphaan qaama ulfaataa suuta socho'u wajjin wal qixa baachuu danda'a.
Akkamitti jijjiirama	Yeroo ulfaatinni isaa jijjiiramu qofa, akka rookeetii boba'aa gubuutti.	Yeroo humni alaa qulqulluun hojjetu hunda; jijjiirri sunis impulse humna sanaa wajjin wal qixa.
Fakkeenyota guyyuu	Imalaan dhaabate yeroo awtoobisiin ka'u duubatti, yeroo furrilaa qabu immoo fuulduratti kufa. Afatni yeroo dhahamu awwaarri isa keessaa ba'a, sababni isaas awwaarri duubatti hafa.	Konkolaataan socho'u, kubbaan dhiitame fi rasaasni dhukaafame hundinuu isa qabu.

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin jechoota lamaan hiika tokko keessa kaa'u fayyadami: konkolaataan ulfaataan dhaabate maaliif dhiibuun ulfaatu, yeroo awtoobisiin ka'u imalaan maaliif raafamu, yookaan qaamni socho'u yeroo walitti bu'iinsaa maal dabarsu. Inarshiyaan asitti wal bira qabame kan sarara qajeelaa ulfaatinaan safaramu yoo ta'u, momentii inarshiyaa qaamni naanna'u qabu irraa adda.

Of eeggadhu

Barattoonni konkolaataan ulfaataan inarshiyaa guddaa qaba jedhamee dhaga'anii konkolaataan dhaabate momentemii guddaa qaba jedhanii barreessu. Qaamni dhaabate inarshiyaa isaa guutuu qaba; momentemiin isaa garuu duwwaa dha, sababni isaas $p = mv$ yoo ta'u v duwwaa dha. Burjaajiin sunuma awtoobisicha illee garagalcha: yeroo awtoobisiin ka'u qaamni kee boqonnaa irra waan turuuf duubatti kufta; fuulduratti kan darbatamtu yeroo inni furrilaa qabu qofa. Momentemiin jira jechuu kee dura ariitii mirkaneessi; imalaan gara kam akka kufu jechuu kee dura konkolaataan kallattii kamiin ariitii isaa akka jijjiiraa jiru gaafadhu.

Wal-qixxaattuu sochii sirrii filachuuGabatee wabiiv = u + at · s = ut + 1/2at^2 · v^2 = u^2 + 2as · +1

Wal-qixxaattuu	Baay'ina hin caqasne	Yeroo itti fayyadamtu
$v = u + at$	$s$	no distance is given or wanted
$s = ut + \tfrac{1}{2}at^{2}$	$v$	the final velocity is unknown
$v^{2} = u^{2} + 2as$	$t$	no time is given or wanted
$s = \left(\dfrac{u+v}{2}\right)t$	$a$	the acceleration is unknown

Yoom akka itti fayyadamtu

Qaama sarara qajeelaa irra saffisa wal-qixxee wajjin socho'u kamiyyuuf fayyada. Waan gaaffiin siif kenne tarreessi; baay'ina inni hin caqasin adda baasi; wal-qixxaattuu baay'ina sana hin caqasne fudhu.

Of eeggadhu

Afranuu kan hojjetan yeroo saffisni wal-qixxee ta'ee turu qofa. Qaamni sarara goggogaa irra socho'u yookaan kan saffisni isaa jijjiiramu kaalkulasii barbaada. Fageenya, ariitii fi saffisa karaa tokkoon pozaatiivii, karaa biraatiin negaatiivii godhii fudhu; yoo kanaa achii qaamni ol darbatame deebii mallattoo dogoggoraa qabu kenna.

Seerota Niwtan fi momentemiiGabatee wabiiNet force on a mass · Force from momentum · Action and reaction · +3

Wanti barbaadamu	Foormulaa	Haala itti hojjetu
Net force on a mass	$F_{net} = ma$	mass constant, $F$ the resultant
Force from momentum	$F_{net} = \dfrac{\Delta p}{\Delta t}$	holds even when mass changes
Action and reaction	$F_{12} = -F_{21}$	always, on two different bodies
Linear momentum	$p = mv$	a vector, along the velocity
Impulse	$J = F\,\Delta t = \Delta p$	constant force over $\Delta t$
Weight	$W = mg$	$g$ is local, not a constant of nature

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin humni qaama irratti maal akka hojjetu gaafatu fayyadami: hangam akka saffisiisu, qaamoleen lama hangam wal dhiibuu, yookaan walitti bu'iinsi maal hambisu. Momentemiin walitti bu'iinsa hunda keessatti eegama; anniisaan sochii garuu walitti bu'iinsa iratii keessatti qofa eegama.

Of eeggadhu

Humnoonni seera sadaffaa lamaan qaamolee adda addaa lama irratti waan hojjetaniif gonkumaa wal hin haqan. Barattoonni wal irraa hir'isanii kitaaba minjaala irra jiruuf saffisa duwwaa argatu; kanneen dhugumatti wal madaalan garuu dhiibbaa minjaalaa fi harkisa Lafaa yoo ta'an, lamaanuu kitaaba irratti hojjetu.

Hojii, anniisaa fi humnaGabatee wabiiWork by a constant force · Kinetic energy · Gravitational potential energy · +4

Wanti barbaadamu	Foormulaa	Haala itti hojjetu
Work by a constant force	$W = Fs\cos\theta$	$\theta$ between force and displacement
Kinetic energy	$KE = \tfrac{1}{2}mv^{2}$	speeds well below light speed
Gravitational potential energy	$PE = mgh$	near the ground, $g$ uniform
Work and energy theorem	$W_{net} = \Delta KE$	always, for any net force
Average power	$P = \dfrac{W}{t}$	work done over a whole interval
Instantaneous power	$P = Fv\cos\theta$	at one moment
Efficiency	$\eta = \dfrac{\text{useful output}}{\text{total input}}$	never greater than 1

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin fageenyaa fi ariitii kennee yeroo hin kennin, yookaan hojiin tokko boba'aa, nyaata yookaan elektiriikii hangam akka baasu gaafatu fayyadami. Yaad-rimeen hojii fi anniisaa yeroo waan hin gaafanneef yeroo baay'ee wal-qixxaattuuwwan sochii irra gabaabaa dha.

Of eeggadhu

Humni sochii irratti rogaan qajeelaa ta'e gonkumaa hojii hin hojjetu; kanaafuu dhiphinni funyoo dhagaa geengoodhaan naanneessu hammam iyyuu yoo saffise anniisaa hin dabalu. Kan kana baatu koosaayinii dha; isa dhiisuun mata-duree kana keessatti sababa qabxii itti baay'inaan dhabamu dha.

Sochii naannessuu sochii sarara qajeelaa irraa dubbisuuGabatee wabiis · v = s/t · a · +4

Sarara qajeelaa	Naannessuu	Wanti jijjiiramu
$s$	$\theta$	metres become radians
$v = \dfrac{s}{t}$	$\omega = \dfrac{\theta}{t}$	$v = r\omega$
$a$	$\alpha$	$a = r\alpha$
$m$	$I = \sum mr^{2}$	mass becomes moment of inertia
$F = ma$	$\tau = I\alpha$	force becomes torque
$p = mv$	$L = I\omega$	momentum becomes angular momentum
$KE = \tfrac{1}{2}mv^{2}$	$KE = \tfrac{1}{2}I\omega^{2}$	the same energy, counted round an axis

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo geengoon, saphaphuun yookaan uleen naannoo qaccee dhaabbataa naanna'u fayyadami. Wal-qixxaattuun sochii sarara qajeelaaf beektu hundi lakkuu naannessuu qaba; kanaafuu rakkoo naanna'u furuuf kan sarara qajeelaa barreessii baay'ina tokkoon tokkoo isaanii michuu isaa gabatee kana keessa jiruun jijjiiri.

Of eeggadhu

Rogni raadiyaaniidhaan ta'uu qaba utuu walitti dhufeenyi gidduu tarree lamaanii kamiyyuu hin hojjetin. Gaaffiin diigriidhaan yookaan naannoo daqiiqaatti kennames dura jijjiiramuu qaba; kana dagachuun deebiin dachaa 57 akka guddatu godha.

Momentii inarshiyaa qaamolee baratamooGabatee wabiiThin rod, length L · Hoop or thin ring, radius r · Solid disc or cylinder, radius r · +2

Qaama	Qaccee	Momentii inarshiyaa
Thin rod, length $L$	through the centre, across the rod	$\tfrac{1}{12}mL^{2}$
Thin rod, length $L$	through one end, across the rod	$\tfrac{1}{3}mL^{2}$
Hoop or thin ring, radius $r$	through the centre, along the axis	$mr^{2}$
Solid disc or cylinder, radius $r$	through the centre, along the axis	$\tfrac{1}{2}mr^{2}$
Solid sphere, radius $r$	through a diameter	$\tfrac{2}{5}mr^{2}$
Hollow sphere, radius $r$	through a diameter	$\tfrac{2}{3}mr^{2}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo gaaffiin toorkii lakkoofsa I barbaadu, yookaan yeroo qaamoleen lama gaara irraa dorgomanii kamtu dursee jala ga'a jechuu qabdu fayyadami. Hirmaanni yoo xiqqaate ulfaatinni gara qaccee dhihaata; qaamichas naannessuun salphata.

Of eeggadhu

Tokkoon tokkoon isaanii qaccee tokkoof qofa hojjetu. Uleen wal fakkaatu handaara isaatiin naannessuun walakkaa isaatiin caalaa dachaa sadii ulfaata; tarree dogoggoraa dubbisuun dogoggora baratamaa dha. Qaccee biraa isaan kana keessaa tokkoof tarsiimaa ta'eef $md^{2}$ dabali; d fageenya qaccee lamaanii ti.

Haalota lama madaalliif barbaachisanSeera

\sum F = 0 \quad \text{and} \quad \sum \tau = 0

\sum F = 0 \quad \text{and} \quad \sum \tau = 0

$\sum F$: ida'ama humnoota qaamicha irra jiran hundaa, karaa karaadhaan $\mathrm{N}$
$\sum \tau$: ida'ama dhiibbaa naannessuu hundaa naannoo tuqaa filatame tokkoo $\mathrm{N\,m}$

Yoom akka itti fayyadamtu

Sadarkaa keenyan irra ka'eef, dagalee utubaa lama irra jiruuf, gabatee beeksisaa harkisaa irra jiruuf: waan boqotu yookaan tasgabbiidhaan socho'u kamiyyuuf fayyadami. Haalonni lamaanuu yeroo tokkotti guutamuu qabu; kunis fakkii tokko irraa humnoota hin beekamne lama akka argattu si taasisa.

Of eeggadhu

Haalli jalqabaa qofti gahaa miti. Humnoonni wal qixxee fi faallaa lama tuqaalee adda addaa irratti hojjetan ida'amni isaanii duwwaa ta'ee qaamicha naanneessu; sababni geengoon oofmaataa naanna'uufis kanuma. Naannoo tuqaa humni hin beekamne itti hojjetutti momentii fudhu; humni sun wal-qixxaattuu keessaa ba'a; tokko qofti siif hafa.

Dhangala'oo yeroo boqotanii fi yeroo yaa'anGabatee wabiiPressure · Pressure at a depth · Upthrust · +2

Wanti barbaadamu	Foormulaa	Haala itti hojjetu
Pressure	$P = \dfrac{F}{A}$	force at right angles to the area
Pressure at a depth	$P = \rho g h$	gauge pressure, fluid at rest
Upthrust	$F_{b} = \rho_{f}\,g\,V_{disp}$	$\rho_{f}$ is the FLUID's density
Flow rate stays equal	$A_{1}v_{1} = A_{2}v_{2}$	one pipe, nothing leaking out
Bernoulli	$P + \tfrac{1}{2}\rho v^{2} + \rho g h = \text{constant}$	steady flow, no viscosity

Yoom akka itti fayyadamtu

Waan bishaan irra deemu, liqimfamu yookaan ujummoo keessa yaa'u kamiyyuuf fayyadami: dallaa hidhaa, jaakii haayidiroolikii, bidiruu, bishaan iddoo dhiphaa keessatti saffisu.

Of eeggadhu

Rukkinni wal-qixxaattuu ol-dhiibbaa keessa jiru kan dhangala'aa ti malee kan qaamichaa miti; qabeensis kan dhiibame malee kan qaama guutuu miti. Bloonkiin walakkaan isaa bishaan keessa jiru walakkaa qabeensa ofii isaa dhiiba. Dhiibbaan gad-fagoo gad-fageenya qofaan waan murtaa'uuf ujummoon dhiphaan fi haroon bal'aan gad-fageenya wal qixa irratti wal qixa agarsiisu.

Dhiibbaa, diriirinaa fi safartuu YaangGabatee wabiiStress · Strain · Young's modulus · +2

Wanti barbaadamu	Foormulaa	Haala itti hojjetu
Stress	$\sigma = \dfrac{F}{A}$	force spread over the cross section
Strain	$\epsilon = \dfrac{\Delta L}{L_{0}}$	a ratio, so it has no unit
Young's modulus	$E = \dfrac{\sigma}{\epsilon}$	below the elastic limit only
Extension of a wire	$\Delta L = \dfrac{FL_{0}}{AE}$	same conditions as above
Energy stored	$U = \tfrac{1}{2}F\,\Delta L$	the work the stretch cost

Yoom akka itti fayyadamtu

Yeroo wayrii, funyoo yookaan dagaleen diriiru fi gaaffiin hangam akka kennu, ba'aa hangam akka baatu yookaan meeshaalee lamaan keessaa kamtu caalaa jabaa ta'e gaafatu fayyadami.

Of eeggadhu

Safartuun Yaang kan meeshichaa ti malee kan cita sanaa miti: funyoon sibiilaa furdaan fi wayriin sibiilaa haphiin gatii E tokko qooddatu; kan furdaan xiqqoo akka diriiru godhu bal'ina wal-qixxaattuu keessa jiru dha. Daangaa diriirinaa erga darbee booda wal-simbirri wal-qixxee ta'uu dhaaba; tarreewwan kana keessaa tokkoyyuu hin hojjetu.

Barnoonni kun kutaawwan biroo keessatti

Qormaanni waan kutaan gadii barsiise gaafachuu hin dhiisu. Kaardiiwwan kutaawwan sanaas as jiru.

Barnoota kutaa 11 kan biroo

Kutaa kana keessaa wanti hanga ammaatti kaardii qabu hundi.

Gaaffii barattoonni gaafatan

Kutaa 11 keessatti qormaanni biyyaalessaa ni jiraa?: Hin jiru. Itoophiyaan qormaata biyyaalessaa kan kennitu kutaa 6, kutaa 8 fi kutaa 12 qofaafi. Kaardiiwwan kunneen qormaata mana barumsaa keetiif, akkasumas qormaata biyyaalessaa waggaa muraasa booda dhufuuf oolu.
Kaardiiwwan kunneen eessaa dhufan?: Kitaaba Ministeera Barnootaa kan Fiizikii kutaa 11 bu'uura godhatanii barreeffaman; foormulaan, lakkoofsi dhaabbataan fi tarreen gabatee tokkoon tokkoon kaardiin osoo hin ba'in dura irra deebi'ee mirkanaa'a.
Kun bilisaa?: Eeyyee. Kaardiin as jiru hundi bilisaan dubbifama; waraqaan maxxansaaf qophaa'es bilisaan buufama. Lamaanuu herrega hin gaafatan.
Kun yeroo dhumaaf yoom mirkanaa'e?: 6 Fulbaana 2026. Kaardiiwwan boqonnaa boqonnaadhaan dhufu; sararri tokkoon tokkoon isaanii jalaa yeroo kaardiin sun dhumaaf dubbifame agarsiisa.

Qayyabadhu; ergasii of qori

Temari kaardiiwwan kana gara gaaffii shaakalaatti jijjiira; utuu hojjettuu ni sirreessa; wanti si hin galinis barsiisaa AI tiin ni ibsama.

Bilisaan jalqabi